1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Suomeen matkustaminen

Matkustajien ennakkotestausmalli on yhä pahasti levällään ministeriössä – THL liputtaa kahden testin ja karanteenin puolesta

Matkustajamäärien kasvaessa rajoille tarvitaan uusi maahantulomalli. Hallituspuolueet ovat olleet eri mieltä siitä, millä ehdoilla matkustamista tulisi avata. Keskusta katsoo karanteenien haittaavan matkailua.

Suomeen matkustaminen
Helsinki-Vantaa lentoasema. 26.3.2021
Finnair vaatii matkustajiltaan negatiivisen testituloksen ennen lentoa. STM:n pitäisi tuoda ennakkotestimallinsa eduskuntaan pian, jotta se ehditään käsitellä ennen kesätaukoa. Jorge Gonzalez / Yle

Rajaliikenteen ennakkotestimallin valmistelu on sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) vielä pahasti kesken.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) lupaili viikko sitten rajavalvontaan uutta mallia jo aivan lähiviikkoina. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) hoputti rajoille ennakkotestejä jo kuukausi sitten. (siirryt toiseen palveluun)

STM:n turvallisuus- ja terveysosaston johtaja Jari Keinänen kertoo Ylelle, että valmistelun pohjana on kahden testin malli.

Maahantulijoilta edellytettäisiin lähtömaassa otettu negatiivinen ennakkotesti ja Suomessa voitaisiin ottaa velvoittava eli pakollinen koronatesti. Testien väliin voi tulla vapaaehtoinen tai pakollinen karanteeni, joskin jälkimmäisen toteuttaminen on oikeudellisesti haastavaa.

Keinänen kertoo sähköpostitse, että Suomen kansalaisilta ja pysyvän oleskeluluvan haltijoilta ei vaadittaisi ennakkotestiä ennen maahantuloa, mutta heidät voidaan velvoittaa rajalla testiin, jos negatiivinen testitulos ei ole mukana.

Keinäsen mukaan poikkeuksia eli sitä keneltä ei vaadittaisi ennakkotodistusta halutaan malliin terveysturvallisuuden takia mahdollisimman vähän. Nyt esimerkiksi alle 12-vuotiailta ja rahtiliikenteen kuljettajilta ei edellytetä negatiivista testitulosta.

Keinäsen mukaan moni keskeinen yksityiskohta on yhä selvittelyssä. Vielä ei esimerkiksi tiedetä, kuka tarkastaa testitodistukset rajalla, tehdäänkö tarkastuksia kaikille saapuville, vain pistokokein vai esimerkiksi korkean ilmaantuvuusluvun maista Suomeen matkustaville.

STM:n johtaja Jari Keinänen.
STM:n turvallisuus- ja terveysosaston johtajan Jari Keinäsen mukaan Suomen kansalaisilta ei vaadittaisi negatiivista ennakkotestitodistusta, mutta heidät voitaisiin määrätä koronatestiin rajalla. Emmi Korhonen / Lehtikuva

Auki on edelleen myös se, mitä tapahtuu, jos maahantulijalla ei ole esittää ennakkotodistusta. Vaihtoehtoina voivat olla testi rajalla ja karanteeni, jokin sanktio kuten sakko tai käännytys takaisin lähtömaahan.

Vielä ei tiedetä, koituuko lentoyhtiöille tai varustamoille seuraamuksia, jos he kuljettavat Suomeen matkustajan ilman ennakkotestitodistusta.

Tarvittavat muutokset tehdään tartuntatautilakiin. Ylen tietojen mukaan hallituskumppanit odottavat, että sosiaali- ja terveysministeriö tuo esityksensä eduskuntaan siten, että se ehditään käsitellä ennen kesätaukoa.

Keinänen ei kuitenkaan pysty antamaan arviota esityksen valmistumisen aikataulusta.

Hallituksen koronarajoitusten purkusuunnitelmassa Schengen-maiden sisärajavalvonnasta piti luopua kesäkuussa. Ylen tietojen mukaan rajojen avaaminen siirtyisi kuitenkin eteenpäin Euroopan kehnon tautitilanteen takia.

Jatkotartuntojen määrä riippuu testausmallista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan asiantuntijan Jari Jalavan mukaan ennakkotestiasia on saatava kuntoon ennen maahantulon avaamista.

Finnair ja varustamot alkoivat alkuvuonna vaatia matkustajiltaan THL:n suosituksen mukaista (siirryt toiseen palveluun) negatiivista ennakkotestitodistusta, mutta loputtomasti asia ei voi olla yritysten hyvän tahdon varassa.

Tällä hetkellä ulkomaan liikenne on ajettu minimiin, mutta matkustajamäärien kasvaessa rajoille tarvitaan pysyvämpi järjestely.

THL pitää koronaepidemian torjunnan kannalta hyvänä kahden testin mallia, joiden välissä on karanteeni.

– Pelkkä ennakkotesti ei riitä estämään tartuntoja. Voi olla tartunta, mutta ei ole vielä positiivinen testissä tai voi saada tartunnan testin jälkeen. THL:llä on ollut kanta kahdesta testistä syksystä asti ja mallia on myös noudatettu rajoilla, Jalava sanoo.

THL:n arvion mukaan ennen maahan tuloa tehtävä koronatesti laskee jatkotartuntojen riskiä vain 10–20 prosenttia edellä mainituista syistä.

Jari Jalava.
Pelkkä negatiivinen ennakkotestitodistus ei ole riittävä, vaan pitää olla myös toinen testi Suomessa, THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava sanoo. THL

Viime syyskuusta asti on ollut käytössä malli (siirryt toiseen palveluun), jossa matkustajaa suositellaan tekemään ennakkotestin aikaisintaan 72 tuntia ennen maahantuloa, jäämään Suomessa omaehtoiseen karanteeniin ja käymään uudessa testissä aikaisintaan 72 tuntia maahantulon jälkeen, on huomattavasti tehokkaampi.

THL:n arvion mukaan malli vähentää jatkotartuntojen riskiä jopa 96 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa matkustaja on matkan jälkeen 14 vuorokautta karanteenissa.

Jalava luettelee kahden testin ja lyhyen karanteenin hyviä puolia. Ensinnäkin sairastuneet oireiset jäävät kiinni lähtömaassa ennakkotestissä, eivätkä voi matkustaa.

Jalavan mukaan ihmiset haluavat usein kotiin sairastamaan ja maksettu matka voi houkuttaa matkustamaan, vaikka oireisena näin ei pitäisi tehdä. Ennakkotesti lähtömaassa ei myöskään rasita Suomen testauskapasiteettia ja -resursseja.

14 vuorokauden karanteeni maahantulon jälkeen vähentäisi kuitenkin tutkitusti eniten jatkotartuntojen riskiä. Karanteenit eivät kuitenkaan toteudu käytännössä täydellisesti.

Poliitikot arvioivat siedettävän tartuntariskin

Jari Jalava muistuttaa, ettei mikään maahantulomalli tuo täyttä varmuutta siitä, ettei koronatartuntoja tule Suomeen.

– THL voi antaa arvion eri malleista, mutta poliitikoiden harkittavaksi jää lopulta se, millaiset kustannukset ovat hyväksyttäviä ja millainen riski jatkotartunnoille sallitaan, Jalava toteaa.

Viranomaiset ovat keränneet maahantulijoiden tietoja rajoilla vuoden vaihteesta saakka ja ne on lähetetty eteenpäin kunnille. Tämän jälkeen ihmisiin on otettu yhteyttä ja heitä on muistutettu menemään toiseen testiin. Tämä vie paljon työvoimaa.

Jalava kertoo, että maahantulijat eivät aina noudata suositeltua tai määrättyä karanteenia tai mene toiseen koronatestiin Suomessa. Kaikkia ihmisiä ei saada enää kiinni.

Koronatestausta Kuopion terveysasemalla
Lähtömaassa otettu ennakkotesti ei rasittaisi Suomen testausresursseja.Sami Takkinen / Yle

THL:n ajatuksena on, että käyttöön otettavaa maahantulomallia päivitettäisiin myöhemmin rokotusten edistyessä.

Jalavan mukaan tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi sitten, kun riskiryhmäläiset ja vanhukset olisivat saaneet tehosterokotteen ja muu väestö ensimmäisen rokotteen. Rokotus vähentää kuitenkin tartunnan riskiä ja sitä, että tartuttaa virusta eteenpäin muihin.

Hallituspuolueet ovat olleet erimielisiä siitä, millä ehdoilla Suomeen matkustamista tulisi avata. Keskusta on vastustanut karanteeneja, koska ne haittaavat matkailua.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) protestoi heti Twitterissä ministeri Kiurun puheita A-Studiossa testeihin ja karanteeniin pohjautuvasta mallista.

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Saitko jo rokotteen tai sairastitko koronan? THL muutti karanteenikäytäntöä

Suomen rajojen avautuminen siirtynee pidemmälle kesään – pelko koronan leviämisestä on vesittämässä yhden hallituksen avautumistavoitteista

Krista Kiuru A-studiossa: Rajavalvontaan uusi malli lähiviikkoina – “Parhaasta mallista joudumme mahdollisesti vähän tinkimään”

Päättyykö sisärajavalvonta kesäkuussa? Sisäministeri Maria Ohisalo: "En uskalla tässä vaiheessa luvata mitään"

Rajoille on vaadittu pakollisia koronatestejä yli vuosi, yritys toisensa jälkeen törmäsi seinään – lopulta löytyi yllättävä ratkaisu