Hyppää sisältöön

Uusi selvitys: Useilla kunnilla jo kovemmat ilmastotavoitteet kuin valtiolla, ne kattaisivat toteutuessaan yli puolet koko Suomen hiilineutraalisuudesta

Jo kaksi kolmesta kunnasta on asettanut oman, päästöjen vähentämiseen liittyvän ilmastotavoitteen. Luontokadon pysäyttämiseen liittyvät suunnitelmat ovat kunnissa sen sijaan harvassa.

Kunnat voivat vaikuttaa ilmastopäästöjen vähentämiseen muun muassa lisäämällä joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Valtaosa Suomen kunnista on asettanut kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, käy ilmi tuoreesta selvityksestä.

Tulevaisuustalo Sitran laajassa ilmasto- ja luontoselvityksessä kävi ilmi, että kaksi kolmesta kunnasta on kirjannut päästöjen vähentämiseen liittyvän ilmastotavoitteen.

Luontokadon torjumiseen liittyviä tavoitteita on sen sijaan asettanut vain joka viides kunta.

Ilmastotavoitteita on asettanut 206 kuntaa kaikkiaan 309 kunnasta. Hiilineutraalisuutta taas tavoittelee yhteensä 130 kuntaa.

Hiilineutraalisuus tarkoittaa, että hiilidioksidia ja muita ilmastoa lämmittäviä päästöjä syntyy yhtä paljon kuin esimerkiksi metsät niitä imevät.

Selvityksen mukaan osa suurimmista kunnista on myös kiristänyt ilmastotavoitteita verrattuna kolme vuotta sitten tehtyyn kartoitukseen.

Monen kunnan ilmastotavoitteet ovat myös tiukempia kuin Suomen kansallinen tavoite. Kuntien verkkosivuilta kerättyjen tietojen persuteella reilu 80 kuntaa tähtää hiilineutraaliuteen jo vuonna 2030 tai aiemmin.

Suomen kansallinen tavoite on hiilineutraalius vuonna 2035.

– Jos kunnat saavuttaisivat tavoitteensa, sillä olisi erittäin suuri merkitys Suomen kansallisen tavoitteen kannalta, ilmasto- ja luontoratkaisujen asiantuntija Tatu Leinonen Sitrasta sanoo.

Ilmastoratkaisujen asiantuntija Tatu Leinonen Sitrasta. Kuva: Sini Järnström/ Yle

Sitran laskee selvityksessään, että kuntien tavoitteiden toteutuminen tarkoittaisi jopa 20 miljoonan tonnin päästövähennystä 2035 mennessä.

Se puolittaisi kuntien päästöt vuoden 2018 tasosta ja vastaisi samalla yli puolta päästövähennyksestä, jonka Suomi tarvitsee ollakseen hiilineutraali vuonna 2035.

Suomen hiilineutraalisuustavoitteen mukainen päästövähennystavoite on yhteensä 35 miljoonaa tonnia vuoden 2018 tasosta, jolloin päästöt olivat yhteensä 56 miljoonaa tonnia. Jäljelle jäävä, reilun 20 miljoonan tonnin päästömäärä kompensoidaan hiilinielulla, esimerkiksi metsillä. Laskelmat kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi on tehnyt Ilmastopaneeli.

Kuntien ilmastopäästöt vastaavat reilusti yli puolta Suomen kokonaispäästöistä. Kuntien päästöiksi lasketaan muun muassa sellaiset liikenteen, energiantuotannon, kotitalouksien ja yritysten päästöt, jotka syntyvät kuntarajojen sisäpuolella.

Lämmityspäästöt laskeneet, liikenteessä tutut ongelmat

Eniten päästöjä kunnissa syntyy lämmityksestä ja liikenteestä.

Kaukolämpö, sähkö- ja öljylämmitys sekä erillislämmistys tuottavat yhteensä reilun kolmanneksen kuntien päästöistä. Niissä päästöt ovat myös laskeneet tehokkaasti: esimerkiksi kivihiilestä ja turpeesta luopuminen on vähentänyt päästöjä viidenneksellä.

Liikenteen päästöt ovat sen sijaan haastavaa vähennettävää niin kansallisesti kuin kunnissakin. Liikenteen päästöt ovat selvityksen mukaan vähentyneet kunnissa vain seitsemän prosenttia vuosina 2005–2018.

Poliitikot pohtivat liikenteen päästöjen vähentämistä parhaillaan valtion tasolla. Keinoja on listattu muun muassa fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, joka hyväksyttiin hiljattain. Työryhmä esitti tällä viikolla myös polttoaineveron korottamista.

Poliittiset päätökset tehdään syksyllä.

Kunnat voivat vaikuttaa liikenteen päästöihin esimerkiksi lisäämällä kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä, lisäämällä sähköautojen latauspisteitä ja biokaasun tankkausasemia.

Osa kaupungesta ja kunnista on tuonut kaupunkipyörtä osaksi juokkoliikennettä. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Joensuu on hiilineutraali jo muutaman vuoden päästä

Selvityksessä nostetaan esiin kolme kuntaa, joiden ilmastotavoitteet ovat reilusti edellä muuta maata. Joensuu, Lahti ja Ii tavoittelevat hiilineutraaliutta jo 2020-luvulla.

Joensuu ja Lahti aikovat olla päästöjen ja hiilinielujen kanssa tasapainossa vuonna 2025. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Iin kunta taas saavutti tavoitteen jo viime vuonna 2020. Se on saanut ilmastotoimilleen myös kansainvälistä julkisuutta.

Joensuun ympäristöjohtaja Jari Leinonen kertoo, että kaupunki löi ilmastotavoitteensa lukkoon jo vuonna 2014. Se oli edelläkävijä jopa Euroopassa; tuolloin vain Kööpenhaminalla ja Linköpingillä oli vastaava tavoite, Leinonen sanoo.

Ilmastotavoite kirjoitettiin alunperin mukaan kasvusopimukseen, joka laadittiin työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Sopimuksessa valtio antoi kunnille esimerkiksi liikenne- ja energiaratkaisujen kehittämiseen suunnattua rahaa.

Joensuu tavoittelee 60 prosentin vähennystä päästöihin. Itäsuomalaisen kaupungin etuna on metsä, joka muodostaa mittavan hiilinielun. Sen avulla kunta aikoo kompensoida jäljelle jäävät päästöt.

Neljässä vuodessa on kuitenkin paljon kirittävää. Joensuu on vähentänyt tavoitteestaan tähän mennessä vasta puolet.

Joensuu aikoo olla hiilineutraali jo vuonna 2025. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Jari Leinosen mukaan vaadittaviin vähennyksiin päästään, kun paikallinen energiayhtiö Savon Voima luopuu lopustakin turpeesta ja öljystä kaukolämmön tuotannossa.

Hän nostaa esiin myös energiatehokkuuden. Kaupungissa on tehty paljon siihen liittyviä ratkaisuja.

– Jätevedestä on otettu talteen lämpöä, peruskorjauksissa on parannettu energiatehokkuutta, uuden päiväkodin katolle on rakennettu aurinkovoimala, uimahallien suihkuihin on asennettu lämpötilarajoittima, Leinonen luettelee.

Myös liikenteestä pyritään vähentämään, vaikka se onkin Leinosen mukaan hankalaa. Joensuu on hiljattain tehnyt päätöksen 20 sähköbussin hankinnasta.

Myös hiilinieluja pyritään kasvattamaan. Leinonen sanoo, että kuntien merkitys ilmastotoimissa on ylipäänsä painava.

– Valtio voi tukea vaikkapa öljylämmityksestä luopumisessa ja tuulivoiman rakentamisessa, mutta lopullinen ilmastotyö ja -päätökset tehdään kunnissa.

Kunnat voisivat torjua luontokatoa esimerkiksi kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvillä ratkaisuilla. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Luontokatoa torjuu harva – vain yksi maakunta tehnyt laajan suunnitelman

Luontokadon torjuminen ei sen sijaan etene kunnissa ilmastotyön tavoin.

Sitran selvityksen mukaan yli 300 kunnasta vain 64 on asettanut luonnon monimuotoisuutta koskevan tavoitteen. Niistä 26 oli kirjannut toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi.

– Meillä on koko yhteiskunnassa vähemmän kokemusta siitä, miten luonto otettaisiin huomioon ja miten siihen tartuttaisiin päätöksentessa, Tatu Leinonen arvioi.

Kunnat voisivat torjua luontokatoa ja suojella monimuotoisuutta muun muassa kaavoituksella, viheralueilla ja metsissä.

Edelläkävijä löytyy Pirkanmaalta. Siellä laaditaan parhaillaan koko Suomen ensimmäistä, maakuntatason monimuotoisuusohjelmaa.

Ohjelmaa varten Suomen ympäristökeskus teki laajan selvityksen alueen uhanalaisista lajeista ja luontotyypeistä. Uhanalaisia lajeja löytyi yli kolmesataa, luontotyyppejä yli sata.

Niiden sijainti haluttiin selvittää erityisesti kaavoituksen ja rakentamisen vuoksi.

– Meillä on nyt hyvä yhteenveto siitä, missä esiintyy esimerkiksi uhanalaisia jalopuulehtoja. Selvityksen pohjalta voidaan jatkossa tehdä päätöksiä rakennusten sijoittamisesta, projektisuunnittelija Kati Salovaara sanoo.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 21.5. klo 23 saakka.

Lue lisää:

.
.