1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. palestiinalaisalueet

Miksi Gazassa soditaan jälleen – katso tästä vastaukset kuuteen kysymykseen siitä, mikä saa Israelin ja palestiinalaiset aina vastakkain

Gazassa leimahtaneella väkivallalla on pitkä tausta Israelin ja palestiinalaisten historiassa. Toistuvia kriisejä selittää kovan linjan voimistuminen kummallakin puolen rintamalinjaa. Silti kerran sovinto näytti jo mahdolliselta.

Palestiinalaiset ja juutalaiset asuttajat ottavat yhteen Sheikh Jarrahin alueella Itä-Jerusalemissa 24.4.2021. Kuva: Mostafa Alkharouf / AOP

Gazassa tuntuu toistuvan asetelma, joka on 2000-luvulla käynyt liiankin tutuksi. Edellisen kerran saarretulla kaistalla sodittiin vuonna 2014. Israelin iskujen ohella ovat myös Hamas-äärijärjestön Gazasta ampumat raketit kuuluneet väkivaltaiseen arkeen jo vuosia.

Silti Pyhäksikin maaksi kutsutulla alueella koettiin 1990-luvulla myös parempia aikoja. Tässä jutussa nostetaan esiin eräitä Israelin ja palestiinalaisalueiden kehityksen tärkeimpiä tekijöitä.

1. Mistä kiistassa on kyse?

Viime kädessä on kyse maasta. Israelilaiset ja palestiinalaiset asuvat samalla pienellä alueella – Israel on pinta-alaltaan Pohjois-Karjalan tai pari kertaa Uudenmaan kokoinen. Kumpikin kansakunta katsoo olevansa oikeutettu alueen hallintaan.

Palestiinalaisten valvonnassa oleva alue Länsirannalla on merkitty kartassa oranssilla. Israelin valvoma alue on merkitty keltaisella. Kuva: B´Tselem, Harri Vähäkangas / Yle

Israelin valtiolla on palestiinalaisia huomattavasti vahvempi asema sekä taloudellisesti, poliittisesti että sotilaallisesti. Palestiinalaiset ovat pyrkineet muodostamaan oman valtion. Kansainvälistä tukea saaneet yritykset ovat kuitenkin epäonnistuneet, ja Israel on laajentanut valvonnassaan olevaa aluetta. Samalla palestiinalaisten itsehallinto on jäänyt heikoksi.

2. Mikä on uskontojen merkitys?

Uskontojen rooli on valtava. Pyhäksikin maaksi kutsutulle seudulle sijoittuu kolmen maailmanuskonnon pyhimpiä paikkoja. Sekä juutalaiset että muslimit tukeutuvat uskonnollisiin näkemyksiin perustellessaan vaatimuksiaan maahan.

Palestiinalaiset osoittivat mieltään Gazan tueksi Jerusalemin Al-Aqsan moskeijassa pidetyn rukouksen jälkeen 14.5.2021. Kuva: Eyad Tawil / AOP

Polttopisteessä on Jerusalem. Israelin poliisien ja muslimien kahakointi al-Aqsan moskeijan luona oli yksi nykyisen kriisin laukaisijoista. Moskeija on aivan juutalaisten pyhimmän paikan, itkumuurin, vieressä.

Myös kristinuskon näkökulmasta Jerusalem ja Beetlehem ovat hyvin merkittäviä. Tämä ei kuitenkaan ole nykyaikana johtanut väkivaltaisuuksiin.

Sitä vastoin juutalaisten ja palestiinalaisten keskuudessa uskontojen rooli on korostunut. Israel muutettiin muutama vuosi sitten juutalaiseksi valtioksi. Israelissa asuvien juutalaisten uskonnollisuus vaihtelee paljon – liberaaleista virtauksista valtavirtajuutalaisuuteen ja vanhakantaiseen fundamentalismiin.

Israelin kansalaisista noin viidesosa on arabeja eli palestiinalaisia. Israelin valtion julistautuminen juutalaiseksi vieraannuttaa heitä entisestään.

Palestiinalaisista useimmat ovat muslimeja, ja etenkin Gazassa kovan linja islamilaisuus on painottunut. Kuitenkin myös kristittyjen palestiinalaisten osuus on merkittävä.

3. Selittääkö historia nykypäivää?

Nykyisen asetelman loi Israelin valtion perustaminen vuonna 1948. Sitä ennen valtaa alueella piti Britannia.

Muutto "luvattuun maahan" – exodus – merkitsi uutta alkua juutalaisille, jotka olivat joutuneet Saksassa ja muualla Euroopassa toisen maailmansodan aikana kauhistuttavan vainon kohteeksi.

Israelilaisia siirtolaisia Haifan satamassa 1949. Kuva: AOP

Muuton kohde – Palestiina – oli kuitenkin jo muodostunut pääosin palestiinalaisen väestön kotimaaksi. Juutalaisten saapuminen sysäsi satoja tuhansia palestiinalaisia pakolaisleireille naapurimaihin.

Arabimaissa ei katsottu hyvällä perivihollisena pidetyn Israelin valtion perustamista. Kun nämä eivät sitä heti pystyneet estämään, kävivät arabimaat myöhemmin kaksi rajua sotaa – vuosina 1967 ja 1973 – Israelin tuhoamiseksi.

Jyrkkänä tavoitteena oli juutalaisten häätäminen takaisin Välimereen. Äärijärjestö Hamas ei edelleenkään tunnusta Israelia.

Israelin sotilaita Sinain aavikolla kesällä 1967. Kuva: EPA

Arabimaat saivat sotakalustoa Neuvostoliitolta, ja Israel puolustautui menestyksellisesti Yhdysvaltain avun turvin.

4. Onko koskaan ollut toivoa rauhasta?

1980-luvulla Israel soti pohjoisessa naapurissaan Libanonissa, ja palestiinalaisten raivo purkautui ensimmäiseen kansannousuun eli Intifadaan. Mutta sen jälkeen niin Israelissa kuin palestiinalaisten keskuudessa voimistui lopulta pyrkimys kohden sovintoa.

Yhdysvaltain vahvalla taustatuella syntyi vuonna 1993 Oslon sopimus, jonka tavoitteena oli rauha ja kahden valtion mallin vakiinnuttaminen.

Washington D.C vuonna 1993, tuolloiset Israelin pääministeri Yitzhak Rabin, Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja Palestiinan vapautusjärjestön puheenjohtaja Yasser Arafat sopimassa Oslon sopimuksesta. Kuva: AOP

Alueellisesti vakiintui jako toisaalla Israeliin, toisaalta Palestiinalaishallinnon valvomiin palestiinalaisalueisiin. Näitä ovat Länsirantana tunnettu Jordan-joen länsipuolinen alue, Gaza ja Itä-Jerusalem.

5. Mihin lupaava kehitys kariutui?

Lupaavasta alusta huolimatta tilanne kärjistyi jälleen. Rauhantekijänä tunnetun Israelin pääministerin Yitzhak Rabinin murhasi vuonna 1995 äärioikeistolainen juutalainen.

Palestiinalaiset nuoret miehet osoittavat mieltään ja heittivät kiviä Israelilaisia ajoneuvoja kohti tammikuussa 2004. Kuva: ATEF SAFADI / EPA

Palestiinalaisten äärijärjestöjen terrori koetteli israelilaisia, ja Gazan palestiinalaisten keskuudessa nousi valtaan radikaali Hamas-liike. Se ajautui jopa selkkaukseen Länsirannan palestiinalaisalueilla valtaa pitävän maltillisemman Fatah-liikkeen kanssa.

Myös Israelin politiikka on kääntynyt jyrkempään suuntaan. Näkyvin merkki tästä on aidan rakentaminen eristämään palestiinalaisalueita. Palestiinalaisten sorto on kiristynyt asteelle, jota on kutsuttu apartheidiksi.

Lisäksi Israel on suosinut juutalaisten siirtokuntien perustamista palestiinalaisten maille, ja rakentanut näitä varten oman tieverkoston. Vuosikymmenten mittaan Israel on järjestelmällisesti kaventanut palestiinalaisten hallussa olevaa aluetta.

6. Mikä on politiikan rooli?

Israelin pitkäaikaisen johtajan, pääministeri Benjamin Netanjahun poliittinen asema on heikko. Lukuisista vaaleista huolimatta hän ei ole onnistunut vakauttamaan asemaansa, jota myös väärinkäytössyytökset uhkaavat. Tämä saattaa voimistaa hänen tarvettaan esiintyä voimakkaana johtajana taistelussa palestiinalaisten kanssa.

Palestiinalaisia puolestaan vaivaa sisäinen jakautuminen. Suunniteltua vaalia lykättiin juuri. Länsirannan alueella toimivalla palestiinalaisten johdolla ei ole vaikutusvaltaa Gazassa, jota radikaali Hamas-järjestö hallitsee.

Israelin armeijan ajoneuvot siirtyvät lähemmäs Gazan kaistan rajaa elokuussa 2014. Kuva: JIM HOLLANDER / AOP

Tilanteen kiristyminen on johtanut myös Israelin sisällä kansanosien väliseen vastakkainasetteluun, jonka osapuolia ovat uuteen kansannousuun valmiit nuoret palestiinalaiset ja juutalaisten äärioikeistolaiset katupartiot.

Myös nykyisen kriisin eräs sytyke oli suunnitelma häätää palestiinalaisia Sheik Jarrahin kaupunginosassa. Perusteluna on se, että alueella asui juutalaisia ennen vuotta 1948.

Näin nousi jälleen esiin Itä-Jerusalem, kaupunki, jonka jokainen kadunkulmakin on jonkin ryhmän omanaan pitämä.

Ongelmia syntyy, kun omistusoikeutta vaativia kansanosia on yleensä useampia.

Kuuntele:

Väkivalta leimahti ilmiliekkeihin viime viikolla Palestiinassa. Mistä vuosikymmeniä jatkuneissa väkivaltaisuuksissa oikein on kyse? Marjukka ja Toivo käyvät läpi lähi-idän historian lyhyen oppimäärän yhdessä Palestiinaa tutkivan Tampereen yliopiston tutkijatohtori Tiina Järven kanssa.

Lue lisää:

Yle seuraa Gazan tapahtumia hetki hetkeltä

Pommitukset jatkuvat kiivaina Gazassa, Ylen toimittaja: Tilanne Jerusalemissa hyvin kireä – Biden: Palestiinalaisilla ja israelilaisilla on yhtäläiset oikeudet elää turvallista elämää

Käyttääkö Hamas ihmiskilpiä, kuten Israel väittää? Yle listasi neljä kysymystä ja vastausta palestiinalaissiviilien tilanteesta Gazassa

Israelin ja palestiinalaisten konflikti – mitä, missä ja milloin?

Neuvotteluja jo yli 20 vuotta – mikä Israelin ja palestiinalaisten rauhanneuvotteluissa takkuaa?