1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tuberkuloosi

Väitös: Tuberkuloositapauksia on yhä vähän enemmän suomalaisilla kuin maahanmuuttajilla – seulonnat auttaneet

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan Suomen noin 250 tuberkuloositapauksesta yli puolet oli yhä suomalaisilla, vaikka maahanmuuttajien määrä moninkertaistui. Turvapaikanhakijoiden oireettomat tartunnat saatiin kuriin seulonnoilla.

Tuberkuloosi
Lääkäri tutkii potilasta stetoskoopilla.
Tavallisin tuberkuloosin muoto on keuhkotuberkuloosi ja oire pitkittyvä yskä. Kuvituskuva. Yle/Jessica Edén

Tuberkuloosi on vähentynyt Suomessa niin paljon, ettei kaikkia vastasyntyneitä enää rokoteta tuberkuloosin varalta.

Maahanmuuttajien on pelätty lisäävän Suomen tuberkuloositapauksia, tuore Pirre Emilia Räisäsen väitöstutkimus selvitti näitä vaikutuksia.

Räisäsen väitöstutkimuksen mukaan suurin osa tuberkuloositapauksista todettiin edelleen suomalaissyntyisessä väestössä.

Vuonna 1995 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 654 tuberkuloositapausta ja vuonna 2017 246 tuberkuloositapausta.

Suomalaisten osuus kaikista tuberkuloositapauksista oli vuonna 1995 93 prosenttia ja vuonna 2017 57 prosenttia. Tässä ajassa maahanmuuttajien määrä Suomessa lähes nelinkertaistui.

– Tuberkuloosin epidemiologinen tilanne on muuttunut siten, että tuberkuloosia tavataan yhä enemmän nuorissa maahanmuuttajissa samalla, kun Suomessa syntyneiden tuberkuloosi-ilmaantuvuus on vähentynyt, Räisänen kertoo tutkimustiedotteessa.

Maahanmuuttajiin lukeutuvat niin pakolaiset ja turvapaikanhakijat kuin myös opiskelijat, työn perässä muuttavat ja perheenyhdistämisen kautta tulleet ulkomailla syntyneet henkilöt.

Räisäsen mukaan vaikka yhä useampi tuberkuloositapauksista todettiin maahanmuuttajilla, sillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta tuberkuloosin esiintymiseen Suomessa syntyneessä väestössä.

– Tuberkuloosin korkean ilmaantuvuuden maista tulevat maahanmuuttajat eivät muodostaneet uhkaa Suomen kansanterveydelle, Räisänen kertoo.

Tuberkuloosi on tartuntatauti, joka tarttuu ihmisestä toiseen ilman välityksellä. Tavallisin tuberkuloosin muoto on keuhkotuberkuloosi.

Korkean tuberkuloosin ilmaantuvuuden maista tulevilla ihmisillä on suuri riski sairastua tuberkuloosiin. Ennen matkustelua ja maahanmuuttoa tuberkuloositapaukset Suomessa olivat pääasiassa piilevän tuberkuloosin uudelleenaktivoitumisia iäkkäällä sukupolvella.

Seulonnat estivät jatkotartuntoja

Pirre Emilia Räisänen selvitti tutkimuksessa, miten tuberkuloosia seulotaan. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat seulotaan maahan tullessa. Jos opiskelija tai työntekijä tulee todella korkean tuberkuloosiriskin maasta, hänet seulotaan joko opiskelija- tai työterveyshuollossa tai terveyskeskuksessa.

Turvapaikanhakijoiden virran aikana 2015–2016 puolet turvapaikanhakijoiden tuberkuloositapauksista löytyi seulonnassa. Yli 40 prosenttia todetuista tuberkuloositapauksista oli oireettomia eli seulonta katkaisi jatkotartunnat.

Vain 20 prosentissa tuberkuloosiryppäistä, joiden aiheuttajana oli sama tuberkuloosibakteerikanta, todettiin sekä suomalaissyntyisiä että maahanmuuttajia.

Pirre Emilia Räisäsen epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja Tuberculosis among persons born abroad, 1995-2017 (siirryt toiseen palveluun) tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa ensi viikon torstaina.