1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Talouden pelastuspaketti

Analyysi: Taistelu elvytyspaketista päättyi täpärään äänestysratkaisuun – lähes kolmannes eduskunnasta karsastaa EU-yhteistyön syventämistä

Kiistely elvytyspaketista eduskunnassa paljasti, että Suomessa taloudelliseen yhteisvastuuseen suhtaudutaan yhä yhtä tiukasti kuin EU:n talouskriisivuosina. Elvytyspaketti toi näkyväksi myös kokoomuksen jakautumisen, kirjoittaa Ylen politiikka- ja yhteiskunta -toimituksen tuottaja Maria Stenroos.

Talouden pelastuspaketti
Sanna Marin Euroopan neuvostossa, oikealta Charles Michel, Angela Merkel, Sanna Marin ja Emmanuel Macron 17. heinäkuuta.
EU-maat neuvottelivat elvytyspaketista viime kesänä, kuvassa pääministeri Sanna Marin tervehtii Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa Charles Micheliä. Chine Nouvelle / AOP

Lähes vuoden kestänyt taistelu EU:n elvytyspaketin kohtalosta päättyi eduskunnassa tiukkaan äänestystulokseen: 134 puolesta, 57 vastaan.

Jos äänestäneistä seitsemän olisi vaihtanut kantaansa, paketti olisi kaatunut.

Samalla unionin seitsemän vuoden rahoituskehys olisi mennyt uuteen neuvotteluun.

EU:ssa suuret yhteiset hankkeet eivät ole takavuosina kaatuneet jonkin maan vastukseen, vaan niitä on neuvoteltu ja äänestetetty uudelleen. Iso härdelli tästä olisi kuitenkin syntynyt. Suomi olisi ollut EU:n yhtenäisyyden rikkoja.

Suomi on pitkään tunnettu Euroopassa tiukan talouskurin maana. Linja muuttui, kun keskusta-vasemmistolainen hallitus oli viime kesänä mukana hyväksymässä pakettia (siirryt toiseen palveluun), vaikka ainakaan keskusta ei lähtökohtaisesti halua yhteistä velkaa muun Euroopan kanssa.

Koronakriisiin jälkeen vallitsevassa tilanteessa muuta ratkaisua ei keskustan ja muun hallituksen mielestä kuitenkaan ollut kuin mennä mukaan.

Elvytyspaketin synty kertoo siitä, että Euroopan mielenmaisema on muuttunut talouskriisivuosista. Koronan takia oltiin valmiit muuttamaan pitkäaikaisia yhteisiä käytäntöjä ja hyväksymään kertaluonteisesti yhteinen velka.

Idean yhteisestä elvytyksestä keksivät Saksa ja Ranska. Aiemmin Suomi on voinut luottaa siihen, että se voi mennä Saksan leveän selän taakse vaatimaan tiukkaa talouskuria.

Nyt tätä tukea ei ollut. EU:n dynamiikka on toinen, eikä koronakriisissä samantyyppistä vahvaa niukan talouslinjan maiden ryhmää enää syntynyt kuin aiemmin.

Oppositiopuolue kokoomukselle EU:n uusi asemointi näytti olevan vaikea hahmottaa.

Puolueen mielestä Suomen hallituksen olisi pitänyt neuvotella elvytyspaketti paremmin. On vaikea kuvitella, että kokoomus olisi pystynyt sen paremmin taivuttamaan paketin takana olevat eurooppalaiset sisarpuolueensa päättämään täysin toisenlaisesta ratkaisusta.

Tuskalliseksi kokoomuksen tilanteen teki myös oppositioasema. Kokoomus yritti olla kannattamatta hallituksen esitystä, ja teki erikoisen piruetin kehottamalla ryhmäänsä äänestämään tyhjää.

Taustalla vaikuttanee myös perussuomalaisten pelko. Kuntavaalit ovat lähellä, ja kokoomus on EU-asiassa hajallaan. Kokoomus pyrki pitämään itsellään sekä EU-myönteisten että kriittisten äänet ja oli siksi liukumassa pois perinteiseltä EU-myönteiseltä linjaltaan.

Tilanne ei ole ainoalaatuinen. Nationalistien kannatuksen kasvu on Euroopassa sekoittanut useiden maltillisten oikeistopuolueiden politiikkaa.

Suhtautuminen elvytyspakettiin kertoo myös yleisemmin suhtautumisesta unionin yhteistyön syventämiseen. Vaikka paketti on kertaluonteinen, se yhdistää unionimaita yhteisen lainan takia.

Lopulta kokoomus päätyi pelastamaan hallituksen neuvotteleman paketin. Kokoomuksesta 26 edustajaa äänesti puolesta, kymmenen vastaan.

Elvytyspakettikeskustelu teki näkyväksi kokoomuksen kansalliskonservatiivisen siiven. Wille Rydman antoi kasvot edustajille, jotka painottivat kansallista budjettivaltaa ja vastustivat yhteistä velkaa.

Myös keskusta hajosi elvytyspakettiasiassa. Tiukimmat EU-kriitikot äänestivät keskustalaisen valtiovarainministerin esitystä vastaan,

Elvytyspakettikeskustelu kasvoi Suomessa hyvin erinäköiseksi kuin muissa EU-maissa. Keskustelu juridiikasta, perussopimuksista ja yhteisen elvyttämisen mielekkyydestä ohitti keskustelun EU:n yhtenäisyydestä.

Keskustelun ohjasi näille raiteille perustuslakivaliokunta, jossa perussuomalaisten, kokoomuksen ja lopulta myös keskustan elvytyspakettiin kriittisesti suhtautuvat jäsenet ajoivat tiukkaa perustuslain tulkintaa.

Vastoin valtiosääntöoikeuden ja EU-oikeuden asiantuntijoiden valtavirtaa, perustuslakivaliokunta ajoi paketin äänestettäväksi määräenemmistöllä.

Tämän jälkeen perussuomalaisten pyörittämä neljän päivän jarrutuskeskustelu osoitti, että puolueen edustajat ovat valmiit valvomaan yönsä vastustaakseen EU-yhteistyötä, ainakin juuri ennen kuntavaaleja.

Muutamassa EU-maassa paketti on vielä hyväksymättä, mutta ennakkotietojen mukaan sen läpimeno näyttäisi selvältä.

Suomessa elvytyspakettikeskustelu siirtyy seuraavaksi siihen, miten rahat meillä käytetään. Samalla seurataan, mitä sillä muissa EU-maissa saadaan aikaan.

Vasta muutaman vuoden kuluessa selviää, kuinka tehokas paketti on itse elvytyksen kannalta ja saadaanko sillä esimerkiksi edistettyä teknologiaa, joka estää ilmastonmuutosta.

Yhtenäisyyden kannalta se on tehnyt tehtävänsä jo siinä vaiheessa, kun paketilla on lepytelty koronakriisin kaltoin kohtelemat Euroopan maat.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan 19.5.2021 klo 23

Lisää aiheesta:

Eduskunta hyväksyi EU-elvytyspaketin, 10 kokoomuslaista ja kaksi keskustalaista liittyi vastustajiin – katso miten kansanedustajat äänestivät

Näin kiistelty EU-elpymisväline voi hyödyttää suomalaisia: Kymmenien miljardien kilpailutuksista voi lohjeta firmoille iso potti

Kuuntele:

Takaisin Pasilaan -podcastissa selvitetään, mihin puhemaratooniksi venynyt istunto tähtäsi. Uutissuomalaisen politiikantoimittaja Erno Laisi kertoo Sami Lindforsille ja Marjukka Mattilalle, miksi elpymispakettiin on hyvä suhtautua myös kriittisesti.