1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kunnanvaltuustot

Enemmistö Itä-Suomen valtuustoista ei pienene kuntavaalien jälkeen, vaikka laki sallisi ja muitakin perusteita löytyy

Pohjois-Karjalassa vain yhdessä ja Pohjois-Savossa viidessä kunnassa valtuusto on sen kokoinen kuin uudistettu kuntalaki sallisi. Muissa kuntapäättäjät ovat halunneet pitää isomman valtuuston, vaikka väki ja tehtävät ovat monessa vähentyneet.

Kunnat saavat aiempaa vapaammin päättää, minkä kokoinen valtuusto on. Kuntalain mukaan esimerkiksi Joensuussa riittäisi asukasluvun perusteella 51 kaupunginvaltuutettua, kun valtuusto nyt on 59-jäseninen. Kuvassa Joensuun valtuusto koolla Nepenmäen koululla. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Useimmissa Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kunnissa on kesäkuun kuntavaalien jälkeen suurempi valtuusto kuin kuntalaki enää edellyttää.

Pian työnsä päättävillä valtuustoilla oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus vapaammin päättää valtuuston koko seuraavaksi nelivuotiskaudeksi, mutta Itä-Suomessa aniharva kunta on vielä päätynyt pienentämään valtuuston kokoa.

Valtuuston tehtävät kuitenkin vähenevät oleellisesti tulevaisuudessa, kun pitkään valmisteltu sote-uudistus toteutuu. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa tämä on jo huomattu, kun maakunnallinen Siun sote -kuntayhtymä on jo muutaman vuoden hoitanut jäsenkuntien suurimman palvelusektorin.

– Valtuuston tehtävät ovat vähentyneet ja vähentyvät tulevaisuudessa, se tavallaan peilautuu päätöksenteko-organisaatiossakin, konkarikunnallispoliitikko Tuure Hirvonen Rääkkylästä uskoo.

Pohjois-Karjalan pienimmässä kunnassa valtuuston kokoon ei kuitenkaan koskettu, Rääkkylässä on seuraavatkin neljä vuotta 21 valtuutettua. Laki sallisi paljon pienemmänkin valtuuston.

Pikkukunnissa minimikokoa ei löydy

Uudistuneen lain mukaan enintään 5 000 asukkaan kunnassa on valittava vähintään 13 valtuutettua.

Pohjois-Savon 19 kunnasta yksitoista pärjäisi minimikokoisella valtuustolla. Näiden kuntien päättäjät eivät kuitenkaan ole halunneet, että valtuustossa olisi 13 jäsentä. Noin 1 500 asukkaan Rautavaara tosin pienentää valtuustonsa 15 jäseneen.

Pohjois-Karjalassa alle 5 000 asukkaan kuntia on kuusi 13:sta. Yhdessäkään paikalliset päättäjät eivät ole katsoneet, että valtuustolle riittäisi vähimmäiskoko. Esimerkiksi reilun 4 000 asukkaan Tohmajärvellä on valtuutettuja yli kaksi kertaa minimimäärä, 27.

Vajaan 5 000 asukkaan Ilomantsissa on ainoana Pohjois-Karjalassa päätetty pienentää valtuustoa: seuraavalla valtuustokaudella on 21 valtuutettua, mikä on kuusi vähemmän kuin nyt.

– Väki vähenee noin sadan vuosivauhtia ja valtuustoseminaarissa päädyimme siihen, että sopeutamme päätöksentekoelimet kunnan kokoon, kertoo Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas.

Ilomantsissa aiotaan pienentää myös muiden luottamuselinten kuten kunnanhallituksen ja lautakuntien kokoa.

Noin 2 000 asukkaan Rääkkylässä valtuuston supistamiskeskustelu jäi valtuustossa vähäiseksi, kun valtapuoluetta keskustaa pienemmät puolueet katsoivat valtuuston pienentämisen kaventavan liiaksi demokratiaa.

– Minun mielestäni pienempi valtuusto aivan hyvin pystyisi tekemään tarvittavat päätökset, mutta asiasta ei haluttu ruveta riitelemään, kertoo neljä kautta valtuustossa istunut, keskustalainen Tuure Hirvonen.

Hän muistuttaa, että valtuustoilla on entistä vähemmän tehtäviä, kun Siun sote -kuntayhtymä järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen.

– Selvästi pienemmistä budjettiasioista päätetään kuin jokunen vuosi sitten. Voisi kuvitella, että kun on vähemmän asioita niin vähemmän päitäkin riittäisi, Hirvonen tuumaa.

Hän uskoo, että valtuuston kokoukset voisivat myös sujuvoitua pienemmällä kokoonpanolla.

Noin 12 000 asukkaan Liperissä riittäisi laillisuuden puolesta 27 valtuutettua. Valtuustossa on kuitenkin seuraavatkin neljä vuotta 35 jäsentä, joiden kokouspalkkioihin kuluu noin 30 000 euroa vuodessa. Arkistokuva valtuuston kokouksesta. Kuva: YLE / Janne Ahjopalo

Keskikokoisista vähimmäismäärä vain Outokummussa ja Suonenjoella

Seuraavassa kokoluokassa - 5 001-20 000 asukasta - riittää 27 valtuutettua. Tällaisia kuntia on Pohjois-Karjalassa kuusi ja Pohjois-Savossa neljä. Vain kahdessa eli Outokummussa ja Suonenjoella on päätetty, että enempää ei tarvita.

Pohjois-Karjalan maakuntakeskuksen Joensuun valtuustossa on 59 kaupunginvaltuutettua, mutta voisi olla kahdeksan jäsentä nykyistä vähemmän. Kuntalain mukaan 51 valtuutettua on kyllin, jos kuntalaisia on 50 000-100 000.

Sen sijaan Pohjois-Savossa kaikki suurimmat kunnat pyörivät vähimmäismäärällä valtuutettuja. Asukaslukuun perustuvan minimin mukaan sujuu päätöksenteko Kuopiossa (noin 120 000 asukasta, 59 valtuutettua) sekä 43 valtuutetun kunnissa Siilinjärvellä, Iisalmessa ja Varkaudessa, joissa kaikissa väkiliuku ylittää 20 000.

Mitä suurempi valtuusto on, sitä enemmän kuluu rahaa kokouspalkkioihin. Kunnat maksavat yleensä valtuutetuille suurempia palkkioita kuin esimerkiksi lautakuntien jäsenille. Kokouspalkkiot ovat kuitenkin vuositasolla pieni summa kuntien taloudessa.

– Kunnan taloudessa se on aika pieni raha, mutta jokainen maksettu euro on toki pois kunnan kassasta. Suurempi kysymys tässä on kuitenkin puhtaasti poliittinen, raha ei ole tässä ratkaiseva tekijä, Tuure Hirvonen Rääkkylästä arvioi.