1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsätalous

Nuoren metsän korjuuseen olisi tarjolla rahaa – sen sijaan metsänomistajia kiinnostavat suojelutuet

Juuri nyt puun kysyntä on kova ja tarve esimerkiksi puuhakkeelle kasvaa vauhdilla. Samaan aikaan metsänomistajien kiinnostus pienpuun korjuuseen on vähentynyt. Metsäalaa tämä huolestuttaa.

Perikunnan omistamaa metsikköä harvennetaan energiapuuksi Peräseinäjoella. Metsä on noussut vanhalle turvetuotantoalueelle itsestään ja päässyt pöpeliköitymään. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Metsänhoidon tuet eivät ole kiinnostaneet metsänomistajia tänä vuonna entiseen malliin.

Kemera-tukia on maksettu alkuvuodesta metsänomistajille lähes viidenneksen viime vuotta vähemmän. Metsäkeskuksen mukaan etenkin nuorten metsien tukien käyttö on vähentynyt.

Eniten laskua on Pohjanmaalla, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Näissä pudotusta on jo yli kolmannes viime vuoteen verrattuna.

Se huolestuttaa metsäalan toimijoita.

– Näyttää siltä, että hakemuksia ei tule sitä vauhtia kuin olisi tarve. Olemme selvästi jäljessä viime vuotta. Jotain tarttis tehdä, sanoo Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Yrjö Ylkänen.

Olemme peräseinäjokelaisessa suometsässä, jossa harvennetaan nuorta taimikkoa energiapuuksi. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellisen metsäohjelman puunkäytön toimeenpanoryhmä kertoo parhaillaan medialle, miten se yrittää kannustaa metsänomistajia puun korjuuseen.

Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Yrjö Ylkänen haluaa kannustaa metsänomistajia harventamaan taimikot ja nuoret metsät ajoissa. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Taimikonhoidolle tarvetta

Metsäkeskus on laskenut, että taimikonhoitoa ja ensiharvennusta pitäisi lähivuosina tehdä tuplasti enemmän kuin edellisen viiden vuoden aikana. Taimikonhoidon työmäärä tulisi peräti 1,8-kertaistaa.

Huoli on siinä, että nuoret metsät pääsevät pöpeliköitymään, jos niitä ei harvenna ajoissa. Ylkäsen mukaan niitä pitäisi karsia vähintään 5-vuotiaina.

– On ihan ratkaisevaa metsikön tulevaisuuden kannalta, miten nuorta metsää hoidetaan, selittää Ylkänen.

– Metsänhoidon tavoitteenahan on kasvattaa isoa tukkipuuta. Se on arvokkainta ja se on myös kansantalouden ja ilmaston kannalta hyvä asia, että saadaan isoa puuta. Siitä saadaan arvokkaita tuotteita ja pitkäaikaisia hiilensidontatuotteita, esimerkiksi puurakentamisen tarpeisiin, jatkaa Ylkänen.

Nuoren metsän hoitotoimien hyödyllisyyttä vakuuttaa myös alueellisen metsäohjelman toimeenpanoryhmän vetäjä UPM:n metsäasiakaspäällikkö Arto Lammi.

– Kun taimikot on nuorena hoidettu, niistä voi tulle jopa 50 prosenttia parempi tuotto myöhemmin, sanoo Lammi.

UPM:n metsäasiakaspäällikkö Arto Lammi vetää alueellista metsäohjelman puunkäytön toimeenpanoryhmää. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Rahaa jaossa enemmän, koska puuta tarvitaan

Valtio tukee metsänhoitoa monella tavalla. Tänä vuonna rahaa olisi tarjolla entistä enemmän nimenomaan pienpuun korjuuseen.

Valtion lisätalousarviossa myönnettiin liki neljä (4) miljoonaa euroa lisää rahaa nuoren metsän hoidon ja pienpuun korjuun kemera-tukeen. Sillä halutaan tukea puun korjuuta energiakäyttöön, sillä pienpuun tarve on energiantuotannossa jo kasvanut. Syynä on se, että moni energialaitos on vähentänyt turpeen käyttöä ja lisännyt hakkeen käyttöä.

Pienpuun korjuuta ei kuitenkaan ilmeisesti nähdä niin tärkeänä. Toisaalta pienpuu menee energiapuuksi, josta ei makseta yhtä hyvin kuin kuitu- tai tukkipuusta.

Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan toiminnanjohtaja Tepa Reinikainen antaa oman arvionsa:

– Se kielii ehkä enemmänkin siitä, että puumarkkinat on nyt kuumat ja leimikot työllistävät järeimmissä metsissä, kun puun hinta on tapissa. Ehkä metsänomistajat ovat kohdistaneet katseensa niihin ja joka paikkaan ei nyt vain ehditä, pohtii Reinikainen.

Lue myös: Pakkastalvi on kirittänyt hakkuita eteläisen Suomen metsissä – puuta päästään kuljettamaan huonojakin teitä pitkin

Suojelu sen sijaan kiinnostaa

Yksi teema on kuitenkin selvässä nousussa.

Luonnon monimuotoisuutta ja suojelua korostavia ympäristö- ja luonnonhoitotukia on haettu selvästi enemmän kuin viime vuonna. Ympäristötukien maksut ovat kasvaneet kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna koko maassa.

Metsänomistajille tehdyn kyselyn mukaan metsistä saatavat tulot ovat tärkeä motiivi omistaa metsää. Silti ilmassa on selvästi jonkinlainen muutos, kun metsänomistajat ovat yhä ympäristötietoisempia.

– Kiinnostus ympäristötukiin on noussut ja se on erittäin hyvä asia, että niitä tukia hyödynnetään. Mutta me toivotaan, että metsänomistajat hakevat myös näitä taloudelliseen toimintaan tähtääviä tukia, sanoo Ylkänen.

Metsänhoitoyhdistyksessä muutaman vuosikymmenen toiminut Tepa Reinikainen säestää, että ympäristöasiat kiinnostavat vuosi vuodelta yhä enemmän ja muutos on näkynyt hänenkin työssään. Esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen hakkuita kysytään yhä enemmän.

Vastakaadettua pienpuuta. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Luonto versus metsätalous

Ilmasto ja luonnon monimuotoisuus ovat asioita, jotka vilahtelevat nykyään myös talousmetsien hoidosta puhuttaessa. Onko se sanahelinää vai aitoa huolehtimista, sitä voi kukin miettiä. Missään tapauksessa asia ei ole tyystin mustavalkoinen.

UPM:n Lammi sanoo, että hyvin hoidettu taimikko kasvaa hyvin ja sitoo myös hiiltä.

– Ei taimikon hoito tarkoita mitään turhaa siistimistä, vaan välttämättömiä toimia, jotta puut kasvavat paremmin, sanoo Lammi.

Lammi ja Ylkänen toteavat, että myös luonnosta pitää huolehtia, jotta saadaan hyvää raaka-ainetta. Ne eivät sulje toisiaan pois.

Sukuomaisuus kuntoon

Metsänomistus on Suomessa pirstoutunutta. Siitä kertoo jo se, että metsänhoitotukia saa vuosittain noin 70 000 metsänomistajaa.

Suurin osa metsistä on vielä suvun tai perikunnan omistuksessa. Metsä saattaa olla kaukana omistajasta, eikä päätöksenteko välttämättä ole perikunnassa niin vikkelää.

Metsäkeskus muistuttaa, että apua on aina saatavilla. Yhteyttä voi ottaa vaikka paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen.

– Metsät ovat Suomessa sukuomaisuutta. Ennen ajateltiin, että talo pitää jättää jatkajalle paremmassa kunnossa kuin itse on saanut. Laitetaan metsät kuntoon ja hyödynnetään tuet ja saadaan seuraavalle polvelle arvokas metsä jätettyä, kannustaa Ylkänen.

Pienpuu yleensä haketetaan metsässä ja kuljetetaan hakkeena energialaitoksiin. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Aiheesta voi keskustella torstaihin 20. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue myös: Suometsille suositellaan jatkuvaa kasvatusta, mutta onko Suomi valmis metsänhoidon muutoksiin? Asiantuntija: "Ihmiset ovat erittäin poteroituneita omiin näkemyksiinsä"

Kotimaista energiaturvetta korvataan nyt tuontihakkeella – hakkeen kova kysyntä voi kasvattaa monen lämpölaskua

Moni koti lämpiää edelleen turpeella, mutta tänä vuonna siihen tulee iso muutos – Suomen tilanne on pantu merkille itänaapurissa: "Syksyllä kokeillaan, miten heidän logistiikkansa toimii"