Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Yhtäkkiä merellä ei näe eteen eikä taakse.

Tasaisen harmauden rikkoo vain autolautan räikeänkeltainen ulkokuori. Sade ropisee kannelle, ja mainingit keinuttavat kulkua.

Sumun seassa kaukaisuudessa välähtää punainen valo. Minuutit kuluvat. Tuulimyllyn siivet valon ympärillä erottuvat yhä tarkemmin ja ovat lopulta niin suuret, että merkinkin näkee lukea.

Aamun kolmas lauttavuoro on perillä Hailuodon saarella hieman ennen kahdeksaa. Saarelle ajaa parikymmentä autoa.

Kuka matkalla minnekin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Edessä lupaava tulevaisuus

Hailuodossa käy viima, merellä kun ollaan.

Saarta on kutsuttu muun muassa pieneksi ja syrjäiseksi, mutta tosiasiassa sillä on kyllä kokoa: sen läpi kulkeva tie on noin 30 kilometriä suuntaansa.

Mantereelle Oulun ja Oulunsalon puolelle on seitsemisen kilometriä, eli Perämeren pauhua saa kuunnella rauhassa.

Lauttasataman kupeessa olevalla pysäköintialueella yksinäinen matkailuauto on parkissa verhot ikkunoiden eteen vedettyinä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Toukokuisena arkiaamuna sitä ei välttämättä uskoisi, mutta Hailuoto kiinnostaa matkailijoita enenevässä määrin: viime kesä rikkoi yrittäjien mukaan ennätyksiä, samoin kevät.

Kun kymmenen kilometrin mittainen jäätie mantereelta saareen helmikuussa avattiin, ryntäys oli niin suuri, etteivät paikalliset muistaneet nähneensä vastaavaa ainakaan kymmeneen vuoteen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Syy tai seuraus on, että Hailuodosta on kirjoitettu julkisuudessa varsin paljon: milloin käsityöhitiksi nousseesta tikkuröijystä eli saarella syntyneestä kalastajaneuleesta, milloin kulttisuosion saavuttaneesta Bättre Folk -kulttuurifestivaalista, milloin mielenterveyssyistä johtuneiden sairauspoissaolojen radikaalista vähentämisestä, minkä ansiosta Ylen A-studio nimitti Hailuotoa jopa onnellisten saareksi.

Se kaikki hymyilyttää Hailuotoon neljä vuotta sitten Hämeestä muuttanutta kunnanjohtajaa.

Saarella menee hyvin. Vielä parempaa on luvassa.

Herra Hailuoto

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Aki Heiskanen lienee kunnanjohtajana yhtä poikkeuksellinen kuin johtamansa saari esimerkiksi juuri sairauspoissaolotilastoissa: hän on taustaltaan sairaanhoitaja (siirryt toiseen palveluun). Lisäksi hän on ollut esillä perinneneuleharrastuksensa takia.

Nyt Heiskanen kävelee hiekkarannalla kauttaaltaan kunnostetun torppansa edustalla ja puhuu siitä, millaista saaristolaiselämä on muualta tulleen silmin ollut.

Ensinnäkin: maisema elää vuodenaikojen mukaan. Kun meri jäätyy, tuntuu kuin maailma pysähtyisi.

– Ennen sellaista ei ajatellut.

Toisaalta: saari on saari. Vaikka lautta liikennöi aamusta iltaan, on naapurikaupunki Oulun palvelujen pariin päästäkseen nähtävä vaivaa.

Aluksi kunnanjohtajalle saattoi käydä niin, että hän lähti illalla Ouluun elokuviin ja vasta näytöksen jälkeen havahtui siihen, ettei ehtisi enää kotiin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hailuoto on noin 1 000 asukkaan kunta. Heiskasen puheissa toistuu sana yhteisöllisyys. Sillä hän selittää myös mainetta onnellisten saaresta.

– Yhteisö on koko kunta. Siihen kuuluvat kuntalaiset, yritykset ja järjestöt. Pyrimme täällä tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa.

Juuri nyt saarella vallitsee Heiskasen mukaan hyvä tekemisen meininki.

Ihmiset ovat innostuneita. Se tuottaa tulosta ja heijastuu ulospäin.

Muun muassa näistä syistä hän povaa Hailuotoon vilkasta matkailukesää. Samaan uskovat alueen yrittäjät.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Karu mutta niin kaunis

Toisaalla saarella paikallisia yrittäjiä edustavan Visit Hailuodon puheenjohtaja Marjo Lehtola kipuaa kuvaajan pyynnöstä halkopinon päälle seisomaan.

Näky on kuin popduo Maustetyttöjen kuvastosta. Hilseilevä lautaverhoilu, perisuomalainen peräkärry ja säihkyvän kultainen vyönsolki Lehtolan takissa tuovat kuvaan kontrastia ja rosoa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sellainen Hailuoto on hänen mielestään muutenkin. Karu ja toisaalta täynnä vastakohtia.

– Ilmakin muuttuu täällä hetkessä. Yhtäkkiä voi tulla myrsky, ja se on yhtä kaunis kuin sininen taivas ja pilvetön sää.

Lehtola on asunut Hailuodossa kolme vuotta. Paikka on kuitenkin entuudestaan tuttu: hän on kotoisin Oulusta ja mökkeillyt saarella koko ikänsä.

Jossain vaiheessa haave saareen muuttamisesta vahvistui ja Lehtola päätti toteuttaa sen.

– Täällä oli niin hyvä olla ja hengittää.

Luokanopettajaopinnot Rovaniemellä ovat tauolla, ja Lehtola elättää itsensä valmistamalla koruja Nunnukka Design -yrityksessään.

Siinä sivussa hän edistää alueen yrittäjien asioita Visit Hailuodon kautta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lehtola kokee, että Hailuoto on kehittynyt valtavasti viime vuosina. Se näkyy esimerkiksi uusina palveluina, joita saarelle on syntynyt.

Alkavasta matkailusesongista hän ennakoi poikkeuksellisen vilkasta – jos ei kaikkien aikojen vilkkainta, ainakin viime vuosien.

– Kaikki merkit viittaavat siihen. Hailuoto on äärettömän vetovoimainen paikka.

Mutta ovatko povatut ruuhkat yksistään hyvä asia? Hailuoto on ollut korona-Suomen kummajainen: kunnan mukaan siellä ei ole todettu pandemian aikana yhtään koronavirustartuntaa.

Haluavatko asukkaat saarelleen matkailijoita?

Lehtola toteaa, että osa on puolesta ja osa vastaan. Ilman koronaakin huolta saattavat herättää saaren hauras luonto ja sen roskaaminen.

On vain yritettävä toimia mahdollisimman vastuullisesti, Lehtola sanoo. Koronarokotetuissa Hailuodon osuus on Pohjois-Pohjanmaan suurimpia, sillä ensimmäisen rokoteannoksen on saanut useampi kuin joka toinen kuntalainen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ei pelkkää uskoa

Onko suurille odotuksille vilkkaasta matkailukesästä katetta?

Voi olla, vastaa matkailun kestävyyteen perehtynyt tutkijatohtori Outi Kulusjärvi Oulun yliopistosta.

Euroopan tasolla kesämatkailu oli pitkään täysin auki: sopu koronatodistuksesta syntyi vasta lomien kynnyksellä torstaina. Mahdollista silti on, että moni suuntaa lomallaan tänäkin kesänä kotimaan kohteeseen.

Hailuoto voi todella olla yksi matkailukesän voittajista. Kulusjärvi toteaa, että ulkomaisten matkailijoiden osuus ei ole ollut saarella alun perinkään suuri eikä siksi ole lovea, jota koronatilanteessa pitäisi paikata.

– Itse ajattelisin, että Hailuotoon voi suuntautua paikallisesta näkökulmasta merkittäviä määriä matkailijoita.

Kotimaanmatkailun suosioon uskoo myös Lapin yliopiston matkailututkimuksen apulaisprofessori Outi Rantala.

Sen eteen on tehty vuoden aikana paljon töitä. Matkatoimistot myyvät pakettimatkoja kotimaahan, ja joukkoliikenteeseen on tuotu lippuja, joilla voi matkustaa tietyn ajan sisällä rajattomasti.

Myös moni paikallisyrittäjä on kehittänyt uutta.

– Kaikki tämä tuottaa tänä kesänä tulosta, Rantala uskoo.

Kotimaanmatkailussa yhdistyvät lisäksi tämän hetken vahvat trendit ja arvot: Rantalan mukaan kotimaassa matkailtaessa on helppo huomioida esimerkiksi hyvinvointi, luonto ja vastuullisuus.

Lomareissu Suomessa voi tuntua monesta myös turvallisemmalta kuin ulkomaille lähtö.

Saari uudisti kasvonsa

Rohkeudesta hailuotolaisten yrittäjien menestys ei ole kiinni.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kivenheiton päässä kirkonkylältä, keskellä peltomaisemaa on paikka, joka on niin kitsch, että jos sanakirjassa olisi kuvaesimerkki, tässä olisi varteenotettava ehdokas.

Kirvesmiehenä työskentelevä Jukka Lampinen ja sairaanhoitaja Anu Krekilä avasivat marraskuussa takapihansa vanhaan navettaan yrityksen, joka on yhtä aikaa disko, baari, musiikkiravintola sekä tilaussauna.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ulos on valmistumassa katettu terassi, ja tapahtumiakin on tarkoitus järjestää.

– Tämä on ollut meidän haaveemme. Koko homma lähti vain ihan täysin lapasesta, Lampinen selittää.

Haastatteluhetkellä taustalla soi Daruden ikivihreä Sandstorm. Diskopallo välkehtii katossa, ja tanssilattialla leijailee savukoneen kiehkuroita.

Pariskunta ei ole menopaikkaa juuri mainostanut, mutta kävijöitä on siitä huolimatta riittänyt tasaiseen tahtiin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Odotukset tulevalle kesälle ovat maltilliset: kunhan asiakkaita olisi sen verran, että ehtisi kerryttää jonkin verran kokemusta ravintolan pyörittämisestä oman leipätyön ohella.

Kyse on kuitenkin ennen kaikkea harrastuksesta.

– Naapurit ovat voineet pitää vähän hulluina, mutta ihan sama, Krekilä sanoo ja nauraa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kirkonkylällä omaa unelmaansa toteuttaa kahvilayrittäjä Ville Kansanniva.

Hän avasi kahvilansa helmikuussa, viikko jäätien tuoman ennätysryntäyksen jälkeen.

Kansanniva on työskennellyt aiemmin kokkina risteilyaluksilla, esimerkiksi Karibialla. Hailuotoon hän päätyi huomattuaan tyhjän liiketilan. Hän ajatteli, että jos ei itse perusta sinne kahvilaa, joku toinen kyllä perustaa.

Yrittäjäksi ryhtyminen keskellä historiallista koronapandemiaa ei ole pelottanut.

– Korona ei jatku loputtomiin, hän perustelee.

Merillekään kokki ei ole kaivannut. Saaressa on hyvä olla.

– Tämä meni niin kuin piti.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jotain Hailuodon kehityksestä kertoo se, että saaren kolmanneksi suurin työnantaja on Suomen ensimmäiseksi luomupanimoksi itseään kutsuva Hailuodon Panimo.

Pienpanimoissa ja luomuoluissa jos missä on hipsterimäinen klangi.

Panimon tuotteita on myyty kaupoissa neljä vuotta. Vakituisia työntekijöitä on kuusi ja tuntityöläisiä muutama, mutta syrjäisellä saarella se oikeuttaa isoon titteliin.

Toimitusjohtaja ja yksi panimon perustajista Kimmo Kaukonen sanoo, että Hailuoto on itsessään brändi ja siitä on ollut yritykselle etua.

Sijainti ei ole haitannut toimintaa, vaan päinvastoin: saarella on vahva omavaraisuuden perinne, ja apu löytyy pulmaan kuin pulmaan.

Helsingistä kymmenen vuotta sitten muuttaneelle Kaukoselle Hailuoto on edelleen inspiroiva paikka.

– Täällä on itsestä kiinni, miten haluaa elää. Kaikki on mahdollista.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vain linnut laulavat

Hailuodon länsikärjessä Marjaniemessä tunnelma on lähes aavemainen.

Sumu verhoaa valkean, 150-vuotiaan majakan sisäänsä. Aallonmurtajan luona valtavat, keväällä kymmenen metrin korkuiset jääröykkiöt sulavat ja humahtavat mereen pala palalta.

Toukokuisena arkipäivänä saaren päätepistettä on ihmettelemässä kourallinen matkailijoita.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lokkien kiljuntaa kuuntelee myös helsinkiläinen Leena Louhivuori.

Hän on Hailuodossa kolmatta kertaa. Ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten, toisen kerran jouluna ja nyt taas. Neljäs reissu on jo suunnitteilla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jokin saarelle vetää. Ehkä pelkästään se, että saari on saari.

– Kävelen täällä ja kuuntelen lintuja. Mitkään palvelut eivät ole vielä auki, mutta en minä niitä niin tarvitsekaan.

Jos jokin Hailuodossa herättää mielipiteitä, se on saaren ja mantereen välille suunniteltu kiinteä, pengertiestä ja kahdesta sillasta muodostuva yhteys.

Siltayhteyttä on puuhattu vuosikymmeniä. Kunnanjohtaja Aki Heiskasen mukaan hallinto-oikeudessa on käsittelemättä jättihankkeesta jätetty valitus. Päätöksen oli määrä tulla kevään aikana, mutta nyt arvio on, että se menee syksyyn.

Mikäli hallinto-oikeus näyttää vihreää valoa, on Väylävirastolla (siirryt toiseen palveluun) valmius edetä asiassa hyvinkin nopeasti.

Myös Leena Louhivuori on kuullut hankkeesta. Hän ymmärtää, että sillä on hyvät puolensa. Mutta: saari ei ole entisensä, jos sinne ajetaan siltaa ja pengertietä pitkin tuosta vain.

– Kaikki muuttuisi. Tämä ei olisi enää tällainen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tänä iltana paluumatka taitetaan kuitenkin lossikyydillä.

Lokit lentävät lautan perässä, mutta luovuttavat pian ja jäävät merelle.

Takana vilkkuu punainen valo.

Lue ja katso seuraavaksi:

Veden saartamat: Hailuoto

Elävä arkisto: Hailuoto – kylä meren takana

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.