1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Eurooppa

Eurooppa-kirje: Välimeri on turistikohde ja hauta, Italia janoaa ratkaisuja EU:n pakolaispolitiikkaan – Mikä suomalaisille on tärkeintä EU:ssa?

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista perjantaisin suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen. Linkki löytyy jutun lopusta.

Kuva: Jenna Vehviläinen & AOP, kuvankäsittely: Seppo Suvela / Yle

Euroopan ja Afrikan erottavaan mereen liittyy makaaberi ristiriita.

Moni odottaa jo pääsyä lomailemaan Välimeren paratiisisaarille ja hiekkarannoille. Uutinen siitä, että Etelä-Euroopan maat avautuivat tämän viikon alussa turisteille koronapandemian jälkeen, sai ihmiset varaamaan matkoja. Italian matkailuyrittäjien mukaan elokuu on jo lähes täyteen varattu.

Samalla kimmeltävä Välimeri on yhden aikamme suuren kriisin kasvot. Siitä on tullut hauta kymmenille tuhansille Eurooppaan pyrkiville ihmisille. Kriisi nousee otsikoihin joka vuosi, kun Pohjois-Afrikasta lähtevien siirtolaisten vaaralliset merimatkat kesän tullen yleistyvät.

Kuluneilla viikoilla Italian eteläisimmälle saarelle Lampedusalle on tullut lähemmäs 2 500 pakolaista ja siirtolaista Libyasta ja Tunisiasta. Myös Espanjan Ceutaan saapui ennätysmäärä siirtolaisia Marokosta tällä viikolla.

Meren yli tulleiden ja matkalla kuolleiden määrä on kolminkertaistunut viime vuoteen verrattuna.

Eurooppa ei ole löytänyt kestävää ratkaisua siirtolais- ja pakolaistilanteeseen. Useista yrityksistä huolimatta esimerkiksi yhteisvastuun kasvattaminen turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa on epäonnistunut eritoten Visegrad-maiden eli Unkarin, Puolan, Slovakian ja Tšekin haluttomuuden takia.

Viime syksynä EU-komissio ehdotti maahanmuuton uudistamista. Sen myötä muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikka perustuisi entistä enemmän ulkorajojen valvontaan ja tulijoiden palautuksiin.

Suuren osan Välimeren yli tulevista ensimmäinen kohdemaa on Italia, jolla on kiire saada asia etenemään. Jo nyt EU ja Italia maksavat Libyalle siitä, että siirtolaiset pidettäisiin meren toisella puolella.

Viime viikkojen lisääntyneet merimatkat ovat nostaneet asian jälleen julkisuuteen. Italian pääministerin Mario Draghin on ennakoitu esittävän ensi viikon Eurooppa-neuvoston kokouksessa jälleen yhden ehdotuksen vastuun jakamisesta unionissa.

Mantereemme eteläkärjessä sijaitsevalta Lampedusan (siirryt toiseen palveluun) paratiisisaarelta katsottuna Välimeren tilanne näyttäytyy aika erilaisessa valossa kuin pohjoisempaa katsottuna.

– Välimeren aluetta on aina leimannut kansojen kauttakulku ja kulttuurien risteytyminen, sanoi Lampedusan pormestari Salvatore Martello minulle, kun haastattelin häntä tällä viikolla saarella vieraillessani.

Historiansa takia Lambedusalla ymmärretään ehkä jotain, mitä unionissa on monin paikoin unohdettu. Martellon mukaan Eurooppaan suuntaava siirtolaisuus on historiallinen ilmiö, eikä sitä voi pysäyttää, niin kuin unioni näyttäisi yrittävän. Päinvastoin, kaikki merkit viittaavat siihen, että se lisääntyy jatkossa.

Mukavaa alkukesää kaikille,

Jenna

Lue seuraavaksi kollegani Anna Karismon poimintoja kiinnostavista Eurooppa-aiheista ja lähipäivien tapahtumista.

#SOME: Entä jos Suomesta pääsisi Roomaan metrolinjaa pitkin? ☺️☺️☺️

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Instagramissa

Some-kanavista kaikkein villeimpiä ja humoristisimpia Eurooppa-visioita voi löytää Instagramista. Käyttäjä other_europe (siirryt toiseen palveluun) on piirtänyt hypoteettisen metrokartan mantereelle ja kysyy, mitäs tästä tykkäisit. Tykkäyksiä on tuhansia, vastauksista löytyy eri alueiden ihmisten toiveita tulevista ratayhteyksistä.

Kartasta puuttuu tunneliyhteys Helsingin ja Tallinnan välillä, instaajat huomauttavat. Other_europe kertoo "biossaan" eli profiilikuvauksessaan puolustavansa yhdistyvää, liittovaltioistuvaa Eurooppaa.

FAKTA: Suomalainen valitsee EU:n ykkösarvoksi talouden, ruotsalainen demokratian

Ylläolevassa grafiikassa on listattu suosituimmat vastaukset kustakin maasta uusimmassa Eurobarometrissä. Suomalaiset arvostavat EU-kansoista eniten unionin roolia talouden vahvistajana. Sen nostaa ylimmäksi arvoksi lähes puolet.

Ruotsalaiset taas ovat ylivoimaisia ykkösiä demokratian korostajina. Eri kansojen vastaukset heijastelevat yhteiskuntia: jaetun Kyproksen väki arvostaa maiden välistä solidaarisuutta, ostovoimaltaan heikot kansat kansalaisten elintasoa.

Älä ohita näitä: Näyttääkö Suomi huonoa esimerkkiä EU-varojen väärinkäytösten tutkimisessa? Kesämatkailu Euroopassa edistyy

Kesän matkoja myydään jo vilkkaasti, ja torstaina EU-maat ja Euroopan parlamentti pääsivät vihdoinkin sopuun eurooppalaisesta digitaalisesta koronatodistuksesta eli koronapassista.

Todistuksella avataan matkustamista EU-maiden välillä. Sillä turisti voi osoittaa, että hänet on rokotettu koronaa vastaan, hän on saanut negatiivisen testituloksen tai jo toipunut koronaviruksen aiheuttamasta covid-19-taudista.

Euroopan rannoilla on vielä tilaa. Elokuussa täällä Rügenin saarella voi olla tuhansia turisteja. Saari on Mecklenburg-Etu-Pommerin suosituimpia lomapaikkoja. Kuva: Jens Köhler / AOP

Esimerkiksi Ranska on kertonut tarjoavansa (siirryt toiseen palveluun) testit ilmaiseksi turisteille. Kreikassa palvelujen määrä jää joka tapauksessa selvästi menneitä vuosia pienemmäksi, kuten Kreetan esimerkki (siirryt toiseen palveluun) kertoo.

EU-maat päättivät keskiviikkona myös höllentää (siirryt toiseen palveluun) unionin ulkopuolelta tulevien turistien kuten brittien (siirryt toiseen palveluun) liikkumissääntöjä.

Uusi pääsyyttäjänvirasto EPPO aloittaa kesäkuussa toimintansa. Suomen ja EPPO:n sukset ovat ristissä heti alkumetreillä. Pääsyyttäjän mielestä Suomi on haluton selvittämään EU-varojen väärinkäytöksiä. Lue täältä lisää.

Elpymisväline on nyt siis ratifioitu Suomessa. Suomalainen elinkeinoelämä kertoo olevansa helpottunut. Lue täältä, miten suomalaiset voivat paketista hyötyä ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Euroopan mielenmaisema on muuttunut finanssi- ja eurokriisin vuosista, Maria Stenroos kirjoittaa analyysissään.

Onko koronapandemia muuttanut Eurooppaa ja EU:ta pysyvästi? Tapio Pajusen vieraina Politiikkaradiossa ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (EPP), Alviina Alametsä (Vihreät) ja Eero Heinäluoma (S&D).

Ilmastonmuutos nousee nyt vahvasti eurooppalaisella agendalla myös taloudessa. Sijoittajille on suunnitteilla sijoituskohteiden luokittelu niiden ilmastoystävällisyyden mukaan, ja keskiviikkona Euroopan keskuspankki analysoi ensimmäistä kertaa päästöjen vaikutusta rahavakauteen.

Siirtolaisten asema on ollut poliittisesti kuuma kysymys Italiassa pitkään. Pertti Pesonen seurasi turvapaikanhakijoiden ahdinkoa kaksi vuotta sitten Roomassa Ulkolinjan jaksossa Orjana Italiassa. Italian tuolloinen sisäministeri Matteo Salvini pyrki estämään turvapaikanhakijoiden maahan pääsyä ja nimitteli heitä monella tavalla.

EU on kauppapolitiikassa tehokkaampi ja tuloksellisempi kuin ulkopolitiikassa, ja siksi kauppapolitiikkaa välineistetään nyt entistä enemmän, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Turtiainen Brysselin koneessa. Uusia tavoitteita tulee koko ajan lisää.

Kuva: Yle

KUUNTELUVINKKI: Moniääninen Eurooppa -sarjassa eri maissa työskentelevät suomalaiset toimittajat keskustelevat eurooppalaisten asiantuntijoiden kanssa. Kannattaa kuunnella Areenasta!

Sarjassa esimerkiksi Itä-Saksan viimeinen pääministeri Hans Modrow arvostelee nykyisenlaista demokratiaa vanhanaikaiseksi. Sitä pitäisi muuttaa: parlamentteihin tarvittaisiin puolueiden rinnalle edustus esimerkiksi ammattiliitoista ja naisasiajärjestöistä.

LÄHIPÄIVINÄ: Euroviisupöhinää Rotterdamissa sekä pandemiapöhinää Lissabonissa ja Brysselissä

Eva Frantz ja Mikko Silvennoinen juontavat glitter-lähetyksen Rotterdamista. Kuva: Barbro Ahlstedt / Yle

Kansaa puhuttaa lähipäivinä eurooppalaisista aiheista eniten lauantainen viisufinaali ja sen tulokset. Täältä voit ladata itsellesi kunnon viisupuuhapaketin. Euroviisut ovat tietysti myös politiikkaa. Esimerkiksi Venäjällä konservatiiviset järjestöt ovat nyt suuttuneet maan ehdokkaasta, tutkintalautakunta on pantu asialle.

Perjantaina ja lauantaina tapaavat talous- ja valtiovarainministeritkin epävirallisessa kokouksessa (siirryt toiseen palveluun) Lissabonissa. Paikalla ovat myös keskuspankkien pääjohtajat. Elvytyspaketin jälkeen seuraava tärkeä keskustelu käydään vakaus- ja kasvusopimuksen uusista säännöistä. Koronakriisissä esimerkiksi budjettikuria on höllennetty, miten taloudenpitoa muutetaan jatkossa?

Eurooppa-neuvosto kokoontuu maanantaina ja tiistaina ylimääräiseen huippukokoukseen Brysseliin. Asialistalla (siirryt toiseen palveluun) ovat tällä tietoa koronapandemia, ilmastonmuutos, Venäjä ja suhde Britanniaan. Tilanteet kuitenkin elävät nyt joka puolella, joten agenda varmasti vielä tarkentuu.

Ministeritason kokouksia ensi viikolla ovat maatalous (siirryt toiseen palveluun)- ja kalastus- sekä kilpailukykyneuvoston (siirryt toiseen palveluun) tapaamiset. Puolustusministereillä on epävirallinen kokous loppuviikosta.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)

Voit keskustella kirjeestä perjantai-iltaan klo 23:een saakka.