1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan keskuspankki

Euroopan keskuspankki varoittaa rahoitusmarkkinoiden epävakaudesta – listasimme kahdeksan asiaa, jotka ovat nyt EKP:n mielestä talousriskejä

EKP arvioi ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia: se voi aiheuttaa epävakautta rahoitusmarkkinoilla. Monet pankit ovat lainoittaneet hiilipohjaista teollisuutta, ja hiilestä riippuvaisten alojen kustannukset nousevat ajan saatossa.

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauteen, ja sitä kautta myös EKP:n rahapolitiikan päätöksiin. Kuva Tusimicen hiilivoimalasta Tšekin tasavallassa, joka on EU-maa, mutta ei kuulu rahaliittoon. Kuva: Martin Divisek / EPA

Rahoitusvakauden riskit ovat kasvaneet euroalueella, varoittaa Euroopan keskuspankki katsauksessaan (siirryt toiseen palveluun). Pankki julkaisee puolen vuoden välein arvionsa eurotalouden tasapainosta.

Yleisiä talousnäkymiä keskuspankki pitää kuitenkin suhteellisen hyvinä (siirryt toiseen palveluun).

Mitkä ovat suurimmat murheenkryynit 19 euromaan alueella juuri nyt?

1. Tilanteen epätasaisuus

Pandemian taloudelliset vaikutukset ovat hyvin erilaiset eri euromaissa ja eri aloilla. Näin ollen myös riskit keskittyvät tietyille aloille ja tiettyihin maihin.

Keskuspankin on vaikea ohjata tilannetta, jos esimerkiksi Saksassa tai Hollannissa inflaatio kiihtyy selvästi yli sen omien tavoitteiden, mutta samalla valtionvelkojen korot nousevat.

EKP onkin nyt velan vanki: se on käytännössä pakotettu (siirryt toiseen palveluun) pitämään valtioiden velkamenot kurissa. Kun reipasta talouskasvua ei ole näköpiirissä, jäsenmaiden olisi vaikea selviytyä veloistaan ilman keskuspankin tukea.

2. Velkaantuminen

Pandemian aikana velkaantuminen on paisunut. Etenkin maissa, joissa palveluala on suuri, yritysten velkaantuminen voi vielä koitua ongelmaksi pankeille ja hallituksille.

Pahimmin velkaantuneiden yritysten velkaantumisaste – velan suhde pääomaan – on noussut jo 270 prosenttiin.

Euroalueen maiden keskimääräinen velka on noussut sataan prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennen koronaa keskimääräinen valtionvelka oli 86 prosenttia.

EKP toteaa kuitenkin, että "suotuisten rahoitusolosuhteiden" eli hyvin matalien korkojen ansiosta velanhoito on hallinnassa.

3. Joukkolainojen korkojen kasvu

Alkuvuonna velkakirjojen tuottovaatimukset eli korot ovat nousseet markkinoilla. Se tarkoittaa, että valtioiden korkokulut ovat kasvussa.

Esimerkiksi Italian valtion kymmenvuotisen lainan tuotto suhteessa euroalueen "turvasatamaan" Saksaan on noussut taas maaliskuusta saakka.

Jos Italian varainhankinta markkinoilta kallistuu selvästi, se ei välttämättä pysty maksamaan kaikkia lainojensa lyhennyksiä. Tämä aiheuttaisi ongelmia myös maan pankeille, jotka ovat sijoittaneet paljon valtion joukkolainoihin.

Jos Italian rahoituskulut kasvaisivat merkittävästi, siitä voisi seurata todellinen talouden katastrofi.

Pahimmassa tapauksessa syntyisi pankkikriisi. Se voisi levitä ensin euromaihin, joiden pankeilla on suuria saatavia Italiasta, ja sen jälkeen muuallekin.

4. Omaisuuden yliarvostukset

Kun elvytysrahaa on virrannut talouksiin, samalla syntyy EKP:n mielestä myös vaarallista epätasapainoa.

Markkinoilla on "huomattavaa hurmiota", EKP toteaa raportissaan. Myös kiinteistöjen ja asuntojen hinnat ovat nousseet nopeasti.

EKP onkin nyt aiempaa huolestuneempi hintakuplan puhkeamisesta.

Jos osakkeiden tai asuntojen hinnat laskevat äkillisesti, se voi heikentää velkaantuneiden yritysten, kotitalouksien, valtioiden ja sijoittajien taloustilannetta.

Espanjassa arvioidaan olevan euromaista eniten zombie-yrityksiä. Teollisuudessa ja palveluissa useampi kuin joka kymmenes yritys kaatuisi ilman yhteiskunnan tukea. Biskajanlahdella on maan teollisuuskeskittymä, kuva Bilbaosta. Kuva: All Over Press

5. Zombie-yritykset

Kun eurovaltiot ovat tukeneet yrityksiä, rahaa on ohjautunut paitsi elinkelpoisille myös kannattamattomille yrityksille. Tällaisia toiminnassa olevia – eläviä mutta kuolleita – kutsutaan zombie-yrityksiksi.

Euroalueella on "zombisaatioriski", EKP:n analyytikot toteavat.

Keskuspankki myöntää, että erittäin halvan rahan tulva rahoitusjärjestelmään on todennäköisesti moninkertaistanut taloudessa vaeltavien zombien määrän. Se on itse tähän osasyyllinen.

EKP varoittaakin, että yritysten maksukyvyttömyys voi yleistyä "huomattavasti tietyissä euroalueen maissa". Tämä puolestaan asettaa paineita valtioille ja pankeille, jotka antoivat yrityksille tukea pandemian aikana.

6. Pankkien kannattavuus

Markkinoiden luottamus pankkeja kohtaan on parantunut huomattavasti. Se näkyy osakekurssien nousussa viime lokakuun kuopan jälkeen.

Silti pankkien kannattavuus on edelleen heikko. Luottoriskit voivat pahentua, sillä luottojen kysynnän näkymät ovat epävarmat. Luottotappiot voivat alkaa näkyä EKP:n mukaan "viiveellä".

Berliinissä kaatui puu kadulle myrskyssä viime heinäkuussa. Sään ja ilmaston ääri-ilmiöiden aiheuttamat tuhot kasvavat, ja ilmastonmuutos voi myös vaikuttaa vakauteen rahoitusmarkkinoilla, EKP arvioi. Siitä lisää jutussa alempana. Kuva: AOP

7. Inflaatio

Jos etenkin Yhdysvalloista tulee lisää kiihtyvän inflaation merkkejä, sijoittajat alkavat uumoilla rahapolitiikan kiristämistä eli esimerkiksi korkojen nostoa.

Nopea rokotusohjelma ja elvytys Yhdysvalloissa ovat kohentaneet talousnäkymiä, mikä taas on jo nostanut nimelliskorkoja. Joukkolainojen, esimerkiksi valtioiden velkakirjojen, korot ovat nousseet.

Euroopassa inflaatio ei kuitenkaan ole kiihtynyt yhtä nopeasti, ja nousevat kuluttahinnat kertovat talouden palautumisesta normaaliksi.

Keskuspankki uskoo itseensä, kun se toteaa rahapoliittisten toimenpiteiden auttavan säilyttämään "suotuisat rahoitusolosuhteet". Sellaisia tarvitaan, kun maat ryhtyvät avaamaan talouksiaan uudelleen.

Inflaatio näkyy kaupan kassalla, piensijoittajan salkussa ja tulevaisuudessa myös asuntolainojen koroissa – miksi hinnat nyt nousevat?

8. Ilmastonmuutos

EKP analysoi nyt myös ensimmmäistä kertaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia (siirryt toiseen palveluun) talousjärjestelmän vakauteen. Ilmastonmuutos vaikuttaa keskuspankin mukaan "merkittävään osaan" yrityksille myönnetyistä pankkilainoista.

Päästöoikeuksien hinta on noussut 60 prosenttia vuodessa, käsi kädessä EU-maiden ilmastotavoitteiden tiukentumisen kanssa. Hiilestä riippuvaisten alojen ja yritysten kustannukset kasvavat.

Rahoitusjärjestelmä on EKP:n mukaan altis "siirtymäriskille" tulevina vuosina.

Pankit ja esimerkiksi eläkeyhtiöt ovat lainoittaneet yrityksiä, joiden tuotannossa syntyy hiilipäästöjä. Etenkin sellaisten pankkien lainasalkut ovat alttiita ilmastonmuutokselle, jotka ovat rahoittaneet paljon valmistavaa teollisuutta.

Esimerkiksi kaivos- ja energia-alan yritysten osuus pankkien "lainariskistä" on noin viisi prosenttia. Teollisuuden osuus on huomattavasti suurempi, noin 20 prosenttia.

Sijoitusrahastot sekä eläke- ja vakuutusyhtiöt ovat EKP:n mukaan rahoittaneet suurten hiilipäästöjen aloja vielä pankkeja enemmän.

Ilmastonmuutoksesta seuraa rahoitusjärjestelmälle riskejä myös luonnon ääri-ilmiöiden lisääntymisen vuoksi. Esimerkiksi vuonna 2019 tulvat, metsäpalot ja pyörremyrskyt aiheuttivat euroalueella tappiot, jotka vastasivat noin prosenttia suhteessa bkt:hen.

Tulvat ovat merkittävimpiä yritysten "fyysisten ongelmien" aiheuttajia Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Yli seitsemällä prosentilla yrityksistä on korkea tai kasvava tulvariski.

Etelä-Eurooppassa on lämpöaaltojen vaara, ja liki joka viides yritys on erittäin paljon tai lisääntyvästi altis metsäpaloille, kuivuudelle ja kuumuudelle.

Lisää aiheesta:

Pankkien yhteisvastuu EU:ssa lisääntyy – "Suomi haluaa, että pankkijärjestelmä huolehtii omista virheistään", Matti Vanhanen sanoo

Milloin keskuspankkiirit lopettavat valtavan velkaelvytyksen? EKP:n huolena on nyt euroalueen jääminen kilpailijamaiden toipumisvauhdista

Luottotappiot erottavat Euroopan pankkien voittajat ja häviäjät koronakriisissä – Nordea tekee huipputulosta pandemiasta huolimatta