1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. puistot

Tamperelaisen puiston punkkimäärä yllätti tutkijatkin, eikä tämä viikkokaan tuottanut pettymystä: näissä puistoissa punkit viihtyvät

Tampereen Näsinpuistossa havaittiin korkeimmat puutiaismäärät. Tutkija neuvoo käyttämään punkkisyynissä tarraharjaa ja teippaamaan luonnossa housun ja kumisaappaan rajaan. Puutiainen osaa kiivetä myös kumisaappaan vartta pitkin.

Tampereen luonnontieteellisen museon tutkija Riikka Elo kuvattuna Näsinpuistossa. Kuvassa Elo kerää puutiaisnäytteitä kankaisesta punkkikeräimestä.
Tampereella on jo tutkittu puutiaisten esiintymistä kaupunkialueen viheralueilla, ja tutkimus jatkuu tänä kesänä. Osasta tutkimusalueita löytyy paljon punkkeja, toisilta vain muutamia. Havainnoista kertoo Tampereen luonnontieteellinen museon tutkija Riikka Elo.

Näsinpuisto on suosittu puisto Tampereen keskustassa. Tuoreen tiedon perusteella se ei ole vain ihmisten suosiossa, vaan myös punkkien.

Niin on nytkin. Tampereen Luonnontieteellisen Museon tutkija Riikka Elo vetää valkoista lakanaa perässään. Kauan ei mene kun siihen on tarttunut heinikosta saalista.

– Täältä löytyy yksi nymfi ja naaras- ja koiraspuutiaiset, Elo esittelee tulosta.

Nymfiksi kutsutaan kaksivuotiasta puutiaista, sen koko on vain millin kaksi. Suomessa on 1 500 punkkilajia, joista kaksi ihmiselle haitallista: tavallinen puutiainen ja taigapunkki eli Siperian puutiainen.

Vasta arvailuja syystä

Turun yliopiston tutkimus on selvittänyt Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä, missä kaupunkipuistoissa puutiaiset viihtyvät.

Tutkijatohtori Jani Sormunen Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä sanoo, että selvästi korkeimmat puutiaismäärät havaittiin Tampereen Näsinpuistossa.

– Näsinpuiston korkeat puutiaismäärät yllättivät meidät, emmekä vieläkään ole varmoja, mikä ne on aiheuttanut.

Arvioita tutkijoilla kyllä on.

– Puutiaiset tykkäävät hyvin kosteasta etelärinteestä. Näsinpuistosta löytyy lehtikariketta, minkä suojissa puutiainen viihtyy. Tämä on ihmisten mielestä kesäkeidas, niin myös eläinten mielestä, Elo sanoo.

Puutiaisia löytyi selvästi Tampereella myös Pyynikillä ja Hatanpään Arboretumissa. Kaupista tai Iidesjärveltä löytyi puolestaan vain yksittäisiä puutiaisia.

Näsinpuisto oli puutiaismäärissä ainoa laatuaan. Yleisesti puistoalueilla ei ole Sormusen mukaan paljon puutiaisia.

Tampereen Näsinpuistosta löytyi lyhyeltä matkalta pari puutiaista. Kuva: Miikka Varila / Yle

Myös Tähtitorninmäeltä on löytynyt puutiaisia

Sama tulos oli Helsingissä, puutiaisten määrä vaihteli eri puistoissa. Helsingissä ehkä helpoin on sanoa, mistä suosituista puistoista löytöjä ei tehty.

Vuonna 2019 puutiaisia ei löytynyt Helsingin Tähtitorninmäeltä tai Kaivopuistosta.

– Nyt tänä vuonna tietoomme on kuitenkin tullut, että Tähtitorninmäeltä on löydetty puutiaisia, Sormunen kertoo.

Turussa esimerkiksi Kakolanmäki, Urheilupuisto ja Kupittaanpuisto ovat suosittuja alueilta, joilta puutiaisia löytyi. Oulusta tai Jyväskylästä ei löytynyt vastaavia alueita.

Paras tieto puutiaisten esiintymisestä löytyy Sormusen mukaan Punkkilive-palvelusta (siirryt toiseen palveluun).

Puutiaisia on yleensä vähemmän hoidetuilla puistoalueilla kuin esimerkiksi metsäisemmillä paikoilla. Tämä johtuu Sormusen mukaan siitä, että isäntäeläimiä ja puutiaisille soveltua elinympäristöjä on puistoissa yleensä vähemmän.

– Lyhyt nurmikko ja lehtikarikkeen puuttuminen on puutiaisten kannalta haitallista, minkä seurauksena esimerkiksi Helsingin Kaivopuisto on huono elinalue puutiaisille. Myöskään monet puutiaisten kannalta tärkeät isäntäeläimet eivät pidä niin avoimista ympäristöistä, Sormunen sanoo.

Tampereen Luonnontieteellisen Museon tutkija Riikka Elo löysi Tampereen Näsinpuistosta heti puutiaisia. Kuva: Miikka Varila / Yle

Puutiainen ei ole kuitenkaan nirso.

– Pienikin pläntti lehtikariketta tai korkeamman kasvillisuuden alue puistossa riittää puutiaisille, sillä näille alueille isäntäeläimet hakeutuvat ruokailemaan tai päiväpiiloihin, Sormunen sanoo.

Elokuu pahempi kuin alkukesä

Tutkimuksessa käytetään neliömetrin kokoista valkoista lakanakangasta, josta näkee mustat puutiaiset hyvin. Näin voidaan tutkia niiden määriä.

Alustavien tulosten perusteella puutiaisten määrä runsastuu loppukesää kohden.

– Elokuu on punkkivoittoinen, ne ehtii aikuistua ja puutiaistoukkia tuli paljon, Riikka Elo sanoo.

Tampereen Luonnontieteellinen Museo kerää Tampereella itse pitkäaikaisdataa, että esiintymistä voidaan seurata.

Riikka Elo ei pidä yllätyksenä, että punkkeja löytyy myös puistoista.

– Niitä on todennäköisesti ollut pitkään, me ei olla vain tutkittu ja tiedetty sitä.

Puutiaiset levittävät bakteeriperäistä borrelioosia (siirryt toiseen palveluun) ja virusperäistä puutiaisaivotulehdusta (siirryt toiseen palveluun). Jälkimmäistä vastaan on olemassa tehokas rokote. Bakteerien aiheuttamia infektioita hoidetaan antibiooteilla.

Riikka Elo muistuttaa, että puutiaiselta voi suojautua. Borrelioosia voi ehkäistä jos on riittävä vaatetus ja poistaa punkit mahdollisimman pian iholta.

Luonnossa liikkumisen jälkeen punkkisyyni on paikallaan. Riikka Elo suosittelee siihen tarraharjaa. Puutiaiset pääsevät kumisaappaan vartta pitkin, mutta tutkijalla on niksi tähänkin.

- Puutiainen voi kiivetä vaikka juomalasin sileää reunaa, niillä on sellaiset jalat. Saappaan ja housun rajakohdan voi laittaa teipillä kiinni.