1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maastopyöräily

Maastopyöräilyn suosion kasvu näkyy kuluneina polkuina – tutkijan mukaan se ei haittaa luontoa enempää kuin kävely, vaikka moni luulee toisin

Tiivistyvien kaupunkien viheralueille pakkautuu yhä enemmän ulkoilijoita. Maastopyöräily jättää jälkensä luontoon, mutta dosentin mukaan pyöräily ei rasita luontoa sen enempää kuin muukaan virkistyskäyttö.

Susanna Lehvävirta, dosentti, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston dosentin Susanna Lehvävirran mukaan kaikenlainen virkistyskäyttö kuluttaa metsiä. Kuvaus ja editointi: Antti Kolppo / Yle.

Maastopyöräilyn suosion kasvamisen myötä pyöräilijöitä näkyy entistä enemmän niin kaupunkien viheralueilla kuin kansallispuistoissa eri puolilla Suomea.

Muun muassa Sipoonkorven, Urho Kekkosen, Valkmusan, Syötteen, Selkämeren, Tammisaaren, Teijon, Tiilikkajärven, Puurijärven, Petkeljärven ja Patvinsuon kansallispuistossa saa pyöräillä esimerkiksi polkuverkostoilla tai pyöräilijöille osoitetuilla reiteillä.

Myös tiivistyvien kaupunkien viheralueille pakkautuu yhä enemmän erilaisia ulkoilijoita, jotka jättävät oman jälkensä luontoon.

Helsingin yliopiston dosentti Susanna Lehvävirta on tutkinut kaupunkimetsien käyttöä ja kulumista. Hänen mielestään on tärkeää, että ihmiset pääsevät luontoon, vaikka virkistyskäyttö kuluttaa metsiä.

Mustikanvarpuja Helsingin keskuspuistossa
Kaupunkien kasvu ja viheralueiden pirstominen kuormittavat metsiä, jotka ovat tärkeitä paikkoja ihmisille. Kuvaus ja editointi: Antti Kolppo / Yle.

Helsingin Keskuspuistossa näkyy runsaasti pyörien jättämiä uria poluilla. Kostealla säällä polut levenevät, kun kulkijat kiertävät niihin syntyneitä lätäköitä.

Helsingin kaupunki saa säännöllisesti keväisin palautetta ihmisiltä, jotka ovat huolestuneita pyöräilyn vaikutuksesta luontoon.

Suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen Helsingin kaupungin puisto- ja viheraluesuunnittelusta kuitenkin toteaa, että kaikenlainen virkistyskäyttö kuluttaa metsää.

Hänen mukaansa pyöräilyn vaikutus ei eroa olennaisesti esimerkiksi kävelyn aiheuttamasta metsän pohjan tallaantumisesta.

– Molemmat kuluttavat alueita, mutta maastopyöräilijöitä syytetään tästä enemmän. Se on tullut minulle palautteena esille.

Dosentti Lehvävirta on samaa mieltä.

– Pyöräily ei ole poikkeus vaan yhtä lailla lasten leikkiminen, koirien ulkoilutus ja käveleminen kuluttavat metsän pohjaa.

Vaikka maastopyöräily jättää maastoon syviä renkaan uria, ei nykyisen tutkimusnäytön perusteella voi Lehvävirran mukaan sanoa, että juuri pyöräily olisi metsälle vahingollisempaa kuin muu virkistyskäyttö.

Jotta metsissä esiintyvät kulumisvauriot eivät entisestään pahenisi, on tärkeää, että yhtään viheraluetta ei enää jäisi rakentamisen alle, Lehvävirta sanoo.

– Maastopyöräily voi olla toisinaan ristiriidassa esimerkiksi lasten leikkimisen kanssa, jos reitit ruuhkautuvat ja on syytä pelätä, että tulee yhteentörmäysriskejä. Se on omiaan aiheuttamaan ristiriitoja.

kaadettu puu Helsingin keskuspuistossa
Dosentti Lehvävirralla on villi idea: Ukoilualueille saataisiin lisää liikkumistilaa ilmasiltojen avulla. Kuvaus ja editointi: Antti Kolppo / Yle.

Suomen Ladun ja Metsähallituksen laatima maastopyöräilijän etiketti (siirryt toiseen palveluun) muistuttaa, että fiksu pyöräilijä huomioi sekä toisia ihmisiä että luontoa. Lukkojarrutuksia ja herkkiä luontokohteita on syytä välttää. Tilannenopeuden pitäisi olla hallittu, ja pyöräilijän pitäisi olla valmis väistämään muita.

Helsingin Keskuspuistoon merkitään reitti maastopyöräilijöille

Helsingin Keskuspuistossa ei ole vielä maastopyöräilijöille omaa merkittyä reittiä, mutta sellainen avataan ensi syksynä. Reitti on suunniteltu yhteistyössä Suomen Ladun ja Mountain Bike Club Finland -maastopyöräilyjärjestön kanssa.

Helsingin Keskuspuistoon tulee syksyllä 2021 maastopyöräilijöille merkitty reitti. Kuva: Rea Lemström / Yle

Saukkosen mukaan maastopyöräilijöille merkityn reitin avulla pyritään vähentämään vastakkainasettelua, jota toisinaan syntyy kävelijöiden ja pyöräilijöiden välille.

Myös kävelijät ja juoksijat saavat kuitenkin liikkua maastopyöräpolulla. Pyöräreitti on osa koko Keskuspuiston kattavaa opastusuudistusta. (siirryt toiseen palveluun)

– Pyöräreitillä mutaisia kohtia vahvennetaan soralla, ja ojien päälle tulee pitkospuita, Saukkonen kertoo.

Lehvävirta uskoo, että kun metsässä liikkuminen on sallittua erilaisille ihmisille, luonnon arvostus nousee ihmisten mielissä.

– Ehkä käyttäjä pitää metsää arvokkaana, kun hänellä on henkilökohtainen suhde siihen. Siitä taas voi tulla poliittista painetta metsän säilyttämiseen rakentamisen sijaan.

Polku Helsingin keskuspuistossa
Märällä säällä ihmiset kiertävät lätäköitä, jolloin polut leviävät. Kasvillisuus polkujen ympärillä muuttuu jopa 20 metrin säteellä. Kuvaus ja editointi: Antti Kolppo / Yle.

Voit keskustella luonnossa liikkumisesta lauantaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Onko maastopyöräily jokamiehenoikeus? Kumpi väistää metsässä, kävelijä vai pyöräilijä? Tässä 5 keskeistä kysymystä kasvavasta lajista

Hiihtolatujen kylkeen halutaan pyöräily- ja koirareitit – katso videolta monipuolisen reitin vauhdikkuutta