1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Laatokka

Itärajalla etsitään ikivanhaa vesireittiä Laatokalta Saimaalle – Turkikset, kala ja verotus houkuttelivat karjalaisia länteen

Koemelojat selvittävät, missä karjalaisten ikivanha reitti Laatokalta Saimaalle on voinut kulkea. Tarkoitus on kehittää sen pohjalta historiallisia melontareittejä.

Itärajalla etsitään karjalaisten muinaista kulkureittiä Laatokalta Saimaalle
Itärajalla etsitään karjalaisten muinaista kulkureittiä Laatokalta Saimaalle

Korkea kallioseinämä nousee vedestä kuin pilvenpiirtäjä Manhattanilla. Sen vierestä lipuu kolme melojaa läheiseen rantaan.

Ollaan Rautjärven Sarajärvellä Etelä-Karjalan korkeimman paikan, Haukkavuoren, vieressä. Sen 80 metriä järven pinnasta nousevalla laella kulkee Ruotsin ja Novgorodin vuonna 1323 solmiman Pähkinäsaaren rauhan raja.

Nykyiselle itärajalle on Haukkavuorelta matkaa parikymmentä kilometriä. Maisemat sen laelta ovat tyrmäävät.

Rantaan nousseet melojat etsivät karjalaisten muinaista kulkureittiä Laatokalta Saimaalle.

– Pohjoisen suunta houkutteli Laatokan karjalaisia. Siellä oli turkiksia, kalaa ja jopa erilaisia verotusmahdollisuuksia, Laatokalta Saimaalle -projektin hankekoordinaattori Mikko Europaeus kertoo.

Koemelojat Sarajärvellä. Kuva: Kalle Schönberg / Yle

Rankka nousu ylävirtaan

Melojiilla on takanaan jo pari päivää rankkaa nousua ylävirtaan, kun he ovat kulkeneet kohti Saimaata Hiitolanjoen latvavesillä. Vastavirtaan kulkeminen on vaatinut veronsa, koska korkeuserot ovat huomattavat.

– Reitti on varsin haastava. Hikeä tässä on vuodatettu. Olemme joutuneet tekemään paljon ohivetoja koskista ja muista paikoista, joista ei pääse kanootilla, Europaeus kertoo.

Hankekoordinaattori , kansatieteilijä ja koemeloja Mikko Europaeus. Kuva: Kalle Schönberg/Yle

Koemelonta selvittää muinaista reittiä

Melojien tehtävänä on selvittää koemelomalla karjalaisten muinaista reittiä Laatokalta Saimaalle. Tarkoituksena on löytää kulkukelpoinen väylä, jonka pohjalta voidaan tehdä historiallisia melontareittejä Rautjärven, Parikkalan ja osittain myös Etelä-Savon puolelle.

Karjalaisten muinainen reitti kulki luultavasti Hiitolanjoen ja sen latvavesien kautta vedenjakajan ylitse Saimaan Pihlajavedelle. Europaeuksen mukaan myös pari pohjoisempaa reittiä ovat mahdollisia. Reitti koostuu kymmenien kilometrien nauhasta jokia, järviä, puroja ja koskia.

Suunnitellut melontareitit kulkevat Hiitolanjoen latvavesillä Rautjärvellä ja Parikkalassa. Kuva: Yle/ Derrick Frilund

Muinaiskohteet kertovat kulkijoista

Mikko Europaeuksen mukaan kirjallisia historiallisia lähteitä karjalaisten vesireitistä Laatokalta Saimaalle ei juurikaan ole. Muinaisesta väylästä kertovat kuitenkin merkit ihmisen toiminnasta oletetun reitin varrella.

– Historianharrastajalle löytyy reitiltä paljon nähtävää. Siellä on esimerkiksi kalliomaalaus, linnavuoria ja erilaisia ihmisen jälkeensä jättämiä merkkejä kuten myllyjä, Europaeus kertoo.

Hänen mukaansa myös reitin kulkukelpoisuus on yksi todiste sen muinaisesta käytöstä.

Raja reitin yhteydessä?

Ehkä merkittävin historiallinen jälki reitillä on Pähkinäsaaren rauhan raja, joka noudattelee osittain karjalaisten oletettua vesireittiä. Saattaakin olla, että raja aikoinaan määriteltiin kulkemaan juuri muinaisen kulkureitin yhteyteen.

– Rajan vedosta on esitetty erilaisia teorioita, mutta yhden mukaan Pähkinäsaaren rauhan raja olisi suojannut karjalaisten vesireittiä joko lännen tai idän puolelta, Europaeus kertoo.

Kulkukelpoinen reitti

Koemelonnan perusteella on jo selvinnyt, että reitti on kulkukelpoinen ainakin korkean veden aikaan keväällä.

Melontaan osallistunut luontomatkailuyrittäjä Taru Kaljunen on innoissaan uudesta kokemuksesta. Hän järjestää tavallisesti melontaretkiä Saimaalla. Rautjärven luonto tarjoaa kuitenkin jotain aivan uutta.

– Reitti on hyvin vaikuttava. Olen ollut paljon merellä ja Saimaalla melomassa, mutta tämä on jotain ihan ainutlaatuista. Maisema on hyvin monipuolinen. Joka päivä tulee jotain uutta, Kaljunen sanoo.

Luontomatkailuyrittäjä Taru Kaljunen on innoissaan Melontareitin maisemista. Kuva: Kalle Schönberg/ Yle

Venäläiset mukaan

Historiallisia kanoottireittejä puuhataan EU:n rajat ylittävän CBC- yhteistyöohjelman rahoituksella. Hiitolanjoella suunnitellaankin rajan ylittävää luonto- ja matkailuyhteistyötä.

– Siellä on mainioita tilaisuuksia rakentaa matkailupaketteja, joissa osa reissusta olisi Suomen puolella ja osa reissusta Venäjän puolella, sanoo Rautjärven elinvoima- ja hankekehittäjä Sini Javanainen.

Rautjärven elinvoima- ja hankekehittäjä Sini Javanainen. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Pitkänajan tavoitteena on jopa mahdollisuus ylittää raja suoraan Hiitolanjoelle.

– Ehdottamasti siihen pyritään, mutta kaikki varmasti ymmärtävät, että se ei ole kiinni vain meidän tahdostamme, Sini Javanainen sanoo.

Luonnonsuojelu mukana

Alueelle halutaan kehittää matkailua erityisesti luonnon ehdoilla. Tästä on esimerkkinä päätös kolmen vesivoimalaitospadon purkamisesta Hiitolanjoelta. Laatokan luonnonvarainen järvilohi pääsee näin nousemaan entistä ylemmäksi vapautettaviin koskiin Suomen puolella.

Lue lisää: Ainutlaatuisen lohijoen pelastamisesta taisteltiin 20 vuotta – nyt idea leviää vauhdilla ympäri maata: "Ei tällaisia summia ole koskaan budjetoitu"

EU:n CBC-rahotuksella parannetaan Hiitolanjoen ja sen latvavesien ympäristön tilaa molemmin puolin rajaa.

– Tarkoituksena on kehittää rantojen kestävää virkistyskäyttöä. Suomen puolella ennallistamme esimerkiksi rantoihin rajautuvia ojitettuja soita, sanoo Laatokalta Saimaalle -hankkeen pääkoordinaattori Tuuli Hakulinen Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Korjaus 21.5.2021 kello 09,49: Purettavien patojen määrä korjattu kolmeksi aikaisemmasta kahdesta.