1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Bosnia-Hertsegovina

Bosnialainen Zlatan menetti jalkansa aikoinaan sodassa – nyt hän auttaa pakolaisia: "Tämä on yksinkertaista, hädänalaisia pitää aina auttaa"

Bosnia-Hertsegovinassa sodassa vammautunut vapaaehtoinen auttaa EU:n alueelle pyrkiviä ihmisiä, joista monet asustavat alkeellisissa oloissa Kroatian vastaisen rajan tuntumassa.

Maasturi sadetakkisten ihmisten ympäröimänän.
Avustusjärjestö SOS Bihać avustaa niin bosnialaisia kuin Bihaćin kaupungin lähimetsissä ja hylätyissä rakennuksissa asustavia siirtolaisia ja pakolaisia. Video: Ivar Heinmaa / Yle

BIHAĆ Monotoninen musiikki soi taustalla, kun SOS Bihać -avustusjärjestön perustaja Zlatan Kovačević pukeutuu ennen lähtöä Kroatian vastaisen rajan metsiin Pohjois-Bosniassa.

Tehtävänä on toimittaa apua siirtolaisille ja pakolaisille, jotka yrittävät päästä rajan yli EU-maa Kroatiaan. Metsään viedään muun muassa ruokaa ja samalla tarjotaan lääkintäapua.

Pukemiseen kuuluu myös pitkän kokojalkaproteesin asettaminen paikoilleen – vasemmasta jalasta on vain pieni tynkä jäljellä.

Kovačević menetti jalkansa lähes 30 vuotta sitten, Bosnian sodan alkuvaiheessa.

Kodin eteen iskeytyi kranaatti

12. kesäkuuta 1992 Kovačević oli Bihaćin piirityksen ensimmäisten uhrien joukossa, kun hänen kotitalonsa edustalle osui kranaatti.

– Pari päivää aiemmin kaikki serbit olivat lähteneet. Minulla oli serbiystäviä koulussa, mutta yhtäkkiä he olivat poissa. He olivat kadonneet kuin jossain kauhuelokuvassa.

Pian serbit ryhtyivät piirittämään Bihaćia ja ampuivat kaupunkiin sitä ympäröiviltä vuorilta.

Evakuointimatkasta tuli painajainen, kun YK:n antamat lupapaperit varastettiin ja matkaan pääsikin toinen ihminen. Lopulta Kovačević päätyi Saksaan, jossa hän kävi koulua ja yritti kuntoutua.

SOS Bihać on saanut lahjoituksia toimintaansa muun muassa juuri Saksasta, ja pihalla seisoo ambulanssi, jossa vielä lukee Rettungsdienst – saksaksi pelastuspalvelu.

Zlatan Kovačević perusti avustusjärjestö SOS Bihaćin vuonna 2019, mutta hän on järjestänyt myös muita avutustusoperaatioita. Kuva: Tom Kankkonen / Yle

SOS Bihać sai alkunsa vuonna 2019. Siinä vaiheessa entisen kaatopaikan liepeille perustettuun metsäleiriin päätyneet ihmiset tarvitsivat kipeästi apua.

“En voi hyväksyä, että joku kokee saman kuin minä”

– Olen lapsena nähnyt samanlaisia asioita kuin mitä nämä ihmiset kohtaavat. Jouduimme hakemaan apua menemällä rintamalinjan yli. Ehkä minun kokemukseni oli vielä pahempi, mutta en voi hyväksyä, että joku kokee saman kuin minä, Kovačević kertoo.

Tunnelma Bihaćissa on leppoisa, mutta kaupungissa on aiemmin vastustettu Kroatiaan pyrkivien ihmisten läpikulkua ja oleskelua kaupungissa. Zlatan Kovačević myöntää, että alku ei ollut helppo hänellekään.

– Alussa tämä oli vaikeaa. Mutta loppujen lopuksi se on yksinkertaista, on vain kyse hädänalaisista ihmisistä. Heitä pitää auttaa, olivat he sitten siirtolaisia, pakolaisia tai paikallisia asukkaita.

– Ei pidä luokitella ihmisiä. Olet itse ihminen, kun autat muita. Muuten elämä pyörii vain uuden mersun tai puhelimen ja sellaisten juttujen ympärillä, Kovačević miettii.

Hänen mukaansa ärtymystä on myös herättänyt tunne siitä, että Bosnian luoteisnurkka ja erityisesti Bihać on jätetty yksin rajaongelmiensa kanssa.

Bihaćin lähellä sijaitsevassa telttaleirissä asuu kymmeniä ihmisiä. Kuva: Ivar Heinmaa / Yle

Avuntarvitsijat telttaleirissä

Zlatan Kovačević lähtee maastoautollaan Bihaćin lähellä sijaitsevien vuorten juurelle. Kuoppaisen tien päässä vain muutamia kilometrejä kaupungin keskustasta näkyy telttaleiri.

Metsän peittämien kukkuloiden takaa löytyy Kroatia ja sinne monet telttoihin ja pressuista kyhättyihin suojiin majoittuneet ihmiset ovat pyrkimässä. Kroatia on kuitenkin vain välietappi matkalla kohti muita EU-maita.

Monet Länsi-Eurooppaan pyrkivät ihmiset yrittävät ylittää Kroatian vastaisen rajan Luoteis-Bosnian vuorten ja metsien läpi. Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

– Tuossa on neljäkymmentä ihmistä, tuolla kolmekymmentä, tuolla kauempana on vielä muita ryhmiä. Täällä on todella paljon väkeä, selittää turkkia puhuva afganistanilainen Reis Khan, kun hän osoittaa eri suunnissa näkyviä pieniä telttarykelmiä.

Khan on kotoisin Baghlanista Kabulin pohjoispuolelta, mutta on ehtinyt matkallaan tehdä töitä Turkissa. Hänen mielestään paluuta kotiin ei ole, koska Afganistan on väkivallan kourissa ja Taliban-liike etenee.

SOS Bihaćin vapaaehtoiset tuovat elintarvikkeita ja ryhmässä oleva ensiapumies hoitaa ihmisten pikkuvaivoja. Tarvittaessa sairastuneet toimitetaan hoitoon muualle.

Afganistanista kotoisin oleva Reis Khan yrittää päästä Kroatian kautta Länsi-Eurooppaan. Kuva: Tom Kankkonen / Yle

Myös paikalliset tarvitsevat apua

Kun Kovačevićin johtama ryhmä palaa maastosta, toinen vapaaehtoisryhmä on lähdössä kaupungille. Toinen ryhmä on menossa viemään apua kaupungin vanhuksille. SOS Bihać auttaa sekä paikallisia että läpikulkumatkalla olevia.

EU on Zlatan Kovačevićille kummajainen kahdesta syystä.

Monet Bosniaan päätyneet siirtolaiset ja pakolaiset ovat matkallaan jo käyneet EU:ssa eli Kreikassa.

Kovačević ihmettelee, miksi näiden ihmisten asioita ei ratkota siellä.

– Joko heille pitää antaa turvapaikka ja oikeus jatkaa matkaansa unionin alueelle. Tai sitten heidät pitää lähettää takaisin sinne, mistä he ovat tulleet. Mutta heidän annetaankin jatkaa matkaansa pohjoiseen ja lopulta Bosniaan.

“Rakentakaa muuri EU:n ympärille”

Kovačević ihmettelee myös unionin rahankäyttöä.

Unioni tukee ulkorajojensa valvontaa pitääkseen ihmisiä poissa. Samalla se antaa rahaa EU-rajan vieressä sijaitsevaan Bosniaan, jotta unioniin pyrkiviä ihmisiä voi auttaa siellä.

Kroatian vastaisen rajan leireissä olot ovat alkeelliset. Mutta osa ihmisistä haluaa olla lähellä rajaa, koska he yrittävät livahtaa rajavartijoiden ja poliiisen ohi Kroatiaan ja sieltä edelleen muualle EU:n alueelle. Kuva: Tom Kankkonen / Yle

Kovačevićin tulkinta on, että avustusrahoja ei edes käytetä tehokkaasti – rahaa on tullut miljoonia euroja, mutta tuloksia on vähän. Bihaćista ei esimerkiksi löydy kunnollista pakolaisleiriä. Järjestelmä ei hänen mielestään toimi oikein millään mittarilla.

– Älkää auttako meitä enää. Ohjatkaa kaikki rahat Frontexille (EU:n raja- ja merivartiovirasto). Rakentakaa muuri EU:n ympäri, sille ulkorajalle, jossa on jo kuollut yli 15 000 ihmistä.

– Lopettakaa tämä leikki ja nöyryytys, joka kohdistuu maahanpyrkijöiden lisäksi myös meihin, sanoo Kovačević ilmeisen turhautuneen oloisena.

Lue lisää:

Epätoivo alkaa voittaa Bosnian siirtolaisleirissä – Yle näki leirissä, kuinka talven tulo muutti olosuhteet hengenvaarallisiksi

"Kaikkia hakattiin vuoron perään" – Yle tapasi EU:hun pyrkijöitä, osaa pahoinpidellään ja nöyryytetään hämärissä oloissa Kroatian rajalla.

Kurjuudellaan kansainvälistä huomiota herättänyt Bosnian siirtolaisleiri tyhjennettiin, ja seuraavaksi se jyrätään puskutraktoreilla matalaksi