1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. asuntolainat

Pitääkö asuntovelallisen huolestua inflaatiosta? Kokeile‌ ‌laskurilla,‌ ‌miten‌ ‌koronnousu‌ ‌vaikuttaa‌ ‌lainakuluihisi

Inflaatio on kiihtynyt, mutta asuntolainakuluissa se ei näy vielä moneen vuoteen, sanovat asiantuntijat. Mahdollisen korkosuojauksen hintaa se kuitenkin jo nostaa.

Jutussa olevalla laskurilla voi kokeilla, miten erilaiset korkotasot vaikuttavat lainan kuluihin tai maksuaikaan. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

Asuntolainojen suositut viitekorot eli euriborit ovat olleet pitkään miinuksella, joten lainasta on maksettu vain marginaalia.

Kun inflaatio eli yleinen hintojen nousu on alkanut osoittaa kiihtymisen merkkejä, moni miettii, nousevatko myös korot eli alkaako lainanmaksu pian kallistua.

Monella tuoreella asuntovelallisella on paljon lainaa ja kokemusta vain alhaisten korkojen maailmasta, sanoo LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro.

– Jos talous on viritetty valmiiksi liian tiukalle, korkojen nousu voi aiheuttaa arjessa niukkuutta.

Moni ei tiedä, miten paljon lainan kulut nousevat, jos korko nousee kahteen prosenttiin, ihmettelee LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Yöunia ei kannata kuitenkaan vielä menettää korkojen takia. Merkkejä siitä, että euroalueen inflaatiota vahtiva Euroopan keskuspankki EKP olisi nostamassa ohjauskorkoa lähiaikoina, ei ole, sanoo Swedbankin Suomen-pääekonomisti Heidi Schauman.

– Pitää vielä odottaa aika monta vuotta, ennen kuin lyhyet korot nousevat mitenkään merkittävästi.

Euriborien kiivettävä ensin miinukselta nollan yli

Euroalueen inflaation nousua pidetään lyhytaikaisena. Osin se johtuu siitä, että vuosi sitten, kun koronapandemia alkoi, öljyn hinta romahti. Kun öljyn hintaa verrataan nyt vuoden takaiseen, nousuprosentti on suuri, Heidi Schauman sanoo.

Euroopassa talouskasvu ei välttämättä pääse vielä niin vakaalle pohjalle, että ohjauskorkoa nostettaisiin, sanoo Hannu Nummiaro.

– Olettaisin että ainakaan pariin vuoteen ei nosteta korkoa, ja senkin jälkeen tahti on maltillinen. Voi olla niinkin että koronnosto alkaa, sitten se pysähtyy, ja jopa kääntyy ohjauskoron laskuksi, koska talous ei kestäkään sitä korkojen nousua.

Lisäksi suosituin asuntolainan viitekorko, kahdentoista kuukauden euribor (siirryt toiseen palveluun), on lähes puoli prosenttia miinuksella, Schauman muistuttaa. Vasta kun se kipuaa nollan yli, vaikutus alkaa näkyä asuntolainan kuluissa.

– Matka siihen, että tavalliset korot olisivat korkeita asuntolain-asiakkaan näkökulmasta, on pitkä.

– Toki on olemassa riski, että tulee jokin yllätys ja inflaatio jää pysyvämmäksi kuin mitä nyt arivoidaan.

Kokeile, miten koronnousu vaikuttaa lainan kuluihin

Korkojen nousuun kannattaa kuitenkin varautua joka tapauksessa, ekonomistit sanovat. Laina-ajat ovat pitkiä, eikä tulevaisuuden ennustaminen ole helppoa.

Pankit arvioivat asuntovelallisen maksukykyä niin sanotun kuuden prosentin stressitestin avulla eli laskemalla, miten paljon lainanhoito maksaa, jos korko on kuusi prosenttia.

– Juuri nyt kuusi prosenttia tuntuu kaukaiselta, mutta ei siitä niin pitkä aika ole, kun meillä oli ihan merkittävän suuruisia korkoja euroalueella, Schauman sanoo.

Asuntolainen viitekorko voi olla myös kiinteä, kuten monissa muissa maissa on tapana, vinkkaa Swedbankin Suomen-pääekonomisti Heidi Schauman. Silloin ei tarvita korkosuojaa, koska korko ei vaihtele. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Kannattaa miettiä, miten erilaiset korkotasot vaikuttavat omaan talouteen, lainan kuukausierään tai lainan pituuteen, hän vinkkaa.

– Itse laskin viimeksi asuntolainaa ottaessa, miten kulut muuttuvat, jos korko on kymmenen prosenttia. Se on hyvin epätodennäköinen toteuma juuri nyt, mutta emme tiedä hirveän paljon maailmasta kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

Hannu Nummiaro suosittelee varautumaan koronnousuun maltillisemman vertailun avulla.

– Moni ei edes tiedä sitä, miten paljon lainan kulut nousevat, jos korko nousee kahteen prosenttiin.

Oma talous kannattaa hänen mukaansa jo nyt sopeuttaa siihen, että asuntolainan korko olisi kaksi prosenttia.

– Ylijäävän rahan voi siirtää joka kuukausi kasvamaan esimerkiksi matalariskiseen rahastoon ja kerryttämään puskuria, jonka voi purkaa, kun ne korkeat korot tulevat, Nummiaro sanoo.

Ylen laskurilla voit vertailla, miten oman lainan kuukausikulut nousevat, kun korot alkavat kivuta ylöspäin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Inflaatio näkyy jo korkosuojauksessa

Pankit myyvät asuntolainaa ottaville erilaisia korkosuojaustuotteita, kuten korkokattoja ja korkoputkia. Ne sanelevat enimmäismäärän, johon korko voi laina-aikana nousta. Suojauksen hintaa inflaatio on jo voinut nostaa.

Erityisesti niille kotitalouksille, joilla on paljon velkaa ja koronnousu voisi tarkoittaa talousvaikeuksia, korkosuoja voi olla järkevä.

Suojausta hankkiessa kannattaa olla tarkkana esimerkiksi sen suhteen, miten pitkään suoja on voimassa, Hannu Nummiaro muistuttaa.

– Jos puhutaan rahoitusmarkkinatermein, niin siinähän ostetaan optioita. Hinnoitteluun vaikuttavat korkomarkkinoiden odotukset sekä volatiliteetti eli epävarmuus markkinoilla. Sen päälle pankki ottaa omat järjestelykustannuksensa.

Sitä, onko korkosuojauksen hinta kallis vai halpa, on kuluttajan vaikea arvioida, sanoo Heidi Schauman.

– Se on todella vaikea kysymys, jos ajattelee, että kuluttajan pitäisi luoda oma arvio siitä, miten todennäköisesti korko nousee tietyn rajan yläpuolelle.

Kannattaa kilpailuttaa pankkeja ja pyytää kahdesta–kolmesta pankista tarjous, Schauman neuvoo.

– Siitä voi jo vähän arvioida, mikä on kallis ja mikä ei.

Ostamalla mielenrauhaa

Vaihtoehto korkosuojalle on lainan sitominen kiinteään korkoon joko kokonaan tai osittain, kuten on tapana monissa Euroopan maissa. Lainatyyppikin vaikuttaa: esimerkiksi tasaerälainassa koronnousu ei vaikuta kuukausierään, vaan laina-aika pitenee.

Jos asuntolaina stressaa, korkosuojaa voi ajatella vakuutuksena, sanoo Heidi Schauman. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Joka tapauksessa kannattaa jutella pankissa, mitkä omat vaihtoehdot ovat ja mikä itselle sopii, ettei maksa sellaista turvasta, mitä ei oikeasti tarvitse, Schauman sanoo.

– Jos ei ole niin paljon väliä, maksaako lainanhoito sata euroa enemmän ensi vuonna vai ei, niin silloin ei varmaan kannata suojata itseään liian paljon.

Korkosuojaa voi toisaalta ajatella vakuutuksena, joka voi tuoda mielenrauhaa. Erityisesti ensimmäinen asuntolaina voi tuntua suurelta taakalta, hän sanoo.

– Se on myös psykologiaa, että miten turvallinen olo pitää olla, että pystyy elämään lainan kanssa.

Juttua tarkennettu 25.5. kello 23:42: Kyse on matalan riskin, ei matalan koron rahastosta.

Lue lisää:

Inflaatio näkyy kaupan kassalla, piensijoittajan salkussa ja tulevaisuudessa myös asuntolainojen koroissa – miksi hinnat nyt nousevat?

Euroopan keskuspankki varoittaa rahoitusmarkkinoiden epävakaudesta – listasimme kahdeksan asiaa, jotka ovat nyt EKP:n mielestä talousriskejä

Korkojen nousu siirtymässä 2020-luvulle – Ota nämä neljä asiaa huomioon, jos harkitset pankin tarjoamaa korkosuojaa asuntolainallesi

Näin kilpailutat asuntolainan – älä tuijota pelkkää marginaalia