1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ITE-taide

Haudankaivaja Marko Ruuskanen tekee linnunpöntöistä taidetta ja koristelee kottikärryjä – "Aamuyöstä tunnen olevani yksin maailmassa, ja työt sujuvat paremmin"

Savonlinnassa on voinut ihastella taidelinnunpönttöjä ympäri kaupunkia viime syksystä lähtien. Osa reilusta neljästäkymmenestä kaupunkipöntöstä on näköispönttöjä kuten Olavinlinna-pönttö.

Lettukahvila Kalliolinnaa esittävä linnunpönttö Savonlinnassa.
Taidelinnunpönttöjä on ilmestynyt viime syksystä lähtien ympäri Savonlinnaa kaupunkilaisten iloksi. Osa kaupunkipöntöistä on näköispönttöjä. Video: Esa Huuhko / Yle

– Minä ja linnunpöntöt ovat kaksi eri asiaa: minä olen pelkästään posteljooni. Nämä pöntöt eivät tule minusta, vaan minun kauttani.

Haudankaivaja Marko Ruuskanen on tehnyt linnunpönttöjä kymmenen vuotta ja Talvisalon hautausmaalla on yli 80 taidelinnunpönttöä.

Niitä on ilmestynyt viime syksystä lähtien myös ympäri Savonlinnaa. Osa reilusta neljästäkymmenestä kaupunkipöntöstä on näköispönttöjä.

Ruuskanen on tehnyt linnunpöntöiksi useita pienoismalleja esimerkiksi Olavinlinnan, Lippakioskin ja Kalliolinnan lettukahvilan.

Näköispöntöt ovat saaneet paljon huomiota sosiaalisessa mediassa. Ne ovat innostaneet Savonlinnan seudun opasyhdistyksenkin suunnittelemaan linnunpönttökierroksia.

Opastettuja kierroksia on luvassa jo tälle kesälle, ja Ruuskasesta ne ovat mukava ajatus.

– Saatan lähteä ensimmäiselle kierrokselle mukaan katsomaan minkälaista touhua se on.

Kuvassa mitalilla palkittu Savonlinnan seurakunnan haudankaivaja, linnunpönttöjen rakentaja Marko Ruuskanen. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Tilauspöntöillä ei ansaintatarkoitusta

Yhden metallikoristeisen linnunpöntön tekeminen vie viitisentoista tuntia. Ruuskanen tekee myös tilauspönttöjä, mutta ei ansaintatarkoituksessa.

– En tee näitä pönttöjä raha mielessä. Taidetta ja kulttuuria ei voi mitenkään mitata rahassa.

Ruuskanen antaa linnunpönttöjen tilaajille kaksi tilinumeroa: joko kukkakauppaan tai Savonlinnan Kulttuurikellarin tukemiseksi.

– Ostan kukkakaupan rahoilla kukkia ja annan ne muille. Tilaajat voivat maksaa pöntöistä mitä haluavat sydämellään maksaa.

Idea taidelinnunpöntöistä syntyi Ruuskasen tehdessä tavallista linnunpönttöä, johon häntä kannustettiin taiteilemaan vähän kaarevampaa kattoa.

– Päätin laittaa oikein kunnolla kaarevuutta ja aloin miettiä, että voisihan siihen linnunpöntön ympärille laittaa koristeitakin. Siitä se lähti ja räjähti käsiin ihan kunnolla, hän sanoo.

Ruuskanen tekee yksilöllisiä linnunpönttöjä, joiden työläin vaihe on suunnittelu. Joskus joutuu pinnistelemäänkin ahaa-elämyksen saadakseen.

– Se on sellaista taiteilijan tuskaa. Tyhjästä on hyvä nyhjäistä.

Olavinlinna-pönttö on Ruuskasen tekemistä linnunpöntöistä suurikokoisin ja isotöisin. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Myös Olavinlinna löytyy linnunpönttönä

Olavinlinna-pönttö on Ruuskasen tekemistä linnunpöntöistä suurikokoisin ja isotöisin. Sen tekeminen vei viitisenkymmentä tuntia.

– Se oli myös hankala laittaa paikoilleen. Tikapuiden kanssa sen itse ripustin: ihan hullun hommaahan se oli, mutta sainpa kuitenkin laitettua.

Ruuskanen kuvailee taidelinnunpönttöjen kiinnittämistä vaaralliseksi puuhaksi. Niitä kannattaa ripustaa varovasti paikalleen ja miettiä etukäteen, ettei syntyisi vaaratilanteita.

– Ne painavat aika paljon. Maalaisjärkeä pitää käyttää, eikä kannata hätiköidä.

Ruuskanen haaveili yhdeksän vuotta Olavinlinna-pöntön tekemisestä.

– Viime syksynä sain vapaat kädet laittaa linnunpönttöjä mihin tahansa kaupungin puistoon. Silloin tuli Olavinlinna mieleen ja sen tein.

Olavinlinna-pönttö on rakennettu kolmelle eri linnulle. Vasemmalla puolella on kolo sinitiaiselle, keskellä talitiaiselle ja oikeanpuolimmaisesta reiästä mahtuu varpunen pesimään pönttöön.

– Saman lajin yksilöt eivät voi pesiä niin lähekkäin, muuten tulee reviiririitaa. Eri lintulajit pystyvät olemaan vierekkäin.

Linnunpöntön suuaukon koko (siirryt toiseen palveluun) määrää mille linnulle pönttö on suunniteltu: esimerkiksi sinitiaiselle 28 mm ja talitiaiselle 32 mm. Leppälintu, vaikka onkin pieni lintu, vaatii 70-millisen reiän.

Koristeellisia linnunpönttöjä on ollut jo vuosikausia Talvisalon hautausmaalla. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Ruuskanen loihtii taidelinnunpönttöjä Talvisalon hautausmaan verstaalla syksyllä ja talvella. Tahti on kiihtynyt hurjaksi.

– Edellisellä kaudella sain tehtyä viisikymmentä pönttöä valmiiksi. Tällä kaudella tein 66 linnunpönttöä.

Ruuskanen sanoo heräävänsä talvella kolmelta ja nikkaroivansa linnunpönttöjä verstaalla aamuyöllä ennen haudankaivuutöiden alkua. Hän sanoo olevansa luovimmillaan silloin kun muut nukkuvat.

– Se on sitä taiteilijan elämää. Aamuyöstä tunnen olevani yksin maailmassa, ja työt sujuvat paremmin silloin.

Maalatut ja nimikoidut kottikärryt ihastuttavat

Marko Ruuskasen taiteellisuus ei rajoitu pelkästään linnunpönttöihin, vaan hän maalaa joka kevät tuleville kesäntyöntekijöille kottikärryt.

Ruuskanen kyselee etukäteen kesätyöntekijöiden lempivärejä ja personoi heidän kärrynsä sen mukaisesti. Yksilöllisiä kottikärryjä koristaa myös nimikointi. Perinne on jatkunut pitempään kuin linnunpönttöjen tekeminen.

Haudankaivaja Marko Ruuskanen on maalannut Talvisalon hautausmaan kesätyöntekijöille omat kottikärryt. Värikkäät kottikärryt tuovat iloa Liina Lohikosken ja Henna Rasimuksen työpäivään. Video: Esa Huuhko / Yle

Savonlinnalainen Henna Rasimus on toista kesää töissä Talvisalon hautausmaalla. Hän sai viimevuotiset kottikärrynsä ehostettuna ja uuden värisenä.

– Se oli ehkä ainut asia, jota jännitin tänne tullessa, että odottaako ne samat vanhat kottikärryt. Omaan kottikärryyn tottui viime kesänä, eikä siitä oikein haluaisi luopua.

Rasimuksen kottikärryt on maalattu uudestaan. Hän sanoo olevansa onnellinen, että sai kärryihin lisää vaaleanpunaista.

Myös savonlinnalaislähtöiselle Liina Lohikoskelle Talvisalon hautausmaa on tuttu työpaikka viime kesältä. Omat nimikkokottikärryt piristävät päivää työn touhussa.

– Minulla oli tämä sama kärry jo viime kesänä. Siitä on tullut tuttu ja tärkeä.

Talvisalon hautausmaalla on 16 maalattua kottikärryä.

– Ainakin kaikilla toukokuussa kesätyönsä aloittavilla ja hautausmaalla pidemmän aikaa työskentelevillä on maalatut kottikärryt, Lohikoski sanoo.

Marko Ruuskanen ei kärryistään sen kummempaa palautetta kaipaa.

– Hymy riittää, en minä muuta tarvitse.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin klo 23.00 saakka.