1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maksuvälineet

Korvaako digieuro kohta setelit ja kolikot? Euromaiden keskuspankit pohtivat digitaalisen keskuspankkirahan liikkeeseen laskemista

Pohdintojen taustalla on monta syytä kuten käteisen käytön vähentyminen ja digitaalisten maksutapojen yleistyminen. Puuvillapaperisen setelin tilalle halutaan siis tarjota nykyaikainen vaihtoehto. Euroopan keskuspankin johtokunta päättää selvittelytyön jatkosta kesäkuussa.

Käteisellä maksaminen on anonyymia. Digieurossa asioinnin tunnistamattomuus väistämättä vähenisi, vaikka tietojen käyttäminen esimerkiksi markkinointiin estettäisiin. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Kiina kokeilee jo digivaluuttaa ja Bahamalla sekä Kambodžassa se on jo käytössä.

Digivaluutta voi kuitenkin jonakin päivänä löytyä myös sinun "kukkarostasi", sillä digieuron käyttöönottoa pohditaan Euroopan unionissa.

Mutta mitä digieurolla tarkoitetaan ja mihin sitä tarvitaan? Vastaukset seitsemään kysymykseen on saatu Suomen Pankin digitalisaatioasiantuntijan Jonna Ijäksen ja neuvonantajan Aleksi Grymin tuoreesta raportista sekä haastattelemalla Suomen Pankista osastopäällikkö Päivi Heikkistä.

Kiinan digitaalisen valuutan kuva kännykän ruudulla
Katso Aasian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowleyn tekemältä videolta miten digiyuan toimii käytännössä.

1. Mitä tarkoitetaan digieurolla?

Digitaalisella eurolla tarkoitetaan digitaalisessa muodossa olevaa keskuspankkirahaa, joka olisi tarjolla kaikille kansalaisille ja yrityksille.

Digitaalista keskuspankkirahaa on olemassa tänäkin päivänä keskuspankkitilien muodossa, mutta sitä voivat käyttää lähinnä luottolaitokset.

2. Mikä digieuro oikein olisi?

Digitaalisen euron olisi tarkoitus toimia käteisen rahan rinnalla eräänlaisena seteleiden sähköisenä versiona. Digitaalinen euro ei korvaisi seteleitä kokonaan, vaan toimisi niitä täydentävänä maksuvälineenä.

Käytännössä kyse voisi olla maksamisen järjestelmästä, jonka eurojärjestelmä tarjoaisi standardina alustana yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön ja ne voisivat tarjota siihen perustuvia maksupalveluita puolestaan yleisölle. Palvelun pitäisi olla kuluttajille veloitukseton.

Digieuromaksu ei olisi yhtä anonyymi kuin maksaminen kolikoilla tai seteleillä, mutta sovellukselta edellytettäisiin hyvin korkeaa yksityisyyden tasoa. Esimerkiksi digieurosovelluksista kertyvää asiakastietoa ei saisi hyödyntää kaupallisiin tarkoituksiin.

3. Miksi sen käyttöönottoa pohditaan?

Keskuspankit ovat jo 1600-luvun puolivälistä varmistaneet, että kaikilla yhteiskunnassa on käytössään yhdenmukainen maksuväline eli seteli. Keskuspankkien perustehtävänä on ollut huolehtia myös siitä, että se säilyttää arvonsa.

Käteisen käytön raju vähentyminen on saanut keskuspankit pohtimaan, että pitäisikö puuvillapaperille painetulle setelille löytyä myös digitaalinen versio.

Pandemia on vauhdittanut käteisestä luopumista ja lisännyt etenkin lähimaksun suosiota. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Pandemia on kiihdyttänyt kehitystä entisestään niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

Lue lisää: Mobiilimaksamisen suosio sai viime vuonna kasvupotkun, kun kansa vältteli tunnuslukujen näppäilemistä marketeissa

Suunta on ollut myös monelle kaupalle ja palveluntarjoajalle mieleen, sillä setelit vaativat kuljettamista ja siitä syntyy käsittelykustannuksia.

4. Mihin digieuroa tai -seteliä sitten tarvitaan?

Käteisen katoaminen kukkarosta on riski silloin, jos vaikka korttimaksamisen järjestelmään tulee pitkäkestoinen häiriö. Digieuro voisi toimia tällöin ratkaisuna.

Digieuro voisi myös lisätä päivittäismaksamisen kilpailua antamalla sysäyksen uusille digitaaliseen euroon pohjautuville maksupalveluiden kehittämiselle. Siitä voisi hyötyä niin kuluttaja parempina palveluina kuin kauppiaskin halvempina järjestelmämaksuina.

Keskustelua ovat vauhdittaneet myös kansainväliset some- ja verkkokauppajätit.

Big tech- ja someyhtiöiden kiinnostus maksamisen järjestelmiin on ollut laajaa. Tunnetuin hanke lienee Facebookin Diem (aiemmin Libra). Google ja Apple ovat myös yhteistyössä maksukorttiyhtiöiden kanssa.

Lisäksi maksamisen järjestelmiä ovat kehitellet suuret kiinalaiset AliPay ja WeChatPay.

Viranomaiset näkevät, että tällaisten yritysten on mahdollista hyödyntää laajaa asiakaskuntaansa ja ottaa haltuunsa niin asiakkaan näkemä mainonta, verkkokauppa, maksaminen ja rahoitus. Tästä syntyisi hallitseva asema, jonka vaikutukset voisivat olla vahingollisia.

Valvojan olisi erittäin vaikea varmistua siitä, että rahoitukseen ja maksamiseen liittyvää sääntelyä noudatetaan ja että markkinat toimivat tasapuolisesti.

5. Miten digieuroa käytettäisiin?

Digitaalinen euro ei juurikaan eroaisi nykyisistä sähköisen maksamisen tavoista. Tällaisia ovat esimerkiksi tilisiirrot sekä maksaminen kortilla tai mobiilisovelluksilla verkkokaupoissa ja myymälöiden maksupäätteillä.

Digitaalisen euron käyttötapoihin kuuluisi todennäköisesti myös niin sanottu P2P-maksaminen eli rahan siirtäminen henkilöltä toiselle.

Kaikkia maksamisen toteuttamistapoja suunniteltaessa tavoitellaan helppokäyttöisyyttä ja käteisrahaan verrattavaa käyttökokemusta.

Digitaalista euroa voisi käyttää maksamiseen mobiilisovelluksella tai maksukortilla kuten prepaid-kortilla tai maksutiliin liitetyllä kortilla. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

6. Alkaisivatko keskuspankit ja EKP syynätä kansalaisten rahankäyttöä?

Tämä ei ole ollut todellakaan selvityspöydällä parahdetaan Suomen Pankista. Eurojärjestelmän tekemän kyselyn perusteella yksi tärkeimmistä ominaisuuksista digieurossa olisi ihmisille yksityisyys eli esimerkiksi se, että maksamisesta ei jäisi tietoja eteenpäin kaupattavaksi esimerkiksi mainostajille.

Muualla keskuspankeilla on kuitenkin hyvin erilaisia motiiveja digivaluutalleen. Kiinalla ollut motiivina estää se, että yksityisen sektorin maksualustat eivät kaappaa koko rahoitussektoria ja myös ihmisten kulutuksen seurantaa.

On myös maita, joissa käteisen kuljettaminen on olosuhteiden takia, kuten vaikkapa saarelta toiselle, hankalaa.

Toisin kuin Suomessa, kaikkialla ihmisillä ei ole mahdollisuutta saada pankkitiliä ja siihenkin keskuspankkivetoinen digivaluutta voisi olla ratkaisu.

7. Milloin digieuro voisi olla kuluttajan "kukkarossa"?

Eurojärjestelmä ei ole vielä tehnyt päätöstä digitaalisen euron mahdollisesta toteutusmallista tai sen liikkeeseenlaskusta.

Euroopan keskuspankin johtokunta päättää kuitenkin kesäkuussa jatketaanko digitaalisen euron selvitysprojektia. Jos jatketaan, selvitystyö ottaa aikansa.

Selvittämistä riittää muun muassa siinä mitä vaikutuksia järjestelmällä olisi pankkien liiketoimintaa. Asiaan liittyy vielä paljon myös lainsäädäntöön ja rahoitusvakauteen liittyviä kysymyksiä, jotka edellyttävät selvitystyötä ja seikkaperäisten vaikutusarviointien tekemistä.

Eurojärjestelmän keskuspankeissa digitaalisen euron liikkeeseenlaskuun ei siis nähdä välitöntä tarvetta, mutta tilanne voi muuttua lähivuosina.

Lue lisää:

Kiina kokeilee jo setelit korvaavaa digivaluuttaa – digiyuan antaa hallinnolle keinon katsoa kansan rahapusseihin