Hyppää sisältöön

"On tuntunut turvalliselta lähettää lapsi tänne", sanoo Jaana Pinola, joka taisteli vuosia pienen, nyt lakkautettavan kyläkoulun olemassaolosta

Raaseporissa on osin sen historiasta johtuen paljon kouluja. Nyt kiinni on menossa pieni Klinkbackan koulu. Taustalla palvelujen supistamisessa ovat myös talousvaikeudet, joiden kanssa kunta on paininut perustamisestaan lähtien.

Jaana Pinolan molemmat lapset ovat käyneet Klinkbackan koulun. Pinola on ollut mukana koti- ja kouluyhdistyksen toiminnassa 11 vuotta ja koulu on ollut lakkautusuhan alla miltei koko tämän ajan. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Kahden lapsen äiti Jaana Pinola istuu mietteliäänä pian suljettavan Klinkbackan koulun pihakeinussa.

Pinolan tytär päättää lähipäivinä kuudennen luokan tässä koulussa. Myös Pinolan poika on Klinkbackan kasvatti ja opiskelee jo ammattiin.

Perhe valitsi viereisen Åminneforsin kylän asuinpaikakseen juuri tämän opinahjon takia. Valinta osoittautui oikeaksi.

Luonnonkauniilla paikalla sijaitsevassa koulussa on Pinolan mukaan ainutlaatuinen henki.

– On tuntunut turvalliselta lähettää lapsi tänne. On tuntunut hienolta osallistua kouluarkeen ehkä enemmän kuin jossain muussa koulussa. Yhteisöllisyys, kaikki lapset tuntevat toisensa, pienet ovat isojen kanssa ja niin edelleen, se erityispiirre tässä koulussa on ollut.

Tiivis palveluverkko rasittaa kaupungin taloutta

Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren liitoksesta vuonna 2009 syntynyt Raasepori on paininut talousvaikeuksien kanssa perustamisestaan lähtien.

Alun perin alueella on ollut peräti kahdeksan itsenäistä kuntaa. Pinta-alaltaan laajassa, kaksikielisessä Raaseporissa on osin sen historiasta johtuen paljon kouluja.

Muuttoliike kääntyi viime vuonna suotuisaan suuntaan. Lapsiperheitä on muuttanut jopa Uudenmaan perimmäiseen kolkkaan Bromarviin, joka on kuvassa kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvistin olkapään kohdalla. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist havainnollistaa tilannetta kaupungintalon neuvotteluhuoneen seinällä roikkuvan kartan äärellä.

– Tuossa on koulu, tuossa on koulu, tuossakin on koulu. Tuolla alueella on kuusi koulua kymmenen kilometrin säteellä, Lundqvistin etusormi piirtää ympyrän Pohjan ja Karjaan välimaastoon.

Koulujen karsiminen on ollut Raaseporissa erityisen hankalaa. Kertaalleen tehtyjä lakkautuspäätöksiä on jopa peruttu valtuuston vaihtuessa. Toisaalta yksittäisen koulun lakkauttaminen ei välttämättä tuo kovin suurta säästöä.

Silti niitä on edelleen liikaa.

Klinkbackan koulu on luonnonkauniilla paikalla Billnäsin ja Åminneforsin ruukkikylien välissä Länsi-Uudellamaalla. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Myös terveyspalveluita on Lundqvistin mukaan tarkoitus tiivistää entisestään.

Eniten Raaseporin taloutta painaa kuitenkin ikääntyvä väestö ja asukasta kohden mitattuna Uudenmaan korkeimmat erikoissairaanhoidon kustannukset. Näihin seikkoihin ei kaupunki voi juuri vaikuttaa.

Raaseporin viime vuoden tilinpäätökseen kirjattiin 1,2 miljoonan euron kumulatiivinen alijäämä. Uusi kuntalaki velvoittaa kunnat kattamaan alijäämänsä ylijäämällä (siirryt toiseen palveluun) neljän vuoden määräajassa.

Raasepori ei ole tähän pystynyt ja kaupungin taloudenpito saattaa päätyä valtiovarainministeriön ohjaukseen.

Raaseporin kaupunginjohtaja katselee kaupungintaloksi kunnostetusta entisestä sairaalasta viereisen varuskunnan suuntaan. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Ministeriö päättää niin sanotusta kriisikuntamenettelystä kesäkuussa. Kaupunginjohtajan mukaan Raasepori saisi alijäämän käännettyä ylijäämäksi ilman apuakin muutamassa vuodessa.

Hän näkee ilmassa jo kasvun merkkejä.

– Muuttoliike näyttäisi kääntyneen nousuun ja päiväkodeissa alkaa olla täyttä. Taloutta ei voi kuitenkaan ihan kokonaan laskea väestönkasvun varaan, vaikka toki lisää asukkaita toivommekin.

"Paljon on taisteltu koulun säilyttämiseksi"

Jaana Pinola laskee olleensa 11 vuotta mukana Klinkbackan koti- ja kouluyhdistyksen toiminnassa. Koulu on ollut lakkausuhan alla koko tämän ajan.

– Paljon on taisteltu koulun säilyttämiseksi ja koulurauhan turvaamiseksi ennen kaikkea lapsille. Tämä on ainutlaatuinen, upea koulu. Siihen nähden tämä loppu tuntuu tosi surulliselta.

Pinola toivoo, että koulua juhlitaan vielä kertaalleen koulun henkilökunnan ja perheiden voimin, kunhan koronatilanne sen sallii. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Pian koittava Klinkbackan viimeinen kevätjuhla vietetään koulun oman väen eli henkilökunnan ja oppilaiden kesken.

Tämä on koulun työntekijöiden toive ja koronan takia oikeastaan ainoa mahdollinen vaihtoehto.

– Se kyllä harmittaa. On varmasti tosi tunteikas ja ikimuistoinen päivä tulossa.

Klinkbackan alakoulussa on viimeisen lukuvuoden aikana ollut yhteensä 30 oppilasta.

Valtiovarainministeriö saa tilastokeskukselta kuntien tilinpäätökset kuluvan viikon perjantaina ja tekee päätökset kriisikuntamenettelystä kesäkuussa.

Uudeltamaalta kriisikunnaksi nimettiin viimeksi viime vuonna Lapinjärvi ja Hanko vuonna 2013.

Lue myös: