1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työelämä

Duunarit eivät päässeet koronaa pakoon etätöihin – etenkin naiset pelkäsivät sairastumista ja työpaikan menetystä

Varsinkin SAK:laisten naisten kuormitus kasvoi koronavuonna. Sairastuminen pelotti ja joillakin rasitusta lisäsi myös uusien tehtävien opettelu. Tosin HOK-Elannon kauppoihin siirretyistä ravintolatyöntekijöistä osa haluaakin nyt jäädä kauppaan.

Varsinkin nuoret ja palvelualojen osa-aikaiset työntekijät ovat olleet huolissaan työpaikan säilymisestä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Työntekijäammateissa suurin osa ihmisistä on tehnyt koko korona-ajan työtään muiden ihmisten lähellä. Tämä on nostanut pelot sairastumisesta pintaan ja lisännyt työn kuormittavuutta varsinkin naisilla.

Vain kuusi prosenttia on siirtynyt pääsääntöisesti etätyöhön.

SAK:n kyselyssä naisista jopa yli puolet kertoo kuormittavuuden lisääntyneen koronavuoden aikana. Miehistä näin kokee kolmasosa. Kaikista vastaajista 43 prosenttia kertoo työn olevan aiempaa kuormittavampaa.

– Naisilla on enemmän pelkoa tartunnasta ja suurempi pelko työpaikan menettämisestä, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo.

Kuormitusta kasvattavat myös lisääntyneet työt ja uudenlaiset tehtävät, jos työpaikalla muita on lomautettu. Työhön saa heikommin tukea etätöihin jääneiltä esimiehiltä eikä aina ole keneltä kysyä.

Vastauksissa tuntuvat myös naisten ja miesten töiden erot. Miehiä työskentelee paljon teollisuuden ammateissa omissa porukoissa, joihin ei tule ulkopuolisia ja on helpompi pitää muihin etäisyyttä. Naiset toimivat palveluammateissa, joissa vieraita ihmisiä tulee koko ajan lähelle.

SAK:n kehityspäällikkö Juha Antila sanoo, että on suuri ero siinä, miten korona on osunut naisiin ja miehiin. Naiset ovat kärsineet. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Yksityisellä palvelualalla koronavirukseen on pelännyt sairastuvansa yli 40 prosenttia työntekijöistä, kun taas teollisuudessa ja kuljetusaloilla pelkoja on selvästi vähemmän.

– Pelko rasittaa alitajuntaa. Tässä on valtava ero toimihenkilöihin, jotka voivat usein päättää, menevätkö he työpaikalle. Hoivatyössä tai kaupassa ei voi valita, kohtaako jonkun, Antila kertoo.

Etätöitä paljon tekevien akavalaisten kokemus korona-ajasta onkin toisenlainen. Akavaworksin akavalaisille tekemässä kyselyssä kognitiivinen kuormitus oli vähentynyt 42 prosentilla niistä työntekijöistä, jotka tekivät etätyötä. Asiantuntijatyön keskeytykset vähenivät ja työ oli helpompi rytmittää.

Vuotta on leimannut yleinen epävarmuus ja ennakoimattomuus. Ei tiedetä, miten kauan firma pysyy pystyssä ilman liikevaihtoa.

SAK kysyi jäseniltään korona-ajan työstä maaliskuussa. Kyselyyn vastasi 1 200 SAK:n liittojen jäsentä sekä 800 luottamushenkilöä.

Joka viides SAK:n liittojen jäsenistä on joutunut koronavuoden aikana lomautetuksi. Lomautuksia ja irtisanomisia on eniten kuljetusalalla ja yksityisten palvelualojen työpaikoilla.

Vastaajista 15 prosenttia sanoo toimeentulonsa heikentyneen koronan vuoksi.

Taantumat vaikuttavat usein nopeammin miesten työllisyyteen, kun vientialat sukeltavat. Naisista suuri osa työskentelee julkisella sektorilla, jossa laskukausi tuntuu vasta viiveellä, jos verotulot alkavat laskea.

Koronapandemiassa lomautus- ja irtisanomisuhka on ollut aivan toisaalla, palvelualoilla, tapahtuma-alalla, ravintoloissa ja hotelleissa. Teollisuudessa vaihtelu on ollut suurta ja työpaikat ovat saattaneet joillakin aloilla jopa lisääntyä.

Työyhteisön merkitys on kyselyn perusteella koronavuonna kasvanut. Yhteisöllisyyden merkitys korostuu, vaikka vastaajat eivät olekaan olleet etätöissä vaan tavanneet toisiaan työpaikoilla.

Työntekijät ovat tyytyväisiä työnantajiensa toimintaan kuten turvallisuudesta ja suojavarusteista huolehtimiseen. Luottamushenkilöistä kolmannes näkee yhteistyössä työantajan kanssa parantamisen varaa.

Ravintoloista siirretyt työntekijät eivät haluakaan palata

HOK-Elanto teki koronan takia vuosi sitten maaliskuussa 800 työntekijän siirtoruljanssin. Ravintoloiden työntekijät siirtyivät ryhmän kauppoihin.

– Työntekijät saatiin nopeasti siirrettyä kaupan tehtäviin, mikä oli hieno asia. Ketään ei ole tarvinnut lomauttaa, HOK-Elannon ravintoloiden pääluottamushenkilö Piia Kuusniemi sanoo.

Osa kauppoihin siirtyneistä työntekijöitä on viihtynyt niin hyvin, että he haluavat jäädäkin sille tielle. Kuusniemi arvioi, että satakunta työntekijää vaihtaa kaupan puolelle. Ravintoloille se tarkoittaa työvoimapulaa.

– Sitten kun ravintolat kunnolla aukeavat, niin meillä on iso rekrytointitarve. Ravintolapuolella ei ole riittävästi henkilöitä.

HOK-Elanto siirsi 800 työntekijää miltei yhdessä yössä ravintoloista kauppoihin. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Ilman hankaluuksia iso työpaikkojen vaihto ei sujunut. Osa työntekijöitä palaisi jo mielellään tuttuun ravintolaympäristöön.

– Kun ravintolatyöntekijä menee kauppaan töihin, niin onhan se aivan eri maailma. Ristiriitojakin on ollut, mutta asioista on selvitty.

Kuusniemi arvelee, että kaupan puolelle houkuttelevat paremmat vuorolisät ja selkeämpi vuorojärjestely, jossa työaikoihin voi vaikuttaa enemmän. Osa-aikaisista jotkut ovat saaneet kaupasta kokoaikatyön.

– Sekin houkuttaa, että ravintoloissa ollaan usein yksin töissä, kaupassa harvemmin.

Kaupan asiakkaat eivät myöskään ole yleensä humalassa.

Ravintoloita vaivasi työvoimapula jo ennen koronaa, eikä se ole kadonnut. Palvelualojen ammattiliitto PAM katsoo ravintolatyöntekijöiden jääneen palkkakuoppaan.

Kuusniemen mukaan väsymys rajoituksiin on havaittavissa yhteydenotoissa niin, että pienet harmit kasvavat helposti suuriksi.

– Koronapelkoja on kaikilla, jotka kaupassa ovat töissä, vaikka työnantaja tarjoaakin maskit ja suojavälineet.

Pienituloinen maksaa siirtämiään maksuja vielä kauan

– Ihmiset kentällä ovat olleet peloissaan toista vuotta, toiset tiedostaen ja toiset tiedostamattaan, sanoo R-kioskien pääluottamushenkilö Tiina Nieminen.

Kun korona alkoi, ihmiset kyselivät häneltä, onko töihin pakko mennä. Puheluissa kuului monenlaisia huolia.

– Entä jos saan tartunnan ja kuolenkin siihen tai vien sen jollekin lähiomaiselle, joka kuuluu riskiryhmään. Pitkiä puheluita käytiin siitä, ettei ole lähipiiriä, joka hoitaisi lapset, jos sairastun.

Alkurysäyksessä lomautusilmoituksia jaettiin nopeasti. Osalle oli epäselvää, kuinka ilmoittaudutaan työnhakijaksi ja haetaan päivärahaa. Seuraavaksi Kela ja työttömyyskassat ruuhkautuivat, niin että monien toimeentulo vaikeutui.

– Meilläkin ammattiosasto jakoi ruokalahjakortteja ja ruokakasseja.

Lomautukset jäivät taakse ja tunnelmat ovat helpottuneet.

– Mutta ihmisille on käynyt niin kuin pitkään pattitilanteessa ollessa käy, että pelko on takaraivossa jollain asteella. Kun jännitys alkaa laueta, tulee syvä väsymys tilalle.

Niemisen mukaan toimeentulosta on monilla huolta pitkään.

– Me ollaan pienituloisia, osa-aikatyötä tekeviä ihmisiä. Ei ole puskuria varautua, ja lyhennysvapaita ja maksujen siirtoja meidän palkoista maksetaan pitkälle tulevaisuudessa.