Hyppää sisältöön

Romahtaako maahanmuuttajien työllisyysaste parissa vuodessa ja johtuuko korona ilmastonmuutoksesta? Yle teki faktantarkistusta poliitikkojen väitteille

Tarkistimme yleisön ehdotuksesta poliitikkojen väitteittä esimerkiksi maahanmuutosta, ilmastonmuutoksen vaikutuksesta koronaan ja lääkärille pääsemisestä eri kunnissa. Voit testata jutussa myös itse, arvioitko väitteiden totuusarvoa oikein.

Politikko Jussi Halla-Aho ja politikko Petteri Orpo.
Kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho puhuivat Ylen Suuressa vaalikeskustelussa työperäisestä maahanmuutosta. Olivatko väitteet tosia vai eivät?
Tekijät

Saimme yleisöltä kymmeniä ehdotuksia tarkistettavista väitteistä, joita poliitikot olivat esittäneet viime viikkoina kuntavaalikampanjoinnin tiimoilla.

Väitteitä arvioimme asteikolla epätosi, siltä väliltä ja tosi. Väite on tosi, kun sen sisältämät tiedot ovat totta ja epätosi, kun sen sisältävät tiedot eivät pidä paikkaansa. Luokituksen siltä väliltä väite sai, jos se ei ollut täysin tosi tai epätosi.

Varsinaiseen faktantarkistukseen kelpuutettiin vain sellaisia väitteitä, jotka sisälsivät tarkistettavissa olevia tietoja. Poliitikkojen esittämiä mielipiteitä tai esimerkiksi tulevaisuuden visioiden totuusarvoa ei voida arvioida. Siksi emme voineet tarkistaa esimerkiksi visiota tuulivoiman tulevista verotuloista.

Voit arvioida ennen arvion lukemista itse, mitä mieltä olet väitteen totuudenmukaisuudesta painamalla väitteen jälkeen epätosi, siltä väliltä tai tosi.

Väite: ”Työperäisesti maahan tulleiden työllisyysaste on korkeampi kuin kantaväestön.”

– Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Ylen Suuri vaalikeskustelu 11.5.2021

Perustelu: Maahanmuuttoviraston mukaan työntekijän oleskelulupa edellyttää työsopimusta tai sitovaa työtarjousta Suomessa sijaitsevaan työpaikkaan. Tämän vuoksi työllisyysaste on korkea. Tilastokeskuksen tuorein tieto Suomen kansalaisten työllisyysasteesta on vuodelta 2020, jolloin työllisyysaste oli 72,1 prosenttia. Väite on tosi.

Väite: ”Ongelma näissä ihmisissä on se, että he eivät yleensä edes pysy töissä kovin pitkään, vaan heittäytyvät sosiaaliturvalle elämään. Muutaman, parin – kolmen vuoden maassaolon jälkeen heidän työllisyysasteensa romahtaa kantaväestön työllisyysasteen alle, vaikka he ovat tulleet tänne nimenomaan työn perässä.”

– Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, Ylen Suuri vaalikeskustelu 11.5.2021

Perustelu: Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskuksen mukaan ei ole olemassa tilastoa, josta työperäisten maahanmuuttajien työllisyysasteen muutoksen ajassa voisi aukottomasti tarkistaa. Erilaisten kyselytutkimusten ja tilastojen aineistoja yhdistelemällä voi kuitenkin päätellä, että työperäisesti maahan tulleiden työllisyysaste on kantaväestöä korkeampi, ja pysyy korkeampana ainakin kymmenen vuoden ajan. Muu rekisteriaineisto osoittaa, että maahanmuuttajien työllisyys- ja ansiotasot ylipäätään nousevat maassaolon keston mukana. Samalla sosiaalitukien käyttö vähenee. Väite on siis epätosi.

Väite: ”Mitä tulee tämänkaltaiseen pandemiaan, jonka keskellä olemme olleet – tämähän on seurausta muun muassa ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja siitä, että elintilaa on viety luonnolta, jolloin myös tämänkaltaiset pandemiat pääsevät ihmisten keskuuteen aivan uudella voimalla.”

Perustelu: Virologian professori Olli Vapalahti sanoo Ylelle, että suoraviivaista yhteyttä ilmastonmuutokseen ei pysty koronapandemian kohdalla vetämään. Pandemian alkuvaihetta ja syntyä ei tunneta tarkasti.

Marin on kuitenkin oikeassa siinä, että ilmastonmuutosta pidetään yhtenä taustatekijänä uusille uhkaaville infektioille. Vapalahti sanoo, että ilmastomuutos osana erilaisia ympäristönmuutoksia, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja elintilan vieminen luonnolta ovat tekijöitä, jotka lisäävät uusien infektiotautien siirtymistä eläinkunnasta ihmisiin. Näin voi käydä, kun esimerkiksi viidakkoa raivataan ja sikoja viedään alueille, joissa ne pääsevät suoraan kontaktiin lepakoiden kanssa. Ilmastonmuutoksen myötä lajeja leviää uusille alueille ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen taas altistaa sille, että jokin laji pääsee dominoivaan asemaan, mikä voi lisätä riskiä lajisiirtymille ja uusien, koronan kaltaisten kulkutautien synnylle. Väite on siltä väliltä.

Väite: “Pitää muistaa, että yksi kolmasosa ihmisistä käy työterveydenhuollossa, yhdellä kolmasosalla ihmisistä on sairasvakuutus ja tämä sote-uudistus koskee yhtä kolmasosaa ihmisistä. Jos niille ei pysty resursseja lisäämällä, ilman koko tätä himmeliä, järjestämään kunnon terveydenhuoltoa, niin jo on kumma.”

– Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo, Ylen Suuri vaalikeskustelu 11.5.2021

Perustelu: Harkimon väite ei sellaisenaan pidä paikkaansa. Sen sisältämät prosenttiluvut ovat epätarkkoja ja väitteessä unohdetaan kokonaan se tosiasia, että täysin julkisen erikoissairaanhoidon ulkopuolelle jää vain hyvin pieni osa väestöä. Kaikkein vakavampien sairauksien kohdalla hekin ovat julkisen terveydenhuollon asiakkaita.

Valtiovarainministeriön mukaan sote-uudistus koskee koko väestöä. Valtiovarainministeriöstä kerrotaan Ylelle, ettei asia ole aivan niin yksinkertainen kuin Harkimo antaa ymmärtää.

Kaikilla Suomessa asuvilla on lähtökohtaisesti oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. Pelkän julkisen terveydenhuollon piirissä on runsaat 43 prosenttia kansasta.

Työterveyshuollon piirissä on noin 35 prosenttia (1,91 milj.) suomalaisista, mutta senkin laajuus vaihtelee huomattavasti..

Sairaskuluvakuutus on runsaalla 22 prosentilla (1,2 milj.) suomalaisista. Suurin osa vakuuksista on ennen syntymää otettuja ns. lapsivakuutuksia. Osalla on työterveyshuollon lisäksi myös työnantajan työntekijöilleen ottamia yksityisiä sairaskuluvakuutuksia.

Yksityisten sairaskuluvakuutusten ja työterveyshuollon piirissä olevilla henkilöillä on kuitenkin mahdollisuus käyttää myös julkisen terveydenhuollon palveluja ja paljon he niitä myös käyttävät.

Sote-uudistus sinänsä ei koske työterveyshuoltoa eikä yksityisiä sairaskuluvakuutuksia. Vaikka soten monikanavarahoituksen purkaminen on hallitusohjelmassa, se on jätetty käsiteltäväksi sote-uudistuksen jälkeen.

Harkimon väite on siis epätosi.

Väite: ”Meillä on kuntia, missä pääsee samana päivänä terveyskeskukseen ja meillä on kuntia ja kaupunkeja, missä voi kestää viikkoja.”

– Sdp:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari, Ylen Suuri vaalikeskustelu 11.5.2021

Perustelu: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä kerrotaan Ylelle, että ainakin Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella terveyskeskuksissa ei ole jonoa, vaan lääkärin vastaanotolle pääse tarvittaessa samana päivänä.

Myös Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä kerrotaan, että alueella on 10 terveysasemaa, joissa potilas voi tarpeen vaatiessa päästä vastaanotolle samana tai seuraavana päivänä. Näin toimitaan tilanteissa, joissa asia ei ratkea etänä ja terveydenhuollon ammattilainen on arvioinut käynnin tarpeelliseksi.

Kuntaliitto ja THL kertovat Ylelle, että useissa kunnissa on toimintamalli, joissa pääsee sekä kiireelliselle että kiireettömälle vastaanotolle tarvittaessa samana päivänä. Se ei tarkoita välttämättä pääsyä terveyskeskuksen lääkärille, vaan asiakkaan tarpeen mukaiselle sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisille.

On myös kuntia, joissa odotusaika terveyskeskukseen voi olla viikkoja. THL:n mukaan tämä koskee etenkin lääkärikäyntejä. Skinnarin väite on siis tosi.

Väite: “Jatkossa esimerkiksi uusiutuvan energian panostamisella kunnat voi itse asiassa kiriä aika paljon kiinni tätä verotaakka ja tätä pottia, ja siinä on esitetty esimerkkejä, jos tuulivoima laitetaan kuntiin kunnolla – muistaakseni Pyhäjoki otettiin esiin – että kuntavero voisi olla jatkossa nolla, koska kiinteistöverolla voi tuulivoimaloiden kautta muun muassa kerätä.”

– Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo, Ylen Suuri vaalikeskustelu 11.5.2021

Perustelu: Maria Ohisalo saattoi viitata Kauppalehden artikkeliin (siirryt toiseen palveluun), jossa lehti oli laskenut, että tuulivoiman tuottaman kiinteistöveron ansiosta osa kunnista voisi laskea kunnallisveroa nollaan. Laskelmat liittyvät kuitenkin eduskuntakäsittelyssä olevaan sote-uudistukseen, mikä muuttaa kuntien tulo- ja menorakennetta. Myös valtionosuusjärjestelmä muuttuu, mikä voi tarkoittaa, että tuulivoiman kiinteistöverotulot eivät mene niin sanottuun kuntien väliseen tasausjärjestelmään.

Esimerkiksi Pyhäjoen kunnan mukaan kiinteistövero voimalaitosrakennusta ja pienvoimalaitoksesta muodostavat noin 38 prosenttia koko kunnan kiinteistöveron tulosta.

Ohisalon väitettä ei voi tarkistaa, koska se liittyy epävarmaan tulevaisuuteen.

Lue lisää: