1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. suurjännitelinjat

Suomalaiset päärahoittavat Ruotsiin 180 kilometriä uutta voimalinjaa – Fingridin mukaan investointi muuttuu koko ajan kannattavammaksi

Kaikkiaan 370 kilometriä pitkä voimalinja Suomesta Ruotsiin voi maksaa jopa 250 miljoonaa euroa. Tuulivoimarakentaminen ja uusi Olkiluodon ydinvoimala lisäävät linjan tarvetta. Nyt odotetaan, että suunnitelmat etenevät Ruotsin puolella.

Suomen ja Ruotsin välille suunnitellaan uutta 370 kilometriä pitkää voimalinjaa
Suomen ja Ruotsin välille suunnitellaan uutta 370 kilometriä pitkää voimalinjaa

Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja Svenska Kraftnät ovat jo vuosia valmistelleet kolmannen suurvoimalinjan rakentamista maiden välille pohjoisen maarajan yli. 370 kilometriä pitkästä Aurora Linestä noin puolet tulisi Ruotsin puolelle.

–Tämä hanke on muuttunut meille entistä kannattavammaksi, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo.

Toimintaympäristö on muuttumassa Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin huomattavan tuulivoimarakentamisen vuoksi. Alunperin ajatuksena oli tuoda sähköä Ruotsista, mutta koska Pohjois-Suomeen rakennetaan lähivuosina paljon tuulivoimaa, sitä riittänee vientiinkin.

Linja rakennetaan Oulun korkeudella sijaitsevalta Pyhänselältä Tornionjoelle ja siitä edelleen Ruotsin Jokkmokkin Messauren kytkentäpisteeseen. Kuva: Yle

Syksyllä Suomessa otetaan käyttöön myös Olkiluoto 3 -ydinvoimala. Pohjois-Ruotsiin taas on tulossa runsaasti sähköä tarvitsevaa teollisuutta. Skellefteån rakennetaan akkutehdasta. Teräsyhtiö SSAB ja sen uusi kilpailija H2 Green Steel aikovat laittaa hiilidioksidipäästöt kuriin. Hankkeet tulevat käyttämään paljon Pohjois-Ruotsissa tuotetusta sähköstä.

– On tärkeää, että maiden välillä on hyvät voimalinjayhteydet. Niillä pystyy tasaamaan tuulivoiman vaihteluita. Eli jos Suomessa tuulee mutta Ruotsissa ei, voimme viedä sähköä täältä sinne, Ruusunen sanoo.

Koko sähkönsiirron ajatus on muuttunut siitä, kun hanke aloitettiin.

– Vanhassa maailmassa vesivuosivaihtelut Pohjoismaissa määrittelivät sähkönsiirtoa. Kun Ruotsissa ja Norjassa satoi paljon vettä, sieltä tuli sähköä tänne. Kun oli kuivia vuosia, Suomen hiilivoimalaitokset takasivat toimitus- ja huoltovarmuutta koko alueelle.

Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan suomalaisten on kannattavaa maksaa voimalinjasta valtaosa. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Suomi maksaa rakentamisesta pääosan myös Ruotsiin

Ruotsissa halukkuus linjarakentamiseen on ollut koko ajan vähäisempää kuin Suomessa. Linja hyödyttää ennen kaikkea Suomen kansantaloutta. Se on olennainen voimajärjestelmän käyttövarmuuden, sähkön riittävyyden ja reservimarkkinoiden tehostamisen kannalta.

– Suomi maksaa Ruotsin voimalinjastakin 80 prosenttia, koska tämä palvelee enemmän Suomen intressiä, Ruusunen selventääerikoista järjestelyä.

Suomen kustannuksiksi Ruusunen arvioi 200–250 miljoonaa euroa, eli kyse on suuresta investoinnista. EU antoi rahaa voimalinjan suunnitteluun, mutta ei ensimmäiseen toteutusvaiheeseen.

– Anomme uudelleen rahaa seuraavaan vaiheeseen. Sieltä voisi tulla jopa 100 miljoonaa euroa, Ruusunen arvioi.

Energiateollisuus ry:n energiamarkkina-asiantuntija Petteri Haveri pitää voimalinjahanketta erittäin merkittävänä. Linja vahvistaa Itämeren alueen siirtoverkkoa ja edistää koko pohjoismaisen sähkömarkkinan yhtenäisyyttä.

– Se olisi saanut olla jo aiemminkin valmiina ja käytössä. Aurora parantaa mahdollisuuksia hyödyntää pohjoisen uusiutuvaa tuuli- ja vesivoimaa, ja se lisää sähkönkäytön joustomahdollisuuksia.

Voimalinjalla on suuret vaikutukset ympäristöön. Ruotsin puolella niiden selvittäminen on vielä kesken. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Investointipäätöstä odotetaan

Fingrid ja Svenska Kraftnät eivät ole vielä tehneet päätöksiä Aurora Linestä, vaikka alueella on jo lunastettu taloja linjan tieltä.

– Rakentaminen alkaa sitten, kun nähdään, mikä se kokonaisuus on, ja yhtiöiden pitää tehdä investointipäätös. Voimalinjan on määrä olla valmis vuoden 2025 lopussa.

Hanke on ollut Suomen puolella käynnissä jo viisi vuotta, ja sen YVA-käsittely on saatettu loppuun. Nyt valmistelu on nyt edennyt Ruotsin puolelle. Ruotsissa on reitin varrella useita merkittäviä esteitä, kuten esimerkiksi asevoimien matalalentoalue, Natura-alue sekä tärkeä porotalouden alue.

Voimalinjan ohjausryhmässä oleva Per Eckemark Svenska Kraftnätistä kertoo, että asiassa riittää vielä selvitettävää.

– Olemme neuvotelleet armeijan, läänin hallintoneuvoston ja saamelaiskylien kanssa. Olemme vuoropuhelussa heidän kanssaan sopivan reitin löytämiseksi.

Lue myös: Uusi voimalinja pilkkoo sukutilan lopullisesti – maanomistaja: "Ei ole sellaista rahaa, joka tämän menetyksen korvaisi"

Voimalinjat ovat yhteiskunnalle tärkeitä investointeja. Yksityiselle ihmiselle maita halkovat voimalinjat voivat olla katastrofi. Uusi voimalinja ylittäisi Tornionjoen Vuennonkoskella, jossa on jo ennestää Ruotsiin menevä voimalinja. Uutta linjaa suunnitellaan olemassa olevan linjan viereen. Rannanomistajille kaksi voimalinjaa on liikaa, ja he haluavat Fingridin suunnitelmiin muutoksia.

Lunastuslaki ei tunnista maahan liittyvää tunnearvoa. Maanmittauslaitoksen lunastus- ja arviointitoimituksista vastaava johtaja Mauri Asmundela ymmärtää, miksi lunastusta joskus vastustetaan.

– Jos on rakas paikka, eikä käy mielessäkään alkaa sitä realisoida, raha ei välttämättä kovin kauan lämmitä.

Tämänkin jälkeen voi olla tarvetta lisäyhteyksille

Ruusunen pohtii, että 2030-luvulla maiden välille saatetaan tarvita lisääkin kapasiteettia.

– Suomen ja Ruotsin välillä on edelleen potentiaalia. Tarvittaessa voidaan rakentaa vielä tämänkin jälkeen yhteys maiden välille. Se voi kulkea pohjoisen kautta tai esimerkiksi Rauman tasolla.

Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella perjantaihin 22.5. kello 23 saakka.