Tietoliikenteen turvaajat

Radiomastoissa työskentelevät asentajat kiipeävät töihin oli keli mikä tahansa. Lähde mukaan korkeuksiin.

Mäen päällä Hollolan Tiirismaalla sijaitsee Suomen korkein rakennelma: 327 metriä korkea Tiirismaan radiomasto. Haapaveden radiomasto on yhtä korkea.

Masto rakennettiin vuonna 1988. Sen kautta lähetetään tv- ja radiolähetyksiä Päijät-Hämeen alueelle, noin 80 kilometrin säteelle.

Digitan palveluksessa on 65 mastoissa työskentelevää asentajaa ympäri Suomen. Tietoliikenteen toimivuus täytyy varmistaa myös kriisitilanteissa.

Radioverkkoasiantuntijat Jooel Junttila ja Petri Mäkelä pukevat tottuneesti viimalta suojaavat puvut ylleen.

Petri Mäkelä on työskennellyt radioverkkoasiantuntijana 30 vuotta.

Asentajien puvut on suunniteltu nimenomaan mastotyötä ajatellen.

Asentajilla on mukanaan radiopuhelin, jolla he ovat tarvittaessa yhteydessä alas jäävään alamieheen.

Maston lähettimistä syntyy radiotaajuista säteilyä. Asentajien mukana on aina säteilymittari. Se piipittää, jos asentajat altistuvat mastossa liian voimakkaalle säteilylle.

Jooel Junttila kiipeää tottunein askelin kohti hissitasannetta.

Hissin voimanlähteenä on polttomoottori. Yksi henkilö menee hissikorin alaosaan käyttämään moottoria. Muut asentajat matkaavat ylemmälle tasolle.

Mastomiehen työ vaatii ketteryyttä. Sen huomaa, sillä painavan haalarin kanssa hissikorista ulos kampeaminen on varsin työlästä.

Eikä asiaa helpota hissikorin ja maston rungon välissä oleva, ihmisen pudottava rako.

Mastomiehen työ vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Erityisesti yläkropan lihasten ja jalkojen täytyy olla hyvässä kunnossa. Huoltotöitä tehdään säässä kuin säässä.

Aloittelevan työntekijän tunnistaa siitä, että hän pitää aina vaistomaisesti toisella kädellä kiinni jostain.

Jooel Junttila, radioverkkoasiantuntija

Parhaimmillaan työkaluista ja haalarista tulee 20–30 kiloa lisäpainoa.

Petri Mäkelä

Digitan asiantuntijapalveluiden johtaja Heikki Lindberg kertoo, että asentajien työ on lisääntynyt viime vuosina, koska tekniikka on kehittynyt ja laitteiden koot pienentyneet.

Aiemmin tekniset laitteet sijaitsivat maston juurella laitekopeissa, mutta nyt ne voidaan nostaa ylös mastoon. Samalla työn fyysisyys on lisääntynyt.

Välillä asentajat joutuvat työskentelemään varsin vaarallisen näköisissä työasennoissa.

Luotto turvavälineisiin täytyy olla kunnossa.

Jooel Junttila

Junttila ja Mäkelä kertovat, että mastoon kiipeämisessä tärkeää on oman sykkeen seuranta. Ylös kiivetessä ei saisi tulla hiki, sillä märillä vaatteilla saattaa tulla vilu.

Kun oikein korkealle kiipeää, ei ruokatunnille viitsi kiivetä alas.

Petri Mäkelä

Mastoissa tarvitsee käydä yleensä noin 3–4 kertaa vuodessa tarkastuskäynnillä.

Jos näet punaisen valon palavan maston portilla, tiedät, että huoltotyöt ovat käynnissä.

Tekijät

Dani Branthin

Julkaistu 17.6.