1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. arkeologia

Kuopion ydinkeskustassa voi lymytä satoja vuosia vanhojen kirkkojen jäänteet – arkeologit kaivaneet toistaiseksi esiin lähinnä ihmisen luita

Kuopion Piispanpuistossa on tehty tällä viikolla arkeologisia kaivauksia. Entiseltä hautausmaalta on löytynyt ihmisen luita ja hautoja. Sen sijaan kirkoista kertovia löytöjä tehtiin vain yksi. Kaivauksia on tehty ennen puiston täydennysistutuksia.

Piispanpuisto on yksi Kuopion kolmesta vanhimmasta puistosta. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Kaivinkone on möyrinyt maata Kuopion Piispanpuistossa tällä viikolla. Ympäri puistoa on kaivettu noin 30 kuoppaa, jotka on peitetty sen jälkeen, kun tehnyt löydökset on kirjattu ylös.

Kyseessä on puiston arkeologiset kaivaukset, jotka tehdään ennen sinne suunniteltuja täydennysistutuksia.

Puisto sijaitsee entisen lääninhallituksen rakennuksen edessä. Nimensä se on saanut sen länsireunalla sijaitsevasta puurakenteisesta piispantalosta, jonka Kuopion ensimmäisen hiippakunnan piispa rakennutti 1850-luvulla. Puisto perustettiin 30 vuotta myöhemmin.

Sitä ennen puiston paikalla on sijainnut tiettävästi neljä kirkkoa. Nyt tavoitteena on ollut selvittää, mitä kirkoista ja kirkkomaista on säilynyt, ja miten laajalle alueelle ihmisiä on haudattu.

Arkeologi Ville Laakso on ollut ihmeissään, miksi Piispanpuistosta ei ole löytynyt enempää merkkejä siellä sijainneista kirkoista. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Itse asiassa Kuopion ensimmäisen kirkon sijainti juuri Piispanpuiston kohdalla on hieman epävarma asia. Tämä johtuu siitä, että ajalta on olemassa todella vähän asiakirjoja.

– Itse uskon että ensimmäinen kirkko on ollut tässä, on siitä kuitenkin olemassa kohtuullisen hyvät todisteet, sanoo kaivaustöitä tekevä arkeologi Ville Laakso Maanala Oy:stä.

Missä ovat kirkkojen kivijalat?

Todistusaineistoa kirkkojen olemassaolosta on löytynyt kuitenkin näissä kaivauksissa todella niukasti. Laakso on löytänyt vain yhden johonkin kirkoista kuuluneen kiven. Tilanne on yllättävä, mutta sille on myös selitys.

Vanhimmat kirkot ovat olleet todennäköisesti niin kevyesti perustettuja, ettei kovin syvälle ulottuvia kivijalkoja ole ollut alunperinkään olemassa.

Viimeinen, neljäs kirkko, purettiin 1800-luvun alussa.

– Veikkaus on, että viimeisenkin kirkon kivet on kierrätetty ja viety johonkin toiseen rakennukseen peruskiviksi, Laakso sanoo.

Löytyneet luut jäävät paikalleen

Sen sijaan Piispanpuiston kaivauksissa on löytynyt paljon vanhoja hautoja. Ne ovat sijainneet puiston keskiosassa ja niitä on lähes hehtaarin alalla.

– Jäänteitä ihmisistä, irtoluita, on löytynyt pintamaasta ja syvemmältä puolestaan paikallaan olevia hautauksia ja niiden osia, Laakso kertoo.

Kaikki kaivauksissa löytyneet luut jätetään paikalleen. Kun hautaus tulee vastaan, se dokumentoidaan valokuvaamalla ja mittaamalla sen sijainti.

Esinelöytöjä on tehty pintamaasta. Ne ovat arkkujen nauloja ja 1800- ja 1900-lukujen esineiden sirpaleita.

Pintamaasta on löytynyt pääasiassa lasinsirpaleita. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Haudoista esineitä ei ole löydetty, koska tapa loppui Itä-Suomessa jo 1300-luvulla. Teoriassa on kuitenkin mahdollista, että paikalla on ollut kalmisto jo ennen kirkkoja, koska paikalla asuttiin jo ennen niiden rakentamista. Siinä tapauksessa mahdollisen kalmiston haudoista saattaisi löytyä myös esineitä.

Vain Piispanpuistossa arkeologisia kaivauksia

Piispanpuisto on ainoa puisto Kuopiossa, jossa on tehty arkeologisia kaivauksia.

– Koko Itä-Suomeakin ajatellen tämä on huikean tärkeä paikka, Laakso sanoo.

Ensimmäinen kirkko oli Pohjois-Savon kirkollisen toiminnan ensimmäinen keskus. Ihmisiä matkusti sinne hyvin laajalta alueelta toimittamaan asioitaan.

– Piispanpuisto on vanha, mutta valitettavan vähälle käytölle jäänyt historiallinen puisto, sanoo puolestaan Kuopion kaupunginpuutarhuri Matti Nikoskelainen.

Puiston historiasta kerrotaan vain yhdessä kivipaasissa, jossa todetaan kahden kirkon sijainneen paikalla. Parhaillaan Kuopiossa mietitään, miten kaupungin puistoja voisi tuoda paremmin esille, ja miten niistä tehtäisiin asukkaille läheisempiä.

– Voisimme myös miettiä, miten historiaa voisi tuoda paremmin esille, Nikoskelainen sanoo.

Multakerroksen alta löytyy tasalaatuista ruskeaa hiekkaa, joka kertoo siitä, että paikalla on virrannut joskus joki. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Hautaukset loppuivat alueella 1700-luvun lopussa. Viimeisen kirkon purkamisen jälkeen paikalla oli ensin peltoa, jonka jälkeen perustettiin puisto.

Piispanpuiston kirkoista on koottu tietoa museoviraston verkkosivuille. Tiedot löytyvät tämän linkin kautta: https://asiat.museovirasto.fi/home (siirryt toiseen palveluun) Hakusanaksi riittää Piispanpuisto.

Lue lisää:

Kuopion Piispanpuistossa alkavat arkeologiset kaivaukset – vanhoja hautoja voi löytyä melko pinnastakin