1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. julkinen terveydenhuolto

Pohjois-Karjalan sote on maan tehokkain, mutta sillä on hintansa – Kätilö: “Tämä on 30 vuoden urani surullisinta aikaa”

Julkinen terveydenhuolto on rikki, ja viisi vuotta sitten Pohjois-Karjala päätti korjata sen. Nyt tehokkuusluvut ovat Suomen kauneimmat, mutta jäljelle jäi uupuneiden ja vihaisten lääkärien ja hoitajien harvenevat rivit. Mitä tapahtui?

Kätilö Krista Nylander työskentelee synnytyssalissa. Hänen mukaansa muihin töihin lähtevien kollegojen määrä on täysin ennenkuulumaton. Kuva: Ari Tauslahti / Yle

Jos tämä talo romahtaa, romahtaa samalla paljon muutakin.

Joensuun suurimman terveysaseman, Siilaisen, ruskeatiiliset rakennukset parin kilometrin päässä kaupungin keskustasta näyttävät ulkoapäin vankoilta. Mutta sisällä natisee ja ryskyy.

– Siilaisilla on 10–12 lääkärin virkapohjaa. Puolen vuoden sisällä seitsemän erikoislääkäriä on jäänyt virkavapaalle. Suurin osa heistä sen vuoksi, että työtaakka on käynyt kestämättömäksi, sanoo lääkäreiden pääluottamusmies Terhi Savolainen Siun sotesta.

Tässä jutussa kerrotaan julkisen terveydenhuollon tilasta Pohjois-Karjalassa. Se on valtakunnallinen uutinen, sillä maakunta on eräänlainen tulevaisuuden terveydenhuollon laboratorio.

Kun Siun sote aloitti toimintansa runsaat neljä vuotta sitten, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito sekä sosiaali- ja pelastustoimi rysäytettiin kerralla yhteen. Pohjois-Karjalan kaikki terveyskeskukset, keskussairaala, pelastusasemat, lastensuojelu sekä vammaisten ja vanhusten palvelut ovat samaa organisaatiota.

Nyt näyttää siltä, että sote-uudistus viimein toteutuu. Sama on siis lähivuosina edessä muuallakin Suomessa.

Pohjois-Karjalassa tulevaisuuden sotea on eletty runsaat neljä vuotta. Tie on ollut kuoppainen, ja tilanne on kriisiytynyt erityisesti tänä keväänä – eikä sitä selitä pelkästään korona.

Lääkärikriisi kärjistyi tänä keväänä Siilaisen terveysasemalla Joensuussa, mutta pitkittynyt resurssivaje vaivaa monia Pohjois-Karjalan terveysasemia. Kuva: Ari Tauslahti / Yle

Lääkärit takajaloillaan suurella joukolla

Siilaisen terveysaseman lääkärikato on vain jäävuoren huippu. Helmikuussa 12 Siun soten lääkäriä teki poikkeuksellisen kovasanaisen ulostulon sanomalehti Karjalaisessa (siirryt toiseen palveluun).

Lääkärit kritisoivat hallitsematonta työkuormaa, huonoa johtamista ja ylhäältä päin saneltuja uudistuksia, jotka hankaloittavat työntekoa.

Aluehallintovirasto puuttui tilanteeseen ja pyysi Siun sotelta selvitystä lääkäritilanteesta ja hoitoon pääsystä. Myös Lääkäriliitto on ollut mukana kriisiytyneen tilanteen selvittelyssä.

Oikeastaan Siilaisen terveysaseman tilanne kuvastaa hyvin sitä perusongelmaa, jota sote-uudistuksella yritetään ratkoa. Perusterveydenhuolto sakkaa pahasti.

Suomi on jakautunut kahden kerroksen kansalaisiin: niihin, jotka hakevat terveyspalvelunsa työterveydestä tai yksityiseltä ja niihin, jotka roikkuvat terveyskeskuksen puhelinjonossa.

Yhtä aikaa pitäisi suitsia kuluja ja taata tasavertainen palvelu jokaiselle asuinpaikasta riippumatta.

Juuri näihin ongelmiin Siun soten piti olla ratkaisu.

Pelkästään perusterveydenhuollossa Siun sotella on noin 50 lääkärin vaje. Kuva Pohjois-Karjalan keskussairaalan päivystyksestä. Kuva: All Over Press/ Ismo Pekkarinen

Taloustavoitteet saavutettu, henkilökunta hapoilla

Paperilla saavutukset ovat kiistattomat: Pohjois-Karjalan sote-kulut asukasta kohden ovat Suomen pienimmät, kun väestön sairastavuus huomioidaan. Joensuun keskussairaala on maan kustannustehokkain keskussairaala.

Perustamisvaiheessa yksi Siun soten tärkeimmistä tavoitteista oli suitsia julkisen terveydenhuollon menoja. Siinä on onnistuttu.

Samaan aikaan iso joukko lääkäreitä ja hoitajia on lähtökuopissa. Sanomalehti Karjalaisen jutussa Siun soten lääkärit listasivat ongelmia:

  • Lääkärin työmäärä terveyskeskuksessa on kestämätön. Potilaiden isojakin ongelmia yritetään ratkoa etänä puhelimitse.
  • Uudistuksissa ei kuulla rivilääkäreitä, eikä omaan työhön pysty enää vaikuttamaan.
  • Niukat resurssit hupenevat organisaation mylläämiseen.
  • Johtaminen on autoritaarista ja uhkailevaa.

Terveyskeskuksissa puhetta on herättänyt erityisesti työtapojen suuri uudistus, niin sanottu tiimimalli. Siinä mahdollisimman suuri osa potilaista hoidetaan puhelimitse etänä. Tavoitteena on helpottaa hoitoon pääsyä ja terveysasemien ruuhkia.

Osassa terveysasemista seurauksena on ollut kaaos, jossa lääkäri yrittää yhtä aikaa hoitaa potilaita ja vastata hoitajien konsultaatiopyyntöihin. Lääkärit kokevat, että jo ennestään suuri työkuorma kasvoi tiimimallin myötä kestämättömäksi erityisesti ruuhkaisimmilla terveysasemilla Joensuussa.

– Ongelma ei ole malli itsessään, vaan se, miten uudistus ajettiin sisään ylhäältäpäin ja konsultin sanelemana. Terveysasemilla ei ollut mahdollisuutta muokata sitä omaan toimintaan sopivaksi, lääkäreiden pääluottamusmies Terhi Savolainen sanoo.

Siun soten lääkäreiden pääluottamusmiehellä Terhi Savolaisella on takanaan työntäyteinen kevät. Kriisiä on ratkottu neuvottelupöydissä. Kuva: Ari Tauslahti / Yle

Kyse ei ole pelkästään muutosvastarinnasta. Lähes jokainen terveydenhuoltoa tunteva myöntää, että suuria uudistuksia tarvitaan, jos julkinen terveydenhuolto halutaan säilyttää.

Mutta silti Siun soten hyvinvointikyselyssä viime vuonna lähes 75 prosenttia lääkäreistä koki, etteivät omaan työhön liittyvät muutokset ole myönteisiä.

Jopa nenäliinoista on säästetty

Siun soten ensimmäisiä vuosia ovat leimanneet jatkuvat säästöt. Budjetti on ollut niin tiukka, että hoitajia on ohjeistettu säästämään kaikesta mahdollisesta, jopa nenäliinoista. Jos työvuorosta keskussairaalassa on puuttunut henkilöstöä, sijaisen palkkaamiseen on tarvinnut useamman esihenkilön luvan. Usein sijainen on jätetty palkkaamatta.

Vuonna 2019 Siun sotessa käytiin raskaat yt-neuvottelut, koska muut säästötoimet eivät riittäneet.

Samaan aikaan on ajettu läpi suuria rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat muuttaneet käytännön työn arkea. Monen mielestä uudistukset ovat heikentäneet työoloja.

Vaikuttaa siltä, että Siun soten henkilöstöltä on yksinkertaisesti happi lopussa.

Työvuorouudistus on herättänyt paljon polemiikkia keskussairaalan hoitohenkilöstössä. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Kätilö: "Nyt säästetään henkilökunta hengiltä"

Krista Nylander on työskennellyt kätilönä 30 vuotta.

– Tämä on urani surullisinta aikaa. Muihin töihin lähteneiden tai sitä suunnittelevien määrä on täysin poikkeuksellinen, Nylander sanoo.

Nylanderin mukaan parin viime vuoden aikana lähteneitä tai esimerkiksi opintovapaille jääneitä kätilöitä on ainakin 10. Naistenkeskuksen henkilöstövahvuus Joensuun keskussairaalassa on noin 40 henkilötyövuotta.

Nylanderin mukaan lähteminen on monelle ristiriitainen päätös, koska itse kätilön työ on sydämen asia.

– Myös pitkät, uupumisesta johtuvat sairauslomat ovat uusi ilmiö.

Kätilö Krista Nylander työskentelee synnytyssalissa. Hän ei ole nähnyt vastaavaa säästökuuria koskaan uransa aikana. Kuva: Ari Tauslahti / Yle

Tyytymättömyyden suurimpia syitä ovat jatkuvat säästöt ja työvuorouudistus. Esimerkiksi vuodeosastolla aamuvuorossa oli aiemmin viisi hoitajaa, nyt 2–3.

Synnytysten määrä Pohjois-Karjalassa on laskenut viime vuosina, mutta vuodeosastolla hoidetaan nykyisin myös gynekologisia potilaita.

Nylanderin mukaan viimeinen niitti monelle on ollut työvuorouudistus, jonka seurauksena omiin työvuoroihin ei voi juuri vaikuttaa. Syksystä 2018 lähtien Siun sotessa on ajettu säästötoimena sisään niin sanottua toimintalähtöistä työvuorosuunnittelua.

Vanhassa mallissa työntekijät suunnittelivat yhdessä lähijohtajan kanssa osaston työvuorot. Hoitaja pystyi vaikuttamaan esimerkiksi siihen, tekeekö hän töitään aamu- vai iltapainotteisesti ja mihin kohtaan työvuorolistalla yövuorot sijoittuvat.

Nyt työvuorolistat tehdään keskitetysti, ja tulevaisuudessa ne tekee todennäköisesti robotti.

Toiveiden määrä on rajattu, usein niistä ei toteudu yksikään.

– Työn ja muun elämän yhteensovittamisen on täysin mahdotonta, Nylander sanoo.

Hänen mukaansa hoitajia kierrätetään sijaistamassa eri osastoilla. Kätilö on saattanut joutua hyppäämään esimerkiksi kirurgian tai sisätautien osastolle.

Säästöt näkyvät hoidon laadussa. Lakisääteiset palvelut tuotetaan, mutta esimerkiksi synnytyspelko- ja imetystukivastaanottojen toimintaa on leikattu.

– Terveydenhuollossa on säästetty aina, mutta nyt säästetään henkilökunta hengiltä, Nylander sanoo.

Hänen mukaansa keskusteluyhteys henkilöstön ja johdon välillä on olematon.

Toimitusjohtaja: uutiset ahdingosta vääristyneitä

Siun sote on saanut uudistamiseen myös paljon valtion rahaa. Esimerkiksi viime kesänä sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Siun sotelle 10 miljoonaa euroa sote-uudistuksen toteuttamiseen. Valtionavustuksia on käytetty muun muassa parjattujen tiimimallin ja toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun käyttöönottoon.

Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen pitää uutisointia henkilökunnan ahdingosta osittain vääristyneenä.

– Meillä on kuntayhtymässä 8 000 työntekijää. Jos tiedotusvälineisiin ottaa yhteyttä muutamat työntekijät, se ei välttämättä kuvaa koko suuren työntekijäjoukon näkemystä, Pirskanen sanoo.

Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen veti huhtikuun lopussa tiedotustilaisuutta, jossa käytiin läpi Siun soten tilannetta. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Hän myöntää, että henkilökunta on kuormittunutta ja jaksaminen on tiukalla. Se näkyy työhyvinvointikyselyissä selvästi.

Pirskasen mukaan tiukka budjetti on pakottanut rivakkaan uudistustahtiin. Koronaepidemia on lisännyt kuormitusta entisestään.

Siun soten budjettiraamista päättävät omistajat eli Pohjois-Karjalan kunnat. Toisin kuin monissa muissa sairaanhoitopiireissä, budjetti on rakennettu niin, ettei lisärahan myöntäminen kesken kauden ole mahdollista.

Silloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin survoa kulut annettuun raamiin vaikka väkisin.

Uudistuksilla on haettu säästöjä ja niitä on myös saatu.

– Emme ehkä ole onnistuneet perustelemaan henkilökunnalle muutostarpeita ja tehtyjä päätöksiä riittävän hyvin. Tässä meillä on parannettavaa, Pirskanen sanoo.

Yksityisellä puolella menestyksen avaimet ovat selkeät

Pohjois-Karjalan kriisiytynyt tilanne ei ole ainutlaatuinen. Kuluneena keväänä esimerkiksi HUSin kätilöt ovat olleet voimakkaasti äänessä kiireen ja resurssivajeen vuoksi. Helmikuussa Oulun yliopistollinen sairaala sulki leikkaussaleja henkilöstöpulan ja työntekijöiden uupumuksen vuoksi. Viime viikolla Yle uutisoi Keski-Suomen keskussairaalan päivystyksen kiireestä ja työntekijäpulasta.

Ammattiliitot ennustavat jo nyt, että julkiselta puolelta loppuvat tulevaisuudessa sekä lääkärit että hoitajat. Samaa pelkää myös entinen terveydenhuollon johtaja, joka nyt ratkoo työkseen sairaanhoitopiirien ongelmia konsulttina.

– Työvoimapula tulee iskemään kuin moukari. Kaikki keinot edistää alan vetovoimaa, esimerkiksi työaikajoustot, olisi otettava käyttöön välittömästi, sanoo Samuli Saarni.

Hän on aiemmin työskennellyt julkisella puolella Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä sekä vetänyt yksityisellä puolella OP-ryhmä terveyden ja hyvinvoinnin liiketoimintaa.

– Yksityisellä puolella osaava ja tyytyväinen henkilökunta on kaiken perusta. Jos se on kunnossa, potilaat ja menestys seuraavat kyllä perässä, Saarni sanoo.

Lääkäreiden ja hoitajien työn mielekkyys syntyy potilaan auttamisesta.

– Julkisen terveydenhuollon uudistuksissa henkilöstö päätyy usein tehokkaan tuotantokoneiston osasiksi. Se ei ole palkitsevaa.

Tehokkuus on hyvä asia silloin, kun se tarkoittaa sujuvia prosesseja ja työnteon helppoutta. Hoitajien ja lääkäreiden työn helpottaminen pitäisi hänen mielestään olla kaikkien uudistusten keskiössä. Uudistaa pitäisi arkisen työn ehdoilla.

Lääkäri- ja hoitajapula on monen sairaanhoitopiirin suurin haaste, näin on myös Pohjois-Karjalassa. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Tiukkaa vääntöä luvassa kaikkialla Suomessa

Myös THL:ssä ollaan Saarnin kanssa samolla linjoilla.

– Johto asettaa tavoitteet, mutta henkilöstön pitää löytää ratkaisut. Jos henkilöstöä ei saada sitoutumaan muutokseen, mennään metsään, sanoo yksikön päällikkö Anu Niemi. Hän vetää THL:ssä Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa.

Niemen mielestä kehittämistä tai sen johtamista ei pitäisi ulkoistaa konsulteille.

Hän ennustaa, että hankaluuksia on luvassa muuallakin kuin Pohjois-Karjalassa, kun sote-uudistus etenee. Taiteilu rajallisten resurssien ja uudistuspaineen välillä on vaativa harjoitus, Niemi sanoo.

Sen vuoksi uudistaminen pitäisi tehdä maltilla ja miettiä, mitä entisestä kannattaa säilyttää.

– Uudistaminen on vaikeaa, jos resursseja on niukalti.

Niemi tuntee myös Siun soten tilanteen hyvin, sillä hän oli keskeinen hahmo kuntayhtymän perustamisvaiheessa ennen nykyistä työtään.

Tuolloin valmisteluryhmissä henki oli innostunut: nyt pistettäisiin pakka kokonaan uusiksi ja palvelut kuntoon. Perustamisryhmä kiersi Pohjois-Karjalan kaikki kunnat kuulemassa kuntalaisten näkemyksiä. Sote-palveluista piirrettiin tikkataulumalli, jota käytiin harva se viikko esittelemässä ministeriöissä.

“Tapa ajatella, lupa kehittää”, kuului Siun soten iskulause.

– Pohjois-Karjalassa ollaan kuitenkin pitkällä monissa asioissa, jotka muualla tulevat sote-uudistuksen myötä työn alle. Esimerkkejä ovat yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä, taloushallinto ja niiden myötä tiedolla johtaminen, Anu Niemi sanoo.

Yhtään lääkäriä ei ole varaa menettää

Juuri nyt Siun sotessa siivotaan kriisikevään jälkiä. Terveyskeskusten lääkäritilannetta on ratkottu neuvottelupöydissä. Perusterveydenhuoltoon on perustettu 15 uutta lääkärinvirkaa, mikä on poikkeuksellisen paljon.

Nyt toiveena on, että Siun soten maine työnantajana kohenee ja että Itä-Suomen perukoille löytyy lääkäreitä.

Yhtään nykyisistäkään lääkereistä ei ole varaa menettää, sillä Siun sotella on pelkästään perusterveydenhuollossa noin 50 lääkärin vaje. Luottamusmies toivoo, että Siilaisten terveysaseman virkavapaille jääneillä kokeneilla erikoislääkäreillä riittää vielä uskoa ja voimia työhön terveyskeskuksessa.

– Jos nämä ihmiset päättävät pakata muuttokuorman lopullisesti, käsillä on katastrofi. Vastaava määrä osaamista on kasassa aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua, luottamusmies Terhi Savolainen sanoo.

Jutussa esiintyvien lisäksi juttua varten on haastateltu Siun soten kehittämisjohtaja Heli Aaltoa sekä kuntayhtymän perustamisryhmässä työskennellyttä Markus Hirvosta, joka on nykyisin Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja.

Osallistu keskusteluun soten tulevaisuudesta. Keskustelu on auki 23.5. klo 23:een asti.

Lue myös:

Perustuslakivaliokunta kelpuuttaa hallituksen sote-esityksen, mutta vaatii muutoksia kolmeen isoon asiaan

Hoitoalalla kytee kokeneiden sairaanhoitajien joukkopako, yksi syy huono johtaminen: "Te menetitte hyvän hoitajan, minä en menettänyt mitään"

Yhä useampi hoitaja on vihainen ja väsynyt, kun kolmivuorotyö nielee koko elämän – kiista hoitajien työvuoroista roihahti Joensuussa

Sote-uudistuksen pilottimaakunta vaikeuksissa: jopa nenäliinoista säästetään