1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sienestys

Suomen myrkyllisin herkku valloittaa sosiaalista mediaa – korvasienikausi käy nyt kuumimmillaan

Korvasienimetsällä on käyty viime viikkoina ahkerasti, ja se näkyy myös sosiaalisen median kuvapostauksissa. Korvasienet kannattaa kerätä erilliseen koriin, eikä päästää kosketuksiin muiden sienten kanssa. 

Korvasienisato on hyvässä vauhdissa
Korvasienisato on hyvässä vauhdissa

Oksat ja männynkävyt rasahtelevat kumisaappaiden alla. Sateen raikastamassa Espoon Olarin metsässä soi lintujen sinfonia samalla kun Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvoja Katri Pellikka haravoi kangasta katseellaan.

– Sienisilmä harjaantuu, ja metsän herkut loistavat jo kaukaa niitä bongaileville. Kun puiden lehdet ovat paksulla hiirenkorvalla, on hyvä aika lähteä ensi kerran sieneen, Pellikka kertoo.

Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvoja Katri Pellikan anoppi innosti mukaan sieniharrastukseen. Nyt hänen pakastin notkuu syksyisin täynnä metsänherkkuja. Kuva: Matti Myller / Yle

Suomen myrkyllisintä herkkua, korvasieniä, löytyy maamme metsissä huhtikuusta aina juhannukseen asti. Onton korvasienen poimuttunut lakki muistuttaa rakenteeltaan pikkuisia aivoja. Mieto maku sopii hyväksi kyytipojaksi vaikkapa hauelle tai parsalle näin kevään aikaan.

Martoissa sieniboomi on huomattu.

– Monet ovat korona-aikana uudistaneet luontosuhdettaan. On lähdetty sieneen tai keräämään villiyrttejä ja marjoja. Omakin some on täyttynyt korvasienisaaliista. Jotkut ovat vetrestäneet vanhoja taitojaan ja uusiakin sieniharrastajia on tullut, Pellikka sanoo.

Korvasienen punertava lakki ja aivoja muistuttava rakenne on helppo tunnistaa. Kuva: Matti Myller / Yle

Martoille sieniin liittyviä kysymyksiä tulee laidasta laitaan. Usein heitä lähestytään korvasienien esivalmisteluita ja myrkyllisyyttä koskevissa asioissa. Myös ruuanvalmistusohjeet kiinnostavat.

Salaiset apajat

Hiekkaperäinen maasto, mäntymetsä tai tuore kuusikko, Pelllikka luettelee, kysyttäessä parhaista korvasieniapajista.

– Käynnistääkseen sienien nousun maanalaisista rihmastoista, vaatii korvasieni usein mullistuksen, Pellikka paljastaa.

Tällainen mullistus voi vaikkapa olla metsän hakkuu. Puusavotasta jää jäljelle kariketta ja neulasia, joita sieni mielellään lahottaa.

Sienikirjasta voi olla apua, mutta ruuaksi saa kerätä vain varmasti tunnistamiaan sieniä. Kuva: Matti Myller / Yle

– Sienirihmastoja kulkee jalkojemme alla pilvin pimein. Silloin tällöin jostain kohtalon oikusta sienirihmasto päättää tehtä itiöemän, jota me kutsumme herkulliseksi korvasieneksi, Pellikka tunnelmoi.

Monet salaavat huolellisesti parhaimmat sieniapajansa. Pellikan mukaan sienitietous on kulkenut sukupolvelta toiselle aikana ennen sienioppaita. Karjalaisten mukanaan kuljettama tieto on rantautunut Suomeen ja vakiintunut käytäntöön. Myös monet nykyään tunnetuista sieniruokaresepteistä tulevat itärajan takaa.

Pellikan mukaan monet ovat tarkistaneet luontosuhdettaan, koronan tuomien poikkeusolojen myötä. Kuva: Matti Myller / Yle

Pellikka muistuttaa myös verkostojen olevan tärkeitä.

– Kannattaa lyöttäytyä yhteen sellaisen henkilön kanssa, joka tietää paikat ja tuntee sienet.

Myös Martat järjestävät sieniretkiä.

Kahdesti keitetty

Suomen 500:ta syötävästä sienilajista korvasieni on esikäsittelemättömänä erittäin myrkyllinen. Sienen sisältämä gyromitriini solumyrkky on tappavan vaarallista.

– Raakana syöty korvasieni tietää sairaalareissua ja on etenkin lapsille erittäin vaarallinen, Pellikka teroittaa.

Sieni vaatiikin huolellisen esikäsittelyn ennen ruuaksi valmistamista.

Myrkyllinen gyromitriini haihtuu korvasienestä keittämisen aikana. Jos keittäminen ei onnistu ulkosalla, pitää sisällä huolehtia hyvästä ilmastoinnista. Myös keittovesi pitää hävittää asianmukaisella tavalla, eikä kattilassa kannata käyttää kantta, muutoin myrkky kerääntyy siihen.

Huolellinen puhdistus ja keitto kuuluu korvasienien valmistusprosessiin. Kuva: Matti Myller / Yle

Jokaista sienilitraa kohden tulee kuumentaa kolme litraa vettä. Korvasieniä pitää keittää viisi minuuttia ja huuhdella huolella keittämisen jälkeen. Keittoprosessi pitää tehdä kaksi kertaa, jotta kaikki myrkky saadaan turvallisesti poistettua.

Sienen voi säilöä pakastamalla, kuivattamalla tai perinteisemmillä menetelmillä, kuten suolaamalla tai säilömällä etikkaan.