1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Erasmus-ohjelma

Helsinkiläinen Hameed teki Erasmus-vaihtonsa Peugeot'n autokorjaamolla Ranskassa – EU tuplaa Erasmus-ohjelman rahoituksen, ja kaikki ovat tyytyväisiä

Erasmus mielletään yliopistovaihdoksi, mutta vaihtoon lähtee yhä enemmän kokkeja ja autokorjaajia, ja nyt myös aikuisopiskelijoita.

Ranskalainen autokorjaamo valikoitui Hameed Shinwarin vaihtopaikaksi. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Hameed Shinwari, 39, ehti lähteä vaihto-opiskelijaksi juuri ennen koronaa marraskuussa 2019.

Erasmus-vaihtopaikka oli Peugeot'n autokorjaamo Ranskassa.

Shinwari opiskeli tuolloin autoalaa Stadin ammattiopistossa Helsingissä. Hän lensi Pariisiin ja vaihtoi junaan, joka vei lähelle Atlantin rannikkoa Niortiin, 60 000 asukkaan kaupunkiin.

– Meitä lähti sinne neljä samaan aikaan. Minä olin Peugeot'lla, toinen kaveri Volvolla, sitten yksi Renaultilla ja yksi Minillä, Shinwari kertoo.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Shinwari saapui maailmaan, joka oli erilainen ja periranskalainen.

Kahden tunnin lounastauolla työkaverit – jotka eivät puhuneet juurikaan englantia eikä Shinwari paria sanaa enempää ranskaa – söivät ravintolassa koska lounasruokaloita ei ollut, joivat aterialla lasin–pari viiniä tai olutta ja palasivat sitten hommiin.

Ilmapiiri oli suora ja ronski. Shinwarilta tiedusteltiin, tykkääkö hän naisista ja jos, niin millaisista.

– Heti ensimmäisinä päivinä yksi työkaveri tuli kysymään, olinko harrastanut edellisenä yönä seksiä. Toinen kysyi, olenko muslimi kun minulla on tällainen parta, Shinwari kertoo.

Suomessa moisia ei ollut kyselty, etenkään ensimmäisinä päivinä.

Shinwari töissään Peugeot'n korjaamolla. Kuva: Hameed Shinwarin kotialbumi

Rahoitus tuplataan, lisää muita kuin pitkiä korkeakouluvaihtoja

Vaihtojakso autokorjaamolla ei ole mitenkään poikkeuksellinen juttu.

Se poikkeaa vain siitä yleisestä mielikuvasta, että Erasmus olisi korkeakouluväen vaihto-ohjelma. Itse asiassa kaksi kolmasosaa Erasmus-toiminnasta on muuta kuin korkeakouluvaihtoa.

Moni ammattiin opiskeleva käy vaihdossa ravintoloissa, tehtailla, korjaamoissa tai tekstiili- ja muotialan paikoissa.

Toukokuussa Erasmus sai ison uutisen: EU lähes tuplaa sen rahoituksen.

Se tarkoittaa Erasmus-ohjelman 34-vuotisen historian isointa harppausta. Vuosien 2021–2027 budjetti kasvaa vajaasta 15 miljardista eurosta peräti 28 miljardiin euroon – joka on yhtä suuri summa kuin noin puolikas Suomen valtion budjetista.

Tuplauksesta seuraa erityisesti kaksi asiaa: vaihtoja tulee lisää, ja ne ovat entistä joustavampia.

– Vuonna 2019 Euroopassa liikkui ohjelman kautta noin miljoona ihmistä, ja Suomesta rahoitettiin noin 25 000 vaihtojaksoa. Seitsemän vuoden päästä luvut voivat olla kaksinkertaiset, sanoo opetusneuvos Mikko Nupponen Opetushallituksesta.

Muun muassa peruskoulujen ja lukioiden opiskelijavaihtoja lisätään, ja nuorille järjestetään enemmän lyhyitä tutustumismatkoja Eurooppaan. Mukaan saadaan yksi kokonaan uusi ryhmä: aikuisopiskelijat.

Aikuisopiskelijoista otetaan vaihtoon lähinnä niitä, joiden opinnot ovat keskeytyneet, joilla on rajoittava vamma tai valtaväestöstä poikkeava tausta. Nupponen pitää tätä kehitystä erittäin tärkeänä.

– Näin pyritään antamaan yhä useammalle mahdollisuus saada kansainvälistä kokemusta, myös niille jotka eivät välttämättä muuten voisi lähteä vaihtoon, Nupponen sanoo.

Perheellinen Shinwari on malliesimerkki opiskelijasta, joka ei voisi lähteä pois kotoa useaksi kuukaudeksi. Hän oli Niortissa neljä viikkoa.

Erasmuksesta tuli kaikkien lemmikki

Rahoituksen tuplaus ei ole sattuma, sanoo Erasmus-asioita pitkään järjestellyt Nupponen. Kevään neuvotteluissa kaikki – EU-jäsenmaat, komissio ja parlamentti – puolsivat lisärahoja.

Parlamentti vaati peräti budjetin kolminkertaistamista ja turvasi lopulta tuplauksen.

Erasmusta pidetään yhtenä EU:n suurista onnistumisista, ja siitä on tullut kaikkien lemmikki.

Agricola lähti Saksaan, tuli takaisin ja teki suomenkielisen aapisen.

Opetusneuvos Mikko Nupponen

Vaihto-opiskelu murtaa konkreettisestikin Euroopan rajoja ja antaa hyötyjä: elämää vieraassa ympäristössä, erilaisten ihmisten kanssa toimimista, ongelmanratkaisua, pysyviä kontakteja ja ystävyyksiä.

Nupponen pitää juuri tätä menestyksen salaisuutena. Perinteetkin ovat pitkät.

Ohjelman nimimies Erasmus Rotterdamilainen (1466–1536) oli aikansa akateeminen nomadi, opiskeli ja opetti useissa yliopistoissa. Samana vuonna kun hän kuoli, turkulainen piispansihteeri Mikael Agricola lähti Suomesta opiskelemaan Martti Lutherin johtamaan Wittenbergin yliopistoon.

– Agricola lähti Saksaan, tuli takaisin ja teki suomenkielisen aapisen. Nyt jos lähtee kuudeksi kuukaudeksi Ranskaan niin ei ehkä tuota mitään noin isoa, mutta saa kylläkin kokemuksia, jotka usein hyödyttävät myöhemmin elämässä ja voi ymmärtää paremmin itseään ja elämää muualla, Nupponen sanoo.

Nyt kaikki on jäissä: "Opiskelijat ovat kyselleet, koska vaihtoon taas pääsee"

Mutta korona on merkinnyt kriisiä. Liike on pysähtynyt, rajat menneet kiinni, iso osa vaihdoista peruttu.

Esimerkiksi Stadin ammattiopistosta lähtisi tavallisena vuotena vaihtoon 150 opiskelijaa. Maaliskuun 2020 jälkeen yksikään opiskelija ei ole liikkunut rajan yli vaihtoon Suomeen tai Suomesta pois.

– Opiskelijat ja henkilöstö ovat kyselleet, koska vaihtoon taas pääsee. Myös ulkomailta tulee todella paljon kyselyitä, sillä Suomi koetaan koronaturvalliseksi maaksi, opiston kansainvälinen koordinaattori Ami Toikka sanoo.

Ensi syksy on vielä täysin auki.

– Menemme Helsingin kaupungin ohjeistusten mukaan, ja näillä näkymin ohjeistuksia katsotaan uudestaan elokuussa.

Shinwarin viimeinen vaihtopäivä: Tervetuloa takaisin koska vain!

Sähkömopo suhahtelee lähes ääneti, kun Shinwari jakaa postia Länsi-Pakilassa Helsingissä.

Takataskussa on paperit ammattiopistosta, minkä jälkeen Shinwari pääsi Metropolia-ammattikorkeakouluun lukemaan autoinsinööriksi. Mutta perheellinen mies tarvitsee rahaa, joten hän tekee osa-aikatöitä opintojen ohessa.

Shinwari jakaa opintojen ohessa postia. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Neliviikkoisesta Niortissa on kulunut puolitoista vuotta. Viimeisenä vaihtopäivänä esimies pyysi Shinwarin puheilleen.

– Hän toivotti tervetulleeksi takaisin koska vain, jos haluan töitä. Työkaverit ja kaikki tykkäsivät minusta.

Ammattitaito ja rauhallisuus olivat tehneet vaikutuksen hälyisessä työkulttuurissa. Shinwari kiitti, mutta tiesi ettei palaisi. Kokemus oli mieluinen, mutta hän pitää suomalaisesta työkulttuurista.

Täällä työkalut ovat uusia ja korjaamot täynnä tietokoneita. Niortissa työkalut olivat mitä sattuu, ja niitä lainailtiin työkavereilta. Myös ilmanvaihdon ja suojavarusteiden kanssa ollaan Suomessa selvästi tarkempia, Shinwari sanoo.

– Työsalissa oli kovia ääniä, ja kuulosuojaimia sai kyllä käyttää, mutta ei niistä sen enempää puhuttu. Savua oli välillä koko salissa, mikä on Suomessa kielletty, Shinwari kertoo.

Niortin savuinen korjaamohalli. Kuva: Hameed Shinwarin kotialbumikuva
"Olen hakenut autoalan töitä, sillä se on sitä mistä eniten tykkään. Vielä ei ole onnistanut", Shinwari kertoo. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Moni huomaa Nupposen mukaan ulkomailla asuessaan aiempaa selkeämmin, mikä omassa kotimaassa on hyvää.

Niin kävi Shinwarillekin.

– Ennen ajattelin, että kaikkialla Euroopassa on samanlainen kulttuuri ja työt tehdään samalla tavalla. Mutta kun tulin neljän viikon jälkeen takaisin, huomasin että kyllä Suomi on Suomi.