1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työhyvinvointi

Edessä voi olla kuormittuneiden hoitajien joukkopako alalta – Tehy: "Moni on sanonut, että nyt hoidetaan korona ja sen jälkeen goodbye"

Yle kysyi Tehyn ja Superin edustajilta Hämeessä, mitä hoitajien arki on yli vuoden koronataistelun jälkeen. Alueen koronatilanne on maan pahimpia myös sairaaloissa. Moni hoitaja sinnittelee, koska ei halua jättää työkavereita tai potilaita pulaan.

Moni hoitaja on työssään vaarassa altistua koronavirukselle. Pelko kasvattaa hoitajien kuormitusta. / kuvituskuva Kuva: Silja Viitala / Yle

Suomea on jo pitkään vaivannut hoitajapula. Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 30 000 uutta hoitajaa. Tilanne ei ole auvoinen nytkään: hoitajat ovat olleet koronataistelun eturintamassa jo yli vuoden. Tämä näkyy äärimmäisenä väsymyksenä.

Jo ennen koronakriisiä moni hoitaja uupui työssään. Koronatilanne on lisännyt työn epävarmuutta, kun työvuorot ja työtehtävät saattavat muuttua nopeastikin. Sen sijaan, että hoitajien määrä kasvaisi, pelätään, että entistä useampi kokenut hoitaja päättää vaihtaa alaa.

Yle selvitti hoitajien tuntoja Hämeen alueella, jossa koronatilanne on ollut jo jonkun aikaa maan pahimpia.

Epävarmuutta, vuorojen vaihtoja ja ylitöitä

Viime viikko toi Hämeeseen huonoja uutisia: koronatartuntoja todettiin sairaalan seinien sisäpuolella sekä Kanta-Hämeessä että Päijät-Hämeessä. Osastoja jouduttiin sulkemaan nopeasti. Tartuntojen takia suojausta on täytynyt tehostaa.

– Joka potilashuoneen välissä vaihdetaan suojaimet, se hidastaa suunnattomasti hoitotyötä. Tämä on pelkkää selviytymistaistelua, mutta kyllä me selviämme, kehuu Tehyn pääluottamusmies Piritta Järvinen Kanta-Hämeen keskussairaalasta.

Suojainten laittaminen kuulostaa pieneltä asialta, mutta se on vain yksi osa hoitajien kasvanutta kuormaa. Huoli omasta ja läheisten terveydestä painaa monia. Kävijöitä suositellaan käyttämään maskeja, mutta kaikki eivät silti pidä niitä. Jotkut taas pitävät maskia väärin.

Koronan vuoksi entistä useampi hoitaja joutuu vaihtamaan vuoroja tai tekemään ylitöitä. Kun ihmisiä jää kotiin sairastumisen tai altistumisen takia, muiden täytyy hoitaa heidänkin työnsä.

Kotihoitoa tai asumispalveluja ei voida laittaa kiinni samalla lailla kuin joitakin sairaalan osastoja. Niinpä hoitajat takaavat potilaiden turvallisuutta tekemällä välillä jopa tuplavuoroja.

– Lähes päivittäin kysellään, ketkä paikkaavat iltavuorosta puuttuvia tai aamun sairaslomia. Vuorojen ottaminen on vapaaehtoista, mutta meillä on niin sitoutunut työyhteisö, että työtä tehdään tavallaan omasta selkänahasta. Kaveria ei jätetä pulaan, eikä kukaan jää hoitamatta, kertoo Superin pääluottamusmies Marjut Hakala Päijät-Sotesta.

Toiseksi saattaa jäädä hoitajan vapaa-aika, perhe ja ystävät. Ei ole sijaisia, joita pyytää apuun, jos joku jää sairaslomalle.

Kotihoidossa työskenteleville ei ole poikkeuksellista tehdä tuplavuoroja. Tunnolliset hoitajat eivät halua jättää työkavereita tai potilaita pulaan. / kuvituskuva Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Useiden terveydenhuoltoalalla olevien on täytynyt vaihtaa työtehtäviä tarpeen mukaan. Tällöin päivävuoro on voinut vaihtua kolmivuorotyöksi. Uudessa työtehtävässä käytännöt voivat olla aivan erilaiset. Hoitaja ei esimerkiksi tiedä, missä tarvittavia välineitä pidetään. Voi tuntua siltä, kuin olisi tahtomattaan joutunut vaihtamaan työpaikkaa.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän Tehyn pääluottamusmies Kati Keräsen mukaan työntekijöiden sairaslomia on tämän takia entistä enemmän. Erityisesti nuorten työntekijöiden mielenterveysongelmat ovat yleistyneet.

Perehdytys jäi kiireessä vajavaiseksi

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän työhyvinvointipäällikkö Marita Simola on huomannut hoitajien väsymyksen. Monen arki on muuttunut, ja se vie voimia.

Esimerkiksi asumispalveluyksiköiden työntekijät eivät ole työssään tottuneet suojautumaan tarttuvilta taudeilta. Heille monien turvavälineidenkäyttö on vaatinut opettelua.

Työkäytännöt voivat poikkeusaikana vaihtua nopeastikin, kun pandemiatilanne muuttuu tai taudista saadaan lisää tietoa. Monesta useasti päivittyneet ohjeet ovat tuntuneet epäselviltä.

– Esimiehiltä ja työntekijöiltä tilanne vaatii normaalia enemmän, jotta he pysyvät ajan tasalla, vaikka viestintään onkin panostettu meillä paljon.

Myös ihmisten nopea siirtyminen työtehtävästä toiseen viime keväänä on ollut haaste työnantajalle. Siirroista ei ollut aina mahdollista neuvotella työntekijöiden kanssa. Simola myöntää, ettei perehdytykseen ole ollut aina tarpeeksi aikaa.

Sen sijaan vuorojen vaihtamista kysytään aina. Simola kertoo silti olevansa huolestunut siitä, että vuoroja otetaan liikaa eikä palautumiselle jää aikaa.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän työhyvinvointipäällikkö Marita Simola on huolissaan hoitajien jaksamisesta. Työnantaja kipuilee koko Suomea vaivaavan hoitajapulan kanssa. / kuvituskuva Kuva: Mårten Lampén / Yle

Hoitajapula vaikeuttaa johtamista. Esimiehiltä kuluu entistä enemmän aikaa resursseista huolehtimiseen, jolloin henkilöstöjohtaminen jää pieneksi.

Korona on kaventanut myös työntekijöiden sosiaalista tukea.

– Rutiinien muuttuminen koetaan kuormittavana. Olemme joutuneet rajaamaan kokoontumista kahvihuoneissa. Siksi ihmiset eivät välttämättä tapaa tauoilla työkavereita.

Simola kuvailee toimialalle olevan tyypillistä, että työntekijät tuntevat väsymystä ennen kesälomia ja joulua. Koronataistelu on lisännyt tätä väsymystä.

Uupumus näkyy kasvaneina ristiriitoina: ihmisten pinna on kireällä, jolloin voi tulla käyttäydyttyä asiattomasti. Välejä joudutaan joskus selvittämään työhyvinvointivaltuutettujen kanssa.

Raha kannustaa joustamaan

Korona-aikana hoitajien jaksamista on yritetty lisätä antamalla keskusteluapua. Päijät-Hämeessä työntekijät ovat saaneet osallistua Teams-keskusteluihin – jos ovat työltänsä ehtineet.

Monet sairaanhoitopiirit ovat nostaneet vuorojen vaihtamisesta maksettavan korvauksen määrää. Raha ei auta ikuisesti jaksamaan, mutta se houkuttelee joustamaan. Esimerkiksi HUS valmistautui pääsiäiseen maksamalla hoitajille loman siirrosta 450 euroa.

Kesäloma tulee monelle hoitajalle tänä vuonna enemmän kuin tarpeeseen. Pieni lepo ei kuitenkaan ratkaise sitä, etteivät hoitajat jaksa työssään.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän Tehyn pääluottamusmies Kati Keränen toivoo, että hoitajien uupumukseen pystyttäisiin puuttumaan. Uupumuksen aiheuttama sairasloma kestää yleensä pitkään, ja pelkona on, ettei henkilö palaa enää alalle. / kuvituskuva Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Hoitajien toiveet ovat selvät: palkkaa pitää nostaa vastaamaan vaativaa työtä ja yksityiselämä täytyy huomioida työvuorosuunnittelussa paremmin. Ammattiliitoissa uskotaan, että jos nämä saadaan kuntoon, myös uusia hoitajia saadaan lisää.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on huomattu, että sairauspoissaolojen määrä vähenee, kun yksikössä on riittävästi työntekijöitä. Työnantaja on ahtaassa raossa, sillä palkkojen nostaminen näkyy tietysti kasvavina menoina.

Jo ennen koronaa Yle kertoi hoitoalalla kytevästä joukkopaosta. Jos mikään ei muutu, koronakriisin jälkeen osa hoitajista saattaa vaihtaa alaa.

– Moni on sanonut, että nyt hoidetaan korona ja sen jälkeen goodbye (hyvästi), Tehyn pääluottamusmies Keränen toteaa.

Voit osallistua keskusteluun 26.5. kello 23:00 asti.