1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. rikokset

Yle seurasi Viking Sally -murhajuttua: syyttäjän mukaan auttaja olikin murhaaja – puolustus tarjosi tilalle salaperäistä "myssymiestä"

Vuonna 1987 tapahtuneen henkirikoksen oikeuskäsittely alkoi maanantaina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Oikeudessa kuultiin ensi kertaa, mikä on syyttäjän käsitys murha-aseesta. Yle seuraa koko oikeudenkäynnin.

Murhasta syytetty tanskalaismies (kuvassa keskellä selin) saapui Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen maanantaina ennen oikeudenkäynnin alkua. Kuva: Tuomas Rimpiläinen / Yle

Viking Sally -aluksella vuonna 1987 tapahtuneen henkirikoksen oikeuskäsittely alkoi Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turussa maanantaina.

Henkirikoksen uhrina kuoli 20-vuotias saksalainen mies ja loukkaantui vakavasti hänen 21-vuotias naisystävänsä. Vuosikymmeniä selvittämättömänä olleesta rikoksesta syytetään vuonna 1969 syntynyttä tanskalaismiestä.

Syyttäjä vaatii miehelle tuomiota murhasta ja murhan yrityksestä. Erikoissyyttäjä Heidi Röblomin mukaan syytetty mies hyökkäsi helikopterikannella makuupusseissa nukkuneen pariskunnan kimppuun.

Syytteen mukaan rikos on erityisen törkeä, koska se on kohdistunut puolustuskyvyttömiin uhreihin, jotka eivät ole antaneet mitään syytä väkivaltaiseen käyttäytymiseen.

Syyttäjä vaatii miehelle elinkautista vankeusrangaistusta.

Uusi tieto murha-aseesta

Hyökkääjällä oli syyttäjän mukaan aseena laivalta löytynyt kuonavasara. Se on teräväpäinen vasara, jota käytetään hitsauksessa syntyneen kuonan poistamiseen.

Murha-asetta ei ole koskaan löytynyt. Julkisuudessa on ollut esillä erilaisia vaihtoehtoja. Kuonavasara nousi esiin vuonna 2016, kun tanskalaismies itse kertoi Suomen poliisille löytäneensä sellaisen laivalta murhayönä.

Syyttäjän mukaan hyökkääjä murhasi nuoren saksalaismiehen ja yritti murhata tämän naisystävän hakkaamalla heitä vasaralla päähän. Puolustuksen mukaan kuonavasara on vain yksi mahdollinen murha-ase.

"Niin minä olen murhaaja"

Oikeudessa käsitellään muun muassa tanskalaismiehen lähettämiä tekstiviestejä, joissa hän syyttäjän käsityksen mukaan tunnustaa murhan ex-vaimolleen.

– Olen ollut kuulustelussa eivätkä he voi minulle mitään tehdä siinä laivajutussa. (...) Niin minä olen murhaaja ja voin sen todistaa, mies viestitti naiselle tanskaksi.

Viesteissä mies myös kirjoitti luulevansa, että suomalainen mies pidätettiin teosta. Lisäksi hänen väitetään puhuneen murhista useille muille henkilöille.

Yle uutisoi aiemmin, että tekstiviesteillä on ollut iso merkitys vanhan murhatutkinnan uudelleen avaamisen kannalta.

Puolustus: Miksi vaatteet eivät olleet veressä?

Henkirikoksen uhrina kuoli nuori saksalainen mies ja loukkaantui vakavasti hänen naisystävänsä. Kuva: Poliisi

Murhasta syytetty tanskalaismies ei peittänyt kasvojaan käräjäoikeudessa. Hän kiistää syyllistyneensä murhaan ja murhan yritykseen oikeudelle antamassaan pitkässä kirjallisessa vastauksessa.

Murhan tapahtuma-aikana 28.7.1987 mies oli 18-vuotias. Hän oli matkalla Suomeen osallistuakseen mormonien partiolaisleirille.

Vastauksessaan mies kertoo nousseensa murhayönä kannelle, jotta voisi mennä tupakalle. Ulkona hän kuuli jotain ja lähti ääntä kohti. Helikopterikannella hän kohtasi kolme ruotsalaista partiopoikaa sekä näki maassa kaksi veristä hyökkäyksen uhria.

Puolustuksen mukaan syytetty siis löysi uhrit ensimmäisten joukossa. Jos hän olisi syyllinen veriseen murhaan, hänen omien vaatteidensa olisi täytynyt olla veressä.

Puolustuksen mielestä poliisin tekemä esitutkinta osoittaa selkeästi, että murhaaja on joku muu kuin syytetty tanskalaismies. Yksi vaihtoehto on tuntemattomaksi jäänyt "myssymies", jota poliisi etsi tuloksetta tutkinnan alkuvaiheessa.

Selitti "tunnustuksia" tyhjiksi puheiksi

Lisäksi syytetty ottaa kantaa tilanteisiin, joissa hän on väitetysti tunnustanut murhan. Hän selittää ne eräänlaisiksi kokeiksi, joilla hän on halunnut testata keskustelukumppaniaan. Ex-vaimolle lähetetyssä "valheellisessa tunnustuksessa" oli puolestaan kyse pelottelusta.

Puolustus kiistää miehen koskaan oikeasti tunnustaneen murhaa. Hänellä ei myöskään ole ollut motiivia.

Poliisin valokuva näyttää, miten paljon uhrien verta oli roiskunut tapahtumapaikalla. Puolustuksen mukaan verta olisi täytynyt olla myös tanskalaismiehen vaatteissa, jos hän olisi oikeasti syyllinen. Kuva: Poliisi

Vuoden 1987 tutkinnassa miestä kuultiin aluksi todistajana. Saman vuoden lokakuussa poliisi kuitenkin kuulusteli häntä rikoksesta epäillyn asemassa. Tieto selviää puolustuksen oikeudelle antamasta kirjallisesta vastauksesta eikä sitä ole tiettävästi aiemmin kerrottu julkisuuteen.

Epäilty on syyllistynyt sittemmin useisiin rikoksiin ja viettänyt suuren osan aikuisiästään vankilassa. Häntä ei kuitenkaan ole aiemmin tuomittu vakavasta väkivaltarikoksesta.

Syytettyä ei kuultu oikeudenkäynnin ensimmäisenä päivänä. Häntä on määrä kuulla huomenna tiistaina.

Tunnustus, joka ei kelpaa todisteeksi

Vuonna 1987 tapahtuneen murhan oikeuskäsittely alkoi Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa maanantaina. Kuva: Timo Hirvi, grafiikka: Ilkka Kemppinen / Yle

Poliisi alkoi selvittää vuosikymmeniä pimeänä ollut murhaa uudelleen vuonna 2014. Vuoden 2016 elokuussa suomalaiset poliisit matkustivat Tanskaan kuulustelemaan miestä rikoksesta epäiltynä. Tällöin epäilty oli vankilassa toisesta rikoksesta.

Erään kuulustelun jälkeen mies tunnusti murhan suomalaiselle poliisille suorasanaisesti. Hän sanoi hakanneensa uhrejaan kuonavasaralla. Motiiviksi hän kertoi rahanpuutteen: mies kertoi halunneensa ryöstää pariskunnan. Murha-aseen hän sanoi heittäneensä mereen juuri ennen kohtaamistaan ruotsalaisten partiopoikien kanssa.

Tunnustus ei kuitenkaan kelpaa oikeudelle, sillä sitä ei ole hankittu lainmukaisin keinoin. Tuomari julisti oikeudenkäynnin aluksi kaikki vuonna 2016 tehdyt kuulustelut hyödyntämiskieltoon.

Kuulustelu tehtiin englanniksi ilman, että epäillyllä oli avustajaa paikalla. Oikeuden mukaan kyse on niin vakavista rikoksista, että paikalla olisi pitänyt olla avustaja.

– Hän ei ole tunnustanut murhaa eikä tunnistanut tekovälinettä. Poliisi on esittänyt tilanteessa johdattelevia kysymyksiä, joihin hän on vastannut, puolustuksen asianajaja Martina Kronström sanoo Ylelle.

Miksi syytetty näyttää tunnustaneen murhan useita kertoja muutenkin?

– Päämieheni kertoo siitä huomenna.

Paikalla ihmisiä Tanskasta ja Saksasta

Oikeudenkäynnille on varattu koko viikko. Lisäksi ensi viikolle on varattu kaksi varapäivää.

Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota. Oikeudenkäynnin ensimmäistä päivää seuraamassa oli toimittajia Suomen lisäksi ainakin Tanskasta ja Saksasta. Lisäksi paikalla oli Saksan lähetystön edustajia.

Oikeudenkäynnin prosessikieli on ruotsi, sillä tällä kielellä oikeus uskoo pystyvänsä käsittelemään pääosan asiasta. Vastaaja puhuu ruotsia. Yle seuraa koko oikeudenkäynnin.