Hyppää sisältöön

Lääkärien etävastaanotot yleistyvät hurjaa vauhtia, mutta koulutus ei valmista lääkäreitä siihen – vastavalmistunut: "Kokisin haastavana"

Vastavalmistunut lääkäri Nikolas Sinisalo kieltäytyi etävastaantottotyötä sisältävästä työtarjouksesta. Etäasiointi ei voi korvata perinteistä lääkärin vastaanottoa täysin, koska kaikki eivät pysty sitä hyödyntämään.

Lähivastaanottotyö on Nikolas Sinisalolle etävastaanottoa mieleisempää, koska ihmisten kohtaaminen on iso osa työtä. Kuva: Janne Körkkö / Yle
Halutessasi voit kuunnella tästä uutisen pääpointit.

Lääkärien kanssa asioidaan yhä enemmän pikaviestien, puheluiden ja videoyhteyden välityksellä. Itseasiassa viime vuonna lääkärin kanssa asioitiin tällä tavalla kymmenen kertaa useammin kuin vuoden 2019 aikana.

Etävastaanottotyö vaatii kokemusta, minkä takia kaikki eivät voi sitä tehdä.

Vastavalmistunut lääketieteen lisensiaatti eli yleislääkäri Nikolas Sinisalo sai työtarjouksen, jossa osa työstä sisälsi etävastaanottoa. Hän ei hyväksynyt tarjousta, koska kokeneemman lääkärin tuki oli saatavilla ainoastaan puhelimitse. Tuki ja apu on tärkeää lääkärin uran alkuvaiheessa.

– Olen tällä hetkellä töissä terveyskeskuksessa ja teen tavallista kliinistä työtä. Arvelin, että se on järkevämpää näin alkuun.

Lääkärin koulutuksessa on sivuttu etävastaanottotyötä, mutta konkreettisesti sitä ei opinnoissa käsitellä. Sinisalon mukaan perusvastaanoton periaatteet pätevät etäasioinnissa.

– Suoraan itsenäisesti etävastaanottotyön tekemisen kokisin haastavana. Tärkeintä on se, kuinka perehdytys ja seniorituki on järjestetty.

Sinisalo kokee, että etäyhteys potilaan kanssa ei aina riitä.

– Lääkärin työssä luotetaan silmään, tuntumaan ja kokemukseen. Siinä on paljon asioita, jotka eivät välity.

Vapaa-ajalla Nikolas Sinisalo harrastaa golfia. Hän kokee, että etäasiointi toimisi julkisella puolella monessa tilanteessa erityisesti pienissä kunnissa. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Hänen mielestään pelkät opinnot eivät riitä valmistamaan vasta valmistunutta lääkäriä etävastaanottotyöhön. Samoilla linjoilla on Oulun yliopiston terveydenhuollon tietojärjestelmien professori Jarmo Reponen.

– Lääkärin ensimmäinen työ ei ole etätyö.

Etävastaanotto vaatii lääkäriltä paljon

Lääkärin pitää ensin tehdä potilastyötä, jotta osaa arvioida, mitä voi tehdä etänä ja mitä pitää tehdä fyysisellä vastaanotolla, sanoo Jarmo Reponen.

Etävastaanotolla joutuu tekemään päätöksiä itsenäisesti. Usein lääkärit kaipaavat mahdollisuutta pohtia asioita asiantuntijoiden kanssa.

Reposen mukaan etävastaanottotyössä pitää pystyä vuorovaikuttamaan potilaan kanssa tekstin ja kuvan välityksellä.

– Kaiken kaikkiaan tarvitaan kokemusta siitä alasta, jolla etävastaanottoa antaa.

Esimerkiksi Oulun yliopistossa on järjestetty vuodesta 2016 valmistumassa oleville lääkäreille opetuskokonaisuus, jossa asiantuntijaluennoitsija kertoo, mitä etänä voidaan tehdä. Nyt syksyllä vastataan kasvaneeseen kysyntään, kun Oulun yliopistossa järjestetään etävastaanottoon liittyviä täydennyskoulutuksia lääkäreille.

Koronapandemia kiihdytti kasvun hurjaan kiitoon

Etävastaanotot ovat kehittyneet jo vuosien ajan, mutta koronapandemia kasvatti merkittävästi tässä ja nyt -tapahtuvaa etäasiointia lääkärin kanssa. Etäasiointi on kasvanut myös muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, mutta se on ollut maltillisempaa.

Suomessa vuonna 2010 valmistunut digitalisoitu potilastietojärjestelmä mahdollistaa nyt monet erilaiset digitaaliset palvelumuodot.

Professori Jarmo Reponen kertoo, että puhelinvastaanotto on ollut käytössä terveydenhuollossa jo pitkään. Myös videovastaanoton teknologia on ollut olemassa 90-luvun puolivälistä, mutta nyt viimeisten seitsemän vuoden aikana käyttö on kasvanut nopeasti. Lisäksi mukaan ovat tulleet chat-vastaanotot ja videopuhelut älylaitteilla.

– 2000-luvun alussa Pohjois-Suomessa oli yksityisiä erikoislääkäreitä, jotka ovat pitäneet diabetesvastaanottoa Kainuuseen, missä potilas on ollut hoitajan kanssa.

Tällä hetkellä etävastaanottoja hyödynnetään erityisesti yksityisellä puolella, mutta julkisella puolella kehitys on ollut myös nopeaa viimeisen vuoden aikana.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää uusia palveluja

Suomessa aikaisin digitalisoidut terveyden perusjärjestelmät ja älypuhelimet ovat mahdollistaneet palvelujen tarjoamisen suuremmalle joukolle ihmisiä.

Osa väestöstä ei kuitenkaan voi sairauden, tekniikan rajoitteiden tai osaamisen rajoitteiden takia käyttää digitaalisia palveluja. Professori Jarmo Reponen painottaa, että ihmisellä on oltava mahdollisuus asioida henkilökohtaisesti, vaikka uudet palvelut ovat tulleet jäädäkseen.

– He jotka käyttävät digitaalisia palveluita antavat enemmän mahdollisuuksia tarjota fyysisesti palveluita ihmisille, jotka eivät pysty näitä palveluita käyttämään.

Suuri osa väestöstä kuitenkin osaa internetin käytön perusteet.

Taulukkoa ladataan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen arvioinnin johtava asiantuntija Vesa Jormanainen toteaa, että korona-aikana iäkkäille suositellut omaehtoiset karanteenit ovat vähentäneet heidän mahdollisuuttaan käydä fyysisillä vastaanotoilla. Tilalle otettiin nopeasti käyttöön uusia verkon välityksellä tapahtuvia palvelumuotoja.

– Verkon kautta voidaan saada esimerkiksi ajanvaraus laajemman joukon saataville, kuin mitä tällä hetkellä portinvartijuuttakin edustavan soittopalvelun kautta, Jormanainen toteaa.

Korjattu haastateltavan sukunimi ingressiin 25.5. klo 7.10.

Oletko sinä hyödyntänyt etälääkärin vastaanottoa? Aiheesta voi keskustella 26. toukokuuta kello 23:een asti.