1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Osakkeet ja arvopaperit

Ennätysmäärin yhtiöitä suuntaa pörssiin – Rahoituksen professori: "Anneista on saanut niin vähän osakkeita, että summilla ei ole mitään merkitystä"

Listautumisannista osakkeita saa keskimäärin selkeään alihintaan. Timo Rothoviuksen mukaan antien järjestäjät suosivat kuitenkin suursijoittajia. Yksi listautujista on huomenna annin aloittava Merus Power.

Kayvan Pournoori (vas.) ja Lauri Lehto kokoavat Merus Powerin tuotteita, joilla varastoidaan uusiutuvaa energiaa ja parannetaan sähkön laatua. Kuva: Antti Eintola / Yle

Nokialainen Merus Power kehittää tuotteita uusiutuvan sähkön varastointiin. Silloin kun tuulee tai paistaa, sähköä voidaan ladata yhtiön kehittämiin järjestelmiin – ja kun ei tuule eikä paista, akustojen sähköä voidaan käyttää.

Mitä enemmän uusiutuvaa energiaa maailmassa tuotetaan, sitä enemmän tällaiselle säätövoimalle löytyy kysyntää.

– Uusiutuvan energian mahdollisuudet ovat valtavat. Meillä on hyvät tuotteet, mutta tarvitsemme pääomia, jotta pääsemme voimakkaaseen kasvuun, toimitusjohtaja Kari Tuomala sanoo.

Merus Powerilla on vastassaan Teslan, Toshiban, ABB:n ja Siemensin kaltaisia jättejä. Omia muskeleitaan yhtiö aikoo kasvattaa listautumalla Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle.

Listautumisanti alkaa maanantaina.

"Merus Powerin kaltainen yhtiö varmasti ollut monelle yhtiölle kiinnostava myös ostokohteena", Kari Tuomala sanoo. "Pörssilistautumisen ansiosta pystymme paremmin olemaan itsenäinen toimija markkinoilla" Kuva: Antti Eintola / Yle

Nokialaisyhtiö ei ole pörssin ovella yksin. Pörssin toimitusjohtaja Henrik Husmanin mukaan uusia pörssiyhtiöitä syntyy kesäkuun loppuun mennessä enemmän kuin yleensä koko vuonna.

– Nyt näyttää tosi hyvältä. Helsingissä on listautumisia tulossa ennen kesäkuun loppua kymmenkunta, mikä on itse asiassa ennätys kolmen kuukauden aikaperiodina, Husman sanoo.

Kuten alla oleva kaavio kertoo, takavuosina oli aika, jolloin pörssistä lähti enemmän yhtiöitä kuin sinne tuli uusia. Nyt sisääntulijoiden tahti tuo mieleen vuosituhannen vaihteen.

Kannattaa tosin huomata, että osittain tämän vuoden kasvussa on kyse koronan synnyttämän patoutuman purkautumisesta. Viime vuosi oli poikkeuksellisen hiljainen.

Näkymät syksyynkin ovat Husmanin mukaan hyvät.

– Joskin listautumisia valmistellaan vähintään puoli vuotta ennen kuin pörssi saa niistä tietää. Ja aika usein listautumiset ovat siinä mielessä jännittäviä, että samalla mietitään myös vaihtoehtoisia polkuja. Listautuminen ei ole varmaa ennen kuin pörssikello soi.

Listautumiset ovat nousukauden merkki. "Yritysten näkyvyys ja talousnäkymät ovat parantuneet verrattuna vuoden takaiseen. Yritykset haluavat investoida ja pörssi järjestää siihen pääomia", Henrik Husman sanoo. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Listautumisanti on pörssiosakkeen “alennusmyynti”

Piensijoittajien kannalta listautumisannit ovat kiinnostavia, koska yhtiön mennessä pörssiin sen osakkeet ovat ikään kuin alennusmyynnissä.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että vuosikymmenten mittaisella tarkastelujaksolla listautumisannit ovat olleet alihinnoiteltuja. Ensimmäisenä pörssipäivänä osakkeen hinta päätyy keskimäärin selkeästi antihintaa ylemmäs.

Ilmiön tuntee myös Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius, joka päivätyönsä ohella toimii Suomen osakesäästäjien yhdistyksen puheenjohtajana.

– Se on maailmanlaajuinen ilmiö. Osakkeet hinnoitellaan niin, että firma saa pörssissä hyvän alun, Rothovius sanoo.

Tutkimusalueen tunnetuin nimi on yhdysvaltalaisprofessori Jay Ritter, joka ylläpitää verkkosivuillaan tilastoa aiheesta (siirryt toiseen palveluun) (pdf). Suomessa osakeantien alihinnoittelu oli vuosien 1971–2018 välillä noin 14 prosenttia. Yhdysvalloissa vielä pidemmällä tarkastelujaksolla alihinnoittelua oli noin 17 prosenttia.

Kaikki osakkeet eivät suinkaan nouse ensimmäisenä päivänä antihinnan yläpuolelle. Tämän kevään suomalaisista listautujista näin kävi terveysteknologiayhtiö Nightingale Healthille.

Pitkällä tähtäimellä listautumisannit on kuitenkin tarjonnut mahdollisuuden pikavoittoihin.

– Jos lähtee pienellä summalla kaikkiin listautumisanteihin mukaan, se on strategia, jolla on keskimäärin voittanut varmasti, Rothovius sanoo.

Sitten huonot uutiset.

Timo Rothoviuksen mukaan antien järjestäjät suosivat suursijoittajia. "Kaikki talouselämässä menee sillä tavalla, että jos joku on asiakkaasi, kohtelet häntä eri tavalla kuin muita." Kuva: Antti Haavisto / Yle

"Hyvistä anneista saa osakkeita vain vähän"

Rahoituksen professori oli aikaisemmin mukana lähes kaikissa listautumisanneissa. Ihan kannatuksen ja kiinnostuksenkin vuoksi.

Nyt innostus on hiipumaan päin.

– Yleisöanneista on saanut niin vähän osakkeita, että summilla ei ole mitään merkitystä, Rothovius sanoo.

Esimerkiksi kodin muovituotteista tunnetun Orthexin osakkeita riitti tänä keväänä halukkaille vain 420 eurolla. Rakennusyhtiö Kreaten yleisöannista osakkeita sai lopulta vain alle 300 eurolla.

Jos yksityissijoittaja oli käyttänyt aikaa opiskellen listalleottoesitteitä tai muoviämpäreiden liiketoimintalogiikkaa, muutaman sadan osakkeen ostaminen tuntuu vaivannäköön suhteutettuna vähäiseltä.

– Ja siinä on myös se dilemma, että hyvästä ja edullisesta yhtiöstä saat tosi vähän osakkeita – mutta huonosta, joka ei mene kaupaksi, saat tosi paljon, Rothovius sanoo.

– On piensijoittajan kannalta iso ongelma, että hyvät annit myydään valtaosin isoille sijoittajille.

Piensijoittajan pieni siivu

Listautumisannissa on tyypillisesti kaksi erillistä antia, instituutio- ja yleisöanti. Usein kolmantena myös henkilöstöanti.

Näiden antien koot määritellään ennen merkinnän aloittamista. Kuten alla oleva taulukko kertoo, valtaosa osakkeista on tänäkin keväänä suunnattu suursijoittajille.

Näin listautumisanti jakautui suurille, pienille ja henkilöstölle

YhtiöInstituutiotYleisöHenkilöstö
Kreate83 %15 %1 %
Orthex88 %11 %1 %
Sitowise91 %5 %3 %
Nightingale Health90 %10 %
Alexandria Pakkiiriliike45 %28 %27 %
Lähde: Pörssisäätiö

Kuka tahansa pääsee toki instituutioiden joukkoon, mutta silloin on sijoitettava vähintään kymmeniä tuhansia euroja – usein vielä merkittävästi enemmän.

Yleisöanteihin osallistuneet saivat useimmissa anneissa vain hyvin pienen osuuden siitä mitä olivat toivoneet.

Yleisöannista saadut osakkeet

** **osakkeita kaikillealarajan ylittävältä osalta
Kreate35 kpl, 287 €0
Orthex62 kpl, 423 €0
Sitowise100 kpl, 820 €7,10 %
Nightingale Health150 kpl, 1013 €73,50 %
Alexandria Pankkiiriliike65 kpl, 421 €10,30 %
Lähde: Pörssisäätiö

Suositaanko suursijoittajia?

Annista saatujen osakkeiden pieni määrä kismittää piensijoittajia ja Rothoviuksen mukaan hyvästä syystä – anteja järjestävät pankit ja pankkiiriliikkeet suosivat hänen mukaansa suursijoittajia.

– Listautuva yritys ei järjestä antia. Sen järjestää pankkiiriliike tai pankki tai joku muu taho. Ja ne myyvät annin niille, jotka ovat muutoinkin niiden hyviä asiakkaita. Tällä tavoin ne palkitsevat parhaita asiakkaitaan, jotka ovat tyytyväisiä ja maksavat sitten muista palveluista, Rothovius sanoo.

Vastaväittäjien mukaan tunnetut institutionaaliset sijoittajat tuovat luotettavuutta, varmistavat annin onnistumisen ja tukevat osakeannin markkinointia.

Timo Rothovius myöntää tämän, mutta se ei ole hänen mukaansa ainoa eikä tärkein syy, miksi annit myydään näin suuressa määrin suursijoittajile.

– On selkeästi annin järjestäjän etu, että toimitaan sillä tavalla. Piensijoittajilta annin järjestäjät eivät saa kuin pienen antikomission, mutta suurilta tulee niin paljon muutakin bisnestä, että anti kannattaa myydä valtaosin niille.

Antien järjestäjät kiistävät

Listautumisantien järjestäjät eivät niele professorin väitettä.

Esimerkiksi Orthexin antia järjestelleen Carnegien johtaja Tommi Kaltio toteaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että yhtiö on vain neuvonantaja – lopulta yhtiöiden vanhat omistajat ja hallitus päättävät, missä suhteessa osakemyynti jakautuu suurille ja pienille sijoittajille.

Osakeanteja järjestävän Evli Pankin osakas Olli Kangasniemi toteaa Ylelle toimittamassaan viestissä, että eurooppalainen sääntely estää sen, että annin painotuksia suunnattaisiin sen mukaan, onko sijoittaja annin järjestäjän asiakas vai ei.

Antien järjestäjien haasteena on Kangasniemen mukaan se, että piensijoittajien kiinnostusta ei voi arvioida etukäteen samalla tavoin kuin suurten sijoittajien kiinnostusta.

– Listautumisanti on listautuvalle yhtiölle sekä erittäin merkittävä investointi, mistä syystä listautumisantien onnistumista ei käytännössä voida jättää piensijoittajakysynnän varaan, Kangasniemi kirjoittaa.

Myös niin kutsuttujen ankkurisijoittajien käyttö pienentää anneissa saatavilla olevien osakkeiden määrää. Ankkurisijoittajat ovat suuria ja tunnettuja sijoittajia, jotka ovat etukäteen sitoutuneet merkitsemään osakkeita listautumisannissa. Siitä vastineeksi ne edellyttävät yleensä tietyn vähimmäismäärän osakkeita.

Tuo varaus voi Kanasniemen mukaan olla esimerkiksi 80 prosenttia etukäteisestä merkintäsitoumuksesta.

"Tämä on symbioosi"

Yhtiöillä on mahdollisuus muuttaa painotuksia myös kesken annin. Näin toimi esimerkiksi Orthex, jonka osakkeita siirrettiin instituutioannista yleisöantiin, jotta mahdollisimman monella oli mahdollisuus osallistua.

Orthexin hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaaen mukaan suursijoittajien ja piensijoittajien välillä ei ole vastakkainasettelua.

– Instituutiosijoittajat ovat ensimmäisenä katsomassa yritystä, joka on tulossa pörssiin. Jos heillä on tarpeeksi kiinnostusta, sitten tapahtuu pörssilistaus. Jos kiinnostusta ei ole, pörssilistausta ei tapahdu – eikä yksityissijoittajilla olisi silloin mitään mahdollisuutta päästä käsiksi näihin yhtiöihin, Suvanto-Harsaae sanoo.

– Tämä on symbioosi, missä molemmat tarvitsevat toisiaan.

Voiko piensijoittajaan luottaa?

Nokialaisen sähkövarastoja kehittävän Merus Powerin listautumista järjestelee konsulttiyhtiö Alexander Corporate Finance. Toimitusjohtaja Jaakko Niemelä korostaa, ettei yhtiöllä ole sellaisia muita liiketoimintoja, jotka voisivat johtaa professori Rothoviuksen kuvaamaan intressien ristiriitaan.

Toisaalta hän arvioi, että tavallisten sijoittajien osuutta anneissa on syytä kasvattaa.

– Kritiikki on osin aiheellista. Muutamissa viimeaikaisissa listautumisissa yleisöantien allokaatio on ollut liian pieni ja yleisösijoittajat ovat saaneet liian vähän osakkeita, Jaakko Niemelä sanoo.

– Todennäköisesti alle kymmenen prosentin osuus on hyvässä annissa liian vähän. Sanoisin, että tähän seikkaan pitää kaikkien pääjärjestäjien kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota.

Merus Powerin maanantaina alkavassa osakeannissa suurelle yleisölle on varattu yli viidennes osakkeista, mikä on tänä keväänä selvästi keskimääräistä enemmän.