1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. marjanviljely

Mansikasta kaksi satoa kesässä? Kasvutunnelissa sekin on mahdollista – "Marjoista tulee makeampia ja isompia", sanoo viljelijä

Suomen lyhyttä kasvukautta saa tunnelikasvatuksella pidennettyä sekä alku- että loppupäästä. Lisäksi tunnelissa on mahdollista kasvattaa myös niitä lajikkeita, jotka avomaalla eivät Suomessa ehdi tuottaa satoa. Marjojen viljelyssä tunnelikasvatusala on yli kolminkertaistunut muutamassa vuodessa.

Mansikan kukka ja raakileita kasvatustunnelissa.
Kasvutunnelissa mansikasta saa kaksi satoa ja voi kasvattaa myös vadelmalajiketta, joka ei talvehdi Suomessa. Kuvaus ja editointi: Jaana Polamo / Yle

Vettä sataa ja lämpömittari näyttää alle kymmentä astetta. Korpilahtelaisen Pirttiahon puutarhan mansikkakasvustossa komeilee kuitenkin jo peukalonpään kokoisia raakileita ja vadelmat aloittelevat kukintaansa.

Aikaisen sadon salaisuus on muovisissa kasvutunneleissa, jotka ovat alkaneet yleistyä marjanviljelyssä. Kevytrakenteinen ja lämmittämätön kasvutunneli tuo marjojen kasvatukseen monia hyötyjä.

– Kasvutunnelissa satotaso on aivan erilainen. Lisäksi pystyy kasvattamaan erilaisia lajikkeita kuin ulkotiloissa ja marjoista tulee makeampia ja isompia, sanoo Pirttiahon puutarhan yrittäjä Markku Kankaanperä.

Eniten kasvutunnelissa viljellään vadelmaa. Pirttiahon puutarhalla kasvatettava lajike ei talvehdi Suomessa, mutta tunnelissa se ehtii tuottaa runsaan sadon. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Pirttiahossa suurin osa sadosta kasvaa avomaalla, noin 4,5 hehtaarin alalla. Kolmesta kasvutunnelista tulee vain murto-osa marjoista.

– Tunnelimarjoilla pääsee aikaisin markkinoille ja satoaikaa voi jatkaa pidemmälle syksyyn, kertoo Kankaanperä.

Mansikasta saa voi saada kesän aikana kaksi satoa, kun taimien istutuksen jaksottaa oikein.

Iso, mutta hyödyllinen investointi

Kasvutunneli on kasvihuonetta kevytrakenteisempi, lämmittämätön muovihalli. Päädyt voi tarvittaessa sulkea, eli kasvuolosuhteet saadaan avomaaviljelyä suotuisammiksi.

– Kun kasvustot pysyvät kuivina, säästytään paremmin kosteuden aiheuttamilta kasvitaudeilta, kertoo asiantuntija Tomi Pousi Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitosta.

Kasvutunnelit ovat viljelyolosuhteiltaan kasvihuoneen ja avomaan välimaastossa. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Pousin mukaan kasvutunnelit ovat selkeästi kasvava tuotantomuoto marjanviljelyssä.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan marjojen viljelyala kasvutunneleissa oli 26 hehtaaria vuonna 2016. Viime vuonna marjoja viljeltiin tunneleissa jo 81 hehtaarin alalla, pääasiassa vadelmaa ja mansikkaa.

– Kasvutunneli on yrittäjälle mittava investointi, etenkin jos siihen asennetaan kastelu- ja lannoitusautomatiikkaa, kertoo Pousi.

Tunneleiden yleistymistä on edesauttanut se, että siihen voi hakea jopa 30 prosentin suuruista investointitukea.

Pölytys ja tuholaistorjunta postipakettina

Pirttiahon puutarhan vadelmatunnelin puolivälissä nököttää pahvilaatikko, josta kuuluu vaimea surina.

– Tänne on ostettu kimalaispesä ja ne hoitavat pölytyksen. Kimalaiset voivat piipahtaa uloskin, mutta aina ne palaavat tänne kasvutunnelissa olevaan kotipesään, kertoo Kankaanperä.

"Eniten kasvutunneleissa ilahduttaa biologinen torjunta, joka vaikuttaa selvästi satoon" sanoo Kankaanperä. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Myös tuholaistorjunta hoituu biologisesti.

Torjuntaeliöitä lisätään säännöllisesti kasvuston sekaan pienissä paketeissa, joista hyödylliset pikkupedot lähtevät ympäristöön mutustelemaan kasveja kiusaavia kirvoja, jauhiaisia tai vihannespunkkeja.

Torjuntaeliöiden olemassa olosta kertoo vain pieni paperipussi kasvustossa. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Kasvutunnelissa tuholaisten ja tautien ennaltaehkäisy on helpompaa kuin avomaalla, mutta tunneli vaatii viljelijältä enemmän tarkkuutta.

– Täällä pitää käydä monta kertaa päivässä tarkistamassa muun muassa kastelua ja etteivät tuholaiset pääse iskemään. Tarkkailua ja säätämistä on paljon enemmän kuin ulkona, sanoo Kankaanperä.

Päivittäistä tarkkailua vaativat etenkin kesäkuun alussa kypsyvät mansikat.

– Sitä ensimmäistä kypsää mansikkaa täytyy vähän vahtia, ettei kukaan muu syö sitä, Kankaanperä nauraa.