1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kalastus

Koronakesänä riitti kireitä siimoja ja kalastuksen suosio jatkunee edelleen – kalastonhoitomaksujen kasvanut määrä näkyy kalastusyhdistysten kukkaroissa

Innostus kalastukseen ei näytä jäävän yhteen kesään. Viime vuonna moni kalastuksenhoitomaksun maksaja oli ensikertalainen. Tänä keväänä kauppa on käynyt lähes viime vuoden malliin.

Perhokalastusta Sarvikkaankoskella
Sarvikkaan koskilla Kuortaneella riittää kalastajia. Kalastushoitoyhdistyksessä harrastuksen suosiosta iloitaan.

Vaikka kesä kohti on menty vaihtelevassa säässä, kalastonhoitomaksut ovat huhtikuun loppuun mennessä tehneet kauppansa lähes ennätyksellisen viime vuoden tahtiin. Lyhytaikaisten lupien menekki sen sijaan on palautunut viime kevään huippusuosion jälkeen aiempien vuosien tasolle, kertoo Metsähallitus (siirryt toiseen palveluun)tiedotteessaan.

Kalastonhoitomaksu eli kansankielellä kalastuskortti on ollut tällä nimellä käytössä vuodesta 2016.

Kalastuslain mukaan se pitää maksaa, jos on 18-64 -vuotias ja kalastaa muuten kuin pilkkimällä, onkimalla tai litkaamalla silakkaa yhdellä vavalla.

Kalastuskesä on alkanut lupaavasti

Kasvava kiinnostus kalastusta kohtaan näkyy myös kalastuseuroissa.

Kuortaneella Sarvikkaankosken kalastushoitoyhdistys on jo vuosien ajan istuttanut koskeen kirjolohta noin 1000 kiloa kesässä.

Eteläpohjalaiset rahoittavat toimintaa omalla lupamyynnillä, mutta ei bisnesmielessä.

– Mitä tänä kesänä tulee rahaa, se ensi kesänä laitetaan. Väliin on tullut satanen tai kaksi tuottoa välillä tappiota, summaa Sarvikkaankosken kalastushoitoyhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Sarvikas.

Tänäkin vuonna kauden avaus toukokuussa täytti rannat innokkaista kalastajista.

– Viime kesä satoi meidän laariin rahaa, koska ihmiset olivat loma- ja kalapaikoilla. Ainakin alku tuntuu nyt siltä, että sama trendi jatkuu. En yhtään ihmettelisi, vaikka tulisi yhtä hyvä kesä kuin viime kesäkin.

Sarvikkaankosken kalastushoitoyhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Sarvikas ja sihteeri Riikka Janavainen odottavat vilkasta kalastuskesää. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Kasvua kaikissa ikäryhmissä

Pääjoukko Kuortaneen Sarvikkaankoskella kalastavista on yhä miehiä, mutta myös naisten osuus kasvaa, kertoo yhdistyksen sihteeri Riikka Javanainen. Lisääntynyt luonnossa liikkuminen ja tietoisuus lähiruuasta, muun muassa, vaikuttavat kasvavaan kiinnostukseen.

Riika Javanainen oppi kalastuksen salat jo varhain. Riikan tavoin moni on palannut lapsuuden harrastuksen pariin tauon jälkeen.

– Lapsena jo muorivainaa opetti, oli muutama vuosi väliä ja sitten innostuin uudelleen, kertoo Riikka Javanainen.

Sarvikkaankosken rannoilla näkyy yhä enemmän naisia. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Metsähallitus kartoitti viime vuonna kyselyllä muun muassa kalastonhoitomaksun lunastaneiden harrastustaustaa. Osa oli verestänyt vanhan harrastuksen uudelleen.

Kyselyyn vastanneista ensimmäistä kertaa kalastonhoitomaksun maksaneista yli puolet kertoi kalastaneensa ensimmäistä kertaa. Kasvua tuli kaikissa ikäryhmissä.

Luvat kuntoon

Koronapandemian aiheuttamissa poikkeusoloissa kalastusharrastus on kasvanut samaan tahtia mökki- ja venekaupan kanssa. Kasvua selittää myös aiemmin kalastaneiden suurempi maksamisaktiivisuus.

Kalastustavasta ja paikasta riippuen tarvitaan erilaisia lupia, jotka kannattaa selvittää etukäteen. Monissa paikoissa luvat on helppo hankkia internetistä. Sarvikkaankoskilla on viime vuosina tehostettu lupavalvontaa.

– Tietty ryhmä on kova puhumaan kun jää kiinni, mutta ne ovat vähemistö, toteaa Sarvikkaankosken kalastushoitoyhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Sarvikas.

Tarvittavista luvista kannattaa ottaa selvä etukäteen. Sarvikkaankoskilla lupia tarkistetaan aktiivisesti. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Veikö poikkeusvuosi sinut luontoon? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 30.5. kello 23 saakka.

Lue myös: Yhä useammassa mökkiveneessä on jo kaikuluotain ja karttaplotteri – elektroniikkaan ei kuitenkaan pidä luottaa sokeasti

Katso ja kuuntele lisää Etelä-Pohjanmaan uutisia Yle Areenasta.