1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lokit

Juna puksuttaa pesän päältä, mutta lokkiemo ei hätkähdä – naurulokit kotiutuivat Jyväskylässä hämmästyttävän karuun paikkaan

Keskellä Jyväskylää ratapihan reunassa ohitustien vieressä pesii satapäinen naurulokkien yhdyskunta. Junat ja autot eivät lokkeja haittaa, sillä paikka on suojassa pedoilta. Raiteiden väleissä pesii vuosi vuodelta enemmän lintuja.

Naurulokki palaa pesimään paikkoihin, joissa pesintä on aiempina vuosina onnistunut. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Jyväskylässä kaupungin keskustassa ratapihan harmaan kivimurskan keskeltä erottuu valkoisia möykkyjä.

Tarkemmin tiiraillessa huomaa, että möykyt liikkuvat ja paikan yllä lentelee lokkeja.

Junaraiteet ylittävällä kevyen liikenteen sillalla pyöräilijät ja kävelijät pysähtyvät välillä tarkkailemaan ratapihan lintuliikennettä. Osa pohtii ääneenkin, että pesivätkö lokit todella kiskojen keskellä.

Kyllä pesivät, ja entistä sankemmin joukoin. Satakunta naurulokkia hautoo parhaillaan rautatiekiskojen seassa.

Pesät ovat rata-alueen reunimmaisten kiskojen lähellä, aivan vilkasliikenteisen Rantaväylän kupeessa. Paikan ohi paahtaa päivittäin myös kymmeniä tuhansia autoja.

13-raiteisen ratapihan reunaraiteilla liikkuu harvakseltaan tavarajunia.

Keski-Suomen lintutieteellisestä yhdistyksestä tiedottaja ja lintutuntija Heikki Helle kertoo, että lokit pesivät ratapihalla nyt kolmatta vuotta. Lintuja on tänä keväänä arviolta puolet enemmän kuin vuosi sitten.

Lokit parveilevat raiteillakin, mutta niiden pesät ovat piilossa kiskojen välissä. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Lokit ovat havainneet paikan hyväksi, sillä alueella ei liiku pesintää häiritsemässä ihmisiä, eivätkä osin aidatulle ja avoimelle ratapihalle kaupungin keskustassa eksy myöskään minkit, supikoirat tai muut pedot lokkipesueita vaanimaan.

Karu pesintäpaikka oli aluksi yllätys ohikulkijoiden lisäksi myös lintutuntijalle.

– Urbaani ympäristö ei kuitenkaan naurulokkia varsinaisesti hidasta. Kivikko on luonnollinen paikka naurulokille pesänsä perustaa, se pesii luonnostaan monenlaisilla rannoilla, Helle sanoo.

Muista naurulokkien ratapihapesinnöistä Helle ei ole kuullut, mutta kaupunkiympäristöissä lokit löytävät pesäpaikkoja tavallisesti katoilta, kivetyiltä rannoilta ja aallonmurtajilta.

Jyväskylässä lokkeja on takavuosina pesinyt myös Matkakeskuksen autiolla sorakatolla.

Lokit osaavat väistää ratapihalla verkkaan liikkuvia junia. Kuva: Niko Mannonen / Yle

– Lokit ovat aika rautahermoisia siinä mielessä, että jos pesintä jossain onnistuu, ne eivät välitä, vaikka paikalla olisi pientä häiriötä. Kun pesintä on onnistunut pari vuotta, lokit palaavat samalle paikalle. Ne ovat oppineet, että vaikka siinä tavarajuna harvakseltaan kolkuttelee yli tai vierestä, pesintä lopulta onnistuu.

Junia enemmän lokinpoikasia uhkaa tulevina viikkoina Rantaväylän autoliikenne.

– Poikaset opettelevat elämän ensimetrejä ja lentoa. Varmasti merkittävä määrä nuorukaisista menehtyy autojen alle, kun lentotaito ei ole vielä kohdallaan eikä autoja ymmärretä varoa, arvioi Helle.

Jyväskylän keskustan ratapihalla on 13 raidetta. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Naurulokit munivat yleensä kahdesta kolmeen munaa. Poikaset kuoriutuvat touko-kesäkuun vaihteessa. Noin neljän viikon kuluttua ne hyppäävät siivilleen, ja jo heinäkuun lopulla linnut alkavat muuttaa pois Suomesta.

– Naurulokki on tunnettu pesäpuolustuksestaan ja siksi ei ole välttämättä kaupungissa toivottu naapuri ihmisasumusten lähellä. Ne pesivät yhdyskuntina ja isolla porukalla hoitavat puolustuksen. Yhdyskuntaan on turha pesärosvon yrittää. Parhaimmillaan satapäinen joukko ilmapuolustaa ja äänekkäällä joukolla karkottaa pesätuholaiset.

Naurulokkien tyypillinen pesimäympäristö olisi rehevillä lintujärvillä.

Jyväskylässä lokit ovat pesineet aikanaan erityisesti Eerolanlahden ja Rautpohjan lintuvesillä. Monet lintuvedet ovat kuitenkin nykyään kasvaneet umpeen.

– Jos naurulokki pesisi lintujärvellä, niin lajin ilmapuolustuksen suoja tarjoaisi hyvät pesimämahdollisuudet myös taantuneille vesilinnuille. Tukkasotkat ja punasotkat viihtyy esimerkiksi pesimässä naurulokkiyhdyskunnissa, sanoo Helle.

Lokkiyhdyskunta häädettiin raviradalta

Naurulokit ovat etsineet Jyväskylässä uusia pesimäpaikkoja myös sen jälkeen, kun ne saivat lähtöpassit Killerin raviradalta. Lokkien vastainen taistelu raviradalla alkoi syksyllä 2011, kun Killerjärveä ruopattiin ensimmäisen kerran lokkikannan hävittämiseksi.

Myös monet taloyhtiöt yrittävät pitää lokit loitolla kaupungin keskustassa ja lähialueilla.

Lokkien pesintöjä yritetään estää esimerkiksi kerrostalojen katoilla liehuvilla haukkaleijoilla. Leijat saattavat jonkin aikaa lintuja pitää loitolla.

– En osaa sanoa kuinka ne hyvin pidemmällä tähtäimellä toimivat. Linnut on oppivaisia, oppivat, ettei niistä oikeaa vaaraa ole.

Oleellista lokkien karkottamisessa on Helteen mukaan se, että täytyy olla liikkeellä ennen pesimäkautta. Kun lokit ovat rakentaneet pesiään ja munineet, niillä on kuten muillakin linnulla pesimärauha.

Ratapihan reunimmaisilla raiteilla on melko vähän junaliikennettä. Lokkien pesät ovat keskittyneet kiskojen mutkaan. Kuva: Heli Kaski / Yle

Voit keskustella aiheesta tässä 28.5. kello 23 saakka.

Lue myös:

Kesärannan linnut: Naurulokki

Cityluonto: Roskalintuja – onko niitä?

Naurulokki, lintujärvien peruslokki

Lokit häviämässä pesätaistelun Killerin raviradalla