1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mikromuovit

Kotipihoihin haudataan kilometreittäin muovia joka vuosi, sitä vain kutsutaan kankaaksi – "Kuluttaja luulee ostavansa jotain muuta", sanoo biologi

Kotipuutarhureille myydään erilaisia muovikankaita, jotka ajan myötä hapertuvat maassa mikromuoviksi. Tutkimukset mikromuovien vaikutuksesta maaperään ovat vasta alkutaipaleella. Nyt kuitenkin jo tiedetään, että muovit ja niiden kemikaalit haittaavat maan elinvoimaisuutta.

Rispaantunutta muovista juurimattoa
Muovin sijaan kasvimaalle voi laittaa maaperälle parempia vaihtoehtoja. Video: Jarkko Riikonen

Puutarhaharrastaja jakaa somessa kuvan raivaamastaan alueesta pihan perällä. Tiheän kasvillisuuden alta on yllättäen paljastunut kymmeniä neliöitä repaleista mansikkakangasta.

Kasvillisuuden valtaama pihanurkkaus
Esille raivattua vanhaa muovista mansikkakangasta
Pihan perukan ryteikköä raivatessa esiin tuli runsas määrä muovikangasta.

Muovisen mansikkakankaan alkuperäinen tarkoitus on ollut estää rikkaruohojen kasvua ja pitää kypsyvät mansikat mullasta puhtaina. Ajan myötä luonto on kuitenkin vallannut ihmisen valmistaman esteen.

Muovi on pitkäikäistä, mutta ei ikuista – paitsi ehkä mikroskooppisen pieninä palasina maaperässä.

Miksi maahan haudataan muovia?

Kaupoista löytyy muun muassa juuriestemattoa, katekangasta, suodatinkangasta ja maisemointikangasta. Maanrakennusalalla samoja materiaaleja nimitetään geotekstiileiksi.

– Se on aivan yhtä harhaanjohtava nimitys kuin kangaskin. Ei ole mikään ihme, että tavallinen kuluttaja luulee ostavansa jotain muuta kuin muovia, sanoo biologi sekä puutarha- ja luontoalan yrittäjä Leena Luoto.

Ihmisille on myyty ajatus siitä, että maahan upotettu muovi tekee puutarhanhoidosta helppoa eikä rikkaruohoja tarvitse enää koskaan kitkeä.

– Rikkojen torjumisessa muovikangas on hyvin lyhytnäköinen toimenpide. Esimerkiksi suodatinkangas tai juuriestemattokaan ei pidätä niitä. Se on vain hetken helpotus, sanoo Luoto.

Jos istutusalueen pohjamaata ei kitke kunnolla, juurilla leviävät rikat löytävät kyllä tiensä huokoisen muovin ohi ja läpi. Joka tapauksessa siemenestä leviävät rikat iskevät muoveihin ylhäältäpäin.

Hapertuneen juurimaton pois repimisessä on iso työ. Rikkojen juuret kiinnittyvät huokoiseen muoviin tiukasti. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

– Ihmiset sanovat, että ei ole aikaa kitkemiseen. On sitten kuitenkin aikaa laittaa se kangas ja jättää se tuleville sukupolville, joilla pitää olla aikaa repiä se pois, pamauttaa Luoto.

Maassa muhineen muovikankaan poistaminen on työlästä. Usein se vain repeytyy pienemmiksi palasiksi, kun sitä yrittää kiskoa pois.

Mikromuovi muuttaa maaperää

Puutarhaan pantavat muoviset kankaat hapertuvat ja kuluvat ajan myötä mikromuoviksi. Nyt jo tiedetään, että muovi on ehtinyt kaivautua syvälle maaperään.

Mikromuovien pitkäaikaisista vaikutuksista maahan on toistaiseksi vielä hyvin vähän tietoa. Se kuitenkin tiedetään, että muovi muuttaa maaperän ominaisuuksia.

– Mikromuovit muuttavat sitä miten maa pidättää ja läpäisee vettä. Lisäksi muovit vaikuttavat maaperän mikrobistoon, kertoo erikoistutkija Salla Selonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Yksiselitteistä vastausta mikromuovin vaikutuksista maahan ei voi antaa, sillä eri muovilaatuja on paljon. Muovihiukkasten koot myös vaihtelevat ja eri kokoiset hiukkaset vaikuttavat eri tavoin.

– Lisäksi vaikutuksia voi tulla myös muoveissa olevien kemikaalien kautta, sanoo Selonen.

Tutkimus on vaikeaa, mutta se on jo selvä, että muovi ei tee maaperälle hyvää.

Maa kuolee pieneliöiden mukana

Maaperässä olevat liki näkymättömät eliöt ovat se porukka, joka tekee mullasta elinvoimaisen ja pihamaasta kukoistavan.

Niin metsien, peltojen kuin puutarhankin kasvu perustuu elävään maaperään.

Kourallisessa hyvää maata voi olla enemmän eliöitä kuin maapallolla ihmisiä.

– Jos maaperässä ei ole mikrobitoimintaa niin se on kuollut maa. Kuolleessa maassa eivät kasvit kasva, muistuttaa Luoto.

Suurikokoisimpia maata parantavia eliöitä ovat lierot ja kastemadot. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Maata kannattaa muovin sijaan ruokkia kaikenlaisella eloperäisellä materiaalilla: ruohosilppua ja syksyn lehtiä löytyy useimmista pihoista.

– Painettaisiin jarrua nyt, kun on nähtävissä, että mikromuovi on todella kohtalokasta. Jokaisella on mahdollisuus tehdä jotain tässä ja nyt ja vähentää tulevaisuuden huolta, sanoo Luoto.

Vihannespenkin alle pantu pahvi hidastaa rikkojen kasvua sen aikaa, että istutukset ehtivät juurtua ja vahvistua. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Uutta kasvualustaa perustaessa pitäisi tunnistaa paikalla kasvavat rikkaruohot.

Esimerkiksi nurmikko tukahtuu itsestään, kun sen päälle kasaa tarpeeksi multaa. Sen sijaan sitkeät juuririkat kuten juolavehnä tai ohdake olisi perattava kokonaan pois.

Jos jostain syystä haluaa kasvimaan tai kukkapenkin pohjalle panna kitkemisen jälkeen jotain, niin muovia parempi vaihtoehto on maatuva aines.

Vanhan muovin maaperästä poistamisessa on iso urakka. Kuva: Tinka

Rikkoja voi hidastaa vaikkapa vanhoilla sanomalehdillä, teipittömällä pahvilla, vaahteran lehdillä tai lampaanvillalla.

Kuten muovikankaat, myös maatuvat ainekset ovat vain väliaikainen helpotus. Ne kuitenkin antavat istutettaville kasveille aikaa vahvistua ja vallata kasvutilaa.

Maaperäeliöt syövät maatuvaa ainesta. Oikein ruokittu maa tuottaa hyvin satoa vuosi toisensa perään.

Joku todennäköisesti viljelee samaa maata myös 50–100 vuoden kuluttua, eikä halua käyttää aikaansa muovien repimiseen.