1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. George Floydin kuolema

George Floydin kuolemasta on kulunut vuosi – muutoksia on tullut poliisin voimankäyttöön ja keskusteluilmapiiriin, mutta kaikille ne eivät riitä

Kaadettuja patsaita, kärjistynyttä keskustelua, poliisille uusia ohjeita. Osa pitää muutoksia vähäisinä, toisten mielestä taas Black Lives Matter -liike on saanut merkittäviä asennemuutoksia aikaan. Kysyimme kolmelta Yhdysvaltain tuntijalta näkemyksiä siitä, mikä on muuttunut vuodessa.

Mielenosoittajia Hennepinin piirikunnan oikeusistuimen edustalla päivä sen jälkeen, kun Derek Chauvin oli saanut langettavan tuomion. Kuva: AOP

Tasan vuosi sitten Minneapolisissa mustaihoinen George Floyd maksoi ostoksensa 20 dollarin setelillä, jota myyjä epäili väärennetyksi. Paikalle hälytettiin poliisipartio. Yksi poliiseista, Derek Chauvin tappoi Floydin painamalla polvellaan Floydin kaulaa maata vastaan yli yhdeksän minuutin ajan.

Tilanne tallentui silminnäkijoiden kännykkävideolle, ja video synnytti nopeasti sosiaalisessa mediassa ja kaduilla raivokkaan vastareaktion.

Derek Chauvin asetettiin syytteeseen taposta ja kuolemantuottamuksesta. Valamiehistö totesi hänet runsas kuukausi sitten syylliseksi, tuomio tullee kesäkuussa.

Derek Chauvin vietiin käsiraudoissa ulos oikeussalista tuomionluvun jälkeen 20. huhtikuuta. Kuva: AOP

Mutta tapaus on säteillyt voimakkaasti politiikkaan, historiantulkintaan ja oikeusjärjestelmään Yhdysvalloissa ja jopa ympäri maailmaa. Kysyimme kolmelta asiantuntijalta näkemyksiä siitä, miten Floydin kuolema on vuoden aikana vaikuttanut.

Poliisin voimankäyttöä tarkastellaan

Amerikkalainen poliisi koulutetaan ennen kaikkea voimankäyttöön ja suojautumaan usein sangen raskaasti aseistautuneita rikollisia vastaan.

Kongressin edustajainhuone on hyväksynyt George Floydin nimeä kantavan lain, joka kuitenkin on jumiutunut senaatin täpärän puoluetasapainon takia. Laki muuttaisi poliisin voimankäyttöä koskevia sääntöjä ja helpottaisi poliisin epäiltyjen väärinkäytösten tutkintaa, mutta republikaanit eivät kannata sitä nykyisessä muodossaan.

Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta arvioi, että juuri lakialoitteet ja osavaltiotasolla tapahtuneet muutokset ovat Floydin tapauksen merkittävin perintö ja seuraus.

Professori Benita Heiskanen Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan. Kuva: Tiina Jutila / Yle

– Osavaltiotasolla on tapahtunut valtavasti. Kymmenissä osavaltioissa on erilaisia aloitteita ja paikallistason lakialoitteita, jotka liittyvät voimankäyttöön ja liialliseen voimankäyttöön.

Amerikkalainen poliisi ampuu suhteessa enemmän mustaihoisia (siirryt toiseen palveluun) kuin mikä heidän osuutensa on väestöstä. Epäsuhtaa on selitelty afroamerikkalaisten suuremmalla rikollisuusasteella (siirryt toiseen palveluun), mutta se ei tyhjentävästi selitä esimerkiksi sitä, että liikenteessä mustaihoisten autoja pysäytetään 20 prosenttia suuremmalla todennäköisyydellä.

Tai sitä, että aseeton musta joutuu kolme kertaa (siirryt toiseen palveluun)todennäköisemmin poliisin ampumaksi kuin valkoihoinen.

Poliisi vetäytyy Brooklyn Parkista Minneapolisista saatuaan Daunte Wrightin surmaa koskevan rikospaikkatutkinnan valmiiksi 11. huhtikuuta. Poliisi ampui Wrightin kertomansa mukaan erehdyttyään ottamaan etälamauttimen sijasta käteensä virka-aseensa. Kuva: AOP

Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka sanoo, että vaikka osavaltio- ja paikallistasolla on nyt meneillään iso liuta uudistuksia, uudistusvauhti ei tyydytä isoa osaa kansalaisista.

Uusia, Floydin kuolemaa vastaavia tapauksia tulee esille koko ajan, esimerkiksi Ronald Greenin pidätyksestä kuvattu video vuodelta 2019.

Louisianan osavaltion poliisi pidätti ylinopeutta ajaneen Greenen (siirryt toiseen palveluun) ja pahoinpiteli hänet raa'asti. Omaisille poliisit kertoivat ensin Greenen kuolleen onnettomuudessa, video pahoinpitelystä tuli julkisuuteen vasta äskettäin.

Monumentteja kammetaan nurin

Pelkästään Yhdysvalloissa on ihmisoikeusjärjestö SPLC:n mukaan poistettu viime ja tänä vuonna pari sataa patsasta (siirryt toiseen palveluun), laattaa tai muunlaista monumenttia, joiden on katsottu ylistävän mustia sortanutta etelävaltiolaista historian merkkihenkilöä. Yli kaksi tuhatta on silti vielä jäljellä.

Kristoffer Kolumbusta esittävä patsas siirrettiin Chicagossa säilöön viime heinäkuussa sen jälkeen, kun se oli vandalisoitu ja sen poistamiseksi oli osoitettu toistuvasti mieltä. Kuva: AOP

Yhdysvalloissa George Floydin kuoleman voimisti Black lives matter (Mustien elämällä on väliä) -liikettä, millä saattoi olla vaikutusta myös presidentinvaalien lopputulokseen.

Benita Heiskanen muistuttaa, että Floydin kuolema ei synnyttänyt BLM-liikettä vaan sen juuret ulottuvat vuoteen 2012.

– Mutta siitä syntyi ryhmien rajat ylittävä solidaarisuusliike. Muutkin aktivismiliikkeet kuin vain vähemmistöoikeuksien liikkeet lähtivät sen taakse. Syntyi sisarliikkeitä ja solidaarisuusliikkeitä ympäri maailman.

Bidenille ääniä, perhepaketissa rahaa vähäosaisille

Paljon on spekuloitu, voittiko Joe Biden presidentinvaalit osin BLM-liikehdinnän vuoksi. Benita Heiskasen mukaan on vaikea osoittaa tapauksen syy- ja seuraussuhdetta vaalin tulokseen.

– Sitä tulkitaan mielellään tällaisten identiteettipoliittisten linssien läpi. Vaalissa rotu- ja vähemmistökysymykset nousivat kyllä esiin ja nimenomaan mustien osalta painokkaammin ja näkyvämmin esiin.

Iida Tikka katsoo, että osa äänesti Joe Bidenia juuri rasismin takia.

Minneapolisissa varauduttiin huhtikuussa Derek Chauvin -oikeudenkäynnin tuomionlukuun kiristämällä turvatoimia. Kuva: Chelsea Lauren / AOP

– Moni haastattelemani henkilö sanoi aiemmin äänestäneensä Donald Trumpia, mutta tällä kertaa valitsi Bidenin, koska Trump oli sovinistinen ja rasistinen. Katsoivat, että on pakko päästä eroon Trumpista.

Tikan mukaan vaikutusta oli silläkin, että BLM-mielenosoitukset kannustivat monia ruohonjuuritason vaikuttamiseen ja aktivismiin. Niillä kerättiin normaalisti äänestämättä jättäviä uurnille.

Mukaan on tullut myös paljon valkoisia:

– Presidentti Donald Trumpin kausi on ollut polarisaation aikaa, mielenosoitusten kultakautta. On osoitettu naisten, aserajoitusten ja mustien aseman puolesta mieltä. On siis aikuistunut kokonainen sukupolvi, joka on tottunut marssimaan.

Liikehdintä myös osaltaan on mahdollistanut aiempaa laajemman panostuksen köyhien ja mustien aseman kohentamiseen.

– Floydin tappoa seurannut herääminen näkyy selvästi Bidenin politiikassa. Esimerkiksi kahden tuhannen miljardin dollarin perhepaketti parantaisi nimenomaan köyhien perheiden asemaa. Rakenteissa olevan rasismin takia vähemmistöt ja erityisesti mustat amerikkalaiset ovat yliedustettuina maan pienituloisimpien joukossa, Tikka sanoo.

Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka Kuva: Arttu Timonen / Yle

Valkoisista osa muutti käsitystään

Tikka sanoo, että Floydin lisäksi BLM-liikendintään vaikuttaa Yhdysvaltain väestörakenteen muutos. Valkoisten osuus väestössä pienenee.

Kaikki yhdessä on nostanut uudenlaisia keskustelunaiheita esille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja mainoksissa. Nyt yritys saattaa mainostaa itseään sillä, että omistajat ovat mustia.

– Tässä toki on alueellisia ja sosiaaliseen kuplaan liittyviä eroja, Washington on liberaali paikka, muistuttaa Tikka.

Se on sitten toinen asia, miten pysyvä muutos on.

Kansalaisista iso osa oli vuosi sitten pöyristynyt Floydin kuolemasta, mutta kannat ovat muuttuneet. Viime kesäkuussa amerikkalaisista 60 prosenttia piti USA Todayn teettämässä (siirryt toiseen palveluun) mielipidetutkimuksessa Floydin kuolemaa murhana, tämän vuoden maaliskuussa enää noin kolmasosa. Varsinkin valkoiset amerikkalaiset ovat muuttaneet mielipidettään.

Patsaat kaatuivat myös Euroopassa

Viime vuonna samat rasismia koskevat kysymykset rantautuivat myös Eurooppaan. Tarkastelun kohteeksi joutui etenkin maanosan kolonialistinen menneisyys, joka kiteytyi orjakaupassa.

– Euroopassa on tietysti suuri ero entisten siirtomaavaltojen ja Suomen kaltaisen maan välillä. Meillä ei ole esillä orjakauppiaiden patsaita. Länsi-Eurooppaan liike levisi nopeasti kesällä, sanoo Jyväskylän yliopiston väitoskirjatutkija Johanna Turunen.

Väitöskirjatutkija Johanna Turunen. Kuva: Johanna Turunen

Seuraukset olivat näkyvimpiä Belgiassa ja Isossa Britanniassa. Bristolissa orjakauppiaan patsaan suistaminen veteen johti patsaskiistaan.

– Monet poistetuista patsaista on entisöity ja siirretty museoihin tai tietyille alueille. Bristolissa oleva Colstonin patsas, joka kaadettiin viime kesän protesteissa, on aikaisemmin toiminut erilaisten taidetapahtumien alustana.

Belgiassa maan synkkä siirtomaahistoria on usein sivuutettu. Nyt vastareaktio oli sitäkin rajumpi, kun Kongoa verisesti hallinneen Belgian kuningas Leopold II:n patsaita turmeltiin punavärillä ja tulella.

Johanna Turunen on tutkinut rasismin ja siirtomaavallan jälkiä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä.

– Myös katuja on nimetty uusiksi. Ihmiset ovat havahtuneet näkemään ympäristönsä uudestaan, ja muutokset näkyvät myös museoissa. Pallo on lähtenyt liikkeelle, sanoo Turunen.

Patsaiden kaatamisen on pelätty johtavan historian kieltämiseen. Turunen katsoo kuitenkin, ettei kolonialismin mahtia symbolisoivan monumentin poistaminen pyyhi pois siirtomaahistorian vaikutusta.

Saamelaisten sorto ja kaupan logot tarkasteluun

Suomen kolonialistinen menneisyys on vaatimattomampi. Silti George Floydin kuoleman vauhdittama BLM-liike kokosi viime vuoden kesäkuussa myös Helsingin Senaatintorille suuren mielenosoituksen.

– Floydin tapaus jää historiaan. Liikehdintä ei kuitenkaan jatkossa perustu George Floydiin. Näitä tapauksia tulee koko ajan lisää. Elämä pitää huolen siitä, että asia ei jää unholaan. Aktivistit lähtevät kyllä kaduille. Heidän on helppo mobilisoitua sosiaalisen median kautta eri ryhmien kanssa. Ihmisiä saadaan salamannopeasti liikkeelle, Heiskanen sanoo.

Korona-aikaan järjestetty kokoontuminen hajaantui, kun viranomaiset katsoivat, ettei ollut turvallista jatkaa.

Johanna Turunen sanoo, että BLM-liikkeen nopea leviäminen myös Suomeen kertoo siitä, että myös täällä on rasismin vastainen liikehdintää ollut jo pitkään.

– On syytä muistaa, että vaikka Suomella ei ole ollut omia siirtomaita, myös olemme olleet osana koloniaalista järjestelmää.

Suomessa käynnistyikin viime vuonna jälleen keskustelu yritysten logoissa esiintyvistä, rasistisiksi tulkituista kuvista ja symboleista.

Väitöskirjatutkija Johanna Turunen muistuttaakin, että eurooppalaiset yhteydet, taloussuhteet ja kulttuuriset arvot ovat vaikuttaneet myös Suomessa.

– Kolonialismi on heijastunut jopa tieteelliseen ajatteluun. Tänään tämä perintö näkyy siinä, kuinka meillä suhtaudutaan maahanmuuttoon, sanoo Turunen.

Myös saamelaisen alkuperäiskansan kohtelu nousi viime vuonna esille entistä voimakkaammin. Esimerkiksi Petsamon liittäminen Suomeen - ja suhtautuminen siellä asuneeseen väestöön - nähtiin esimerkkinä suomalaisesta siirtomaapolitiikasta. Tutkijat katsoivat, että kolonialismi tulisi nähdä osana myös Suomen historiaa.

Lue lisää:

George Floydin perhe tapasi Joe Bidenin ja Kamala Harrisin – Tällainen on Floydin nimeä kantava lakiehdotus

Andrew Brownin kuolemasta ei syytteitä poliiseille Pohjois-Carolinassa – syyttäjän mukaan poliisien voimankäyttö ampumistilanteessa oli tarpeellista

Suomalainen valokuvaaja Uwa Iduozee kuvasi ihmisten arkea Yhdysvalloissa ja turhautui rasismiin: "Moni asia ei ole muuttunut lainkaan"

Keskustelu rasismista on lisääntynyt Black Lives Matter -liikkeen myötä – Kaksi maahanmuuttajaa kertoo, miten tausta vaikuttaa elämään Suomessa

Poliisi selviää rasistisista puheista yleensä varoituksella – poikkeuksellinen nauha paljastaa, miten joukko poliiseja alisti maahanmuuttajaa

Miten korona ja BLM-liike vaikuttavat Trumpin suosioon vaa’ankieliosavaltiossa? – Näin paikalliset asiantuntijat kuvailevat poikkeuksellista vaalivuotta

Rasismi on muutakin kuin silminnähtävää väkivaltaa, muistuttavat nuoret: "Se on paikan vaihtamista bussissa ja vääriä oletuksia"