1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sairaanhoitajat

"Jotkut sijaisistamme ovat tehneet yli 14 kuukautta töitä putkeen", sanoo johtajaylihoitaja – osa sairaanhoitopiireistä tarvitsisi kesäksi kymmeniä hoitajia lisää

Ylen kyselyn mukaan valtaosalla sairaanhoitopiireistä on ollut suuria vaikeuksia saada palkattua kesäksi sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Raskas työ, huono palkka ja muiden alojen houkutus vähentävät hoitotyön houkutusta ja korona on tilannetta vain heikentänyt. Monesta sairaanhoitopiiristä kerrotaan, että työvoimapulaa on jatkuvaa – ympäri vuoden.

Sonja Lakaniemi päätti vaihtaa alaa, koska hoitajan ammatti on niin rankka.
Valmistumisensa jälkeen Sonja Lakaniemi työskenteli sisätautiosastolla. Koko vajaan vuoden työjakson hän mietti omaa jaksamistaan. Niko Mannonen / Yle

– Onpa kivat päällä, ihastelee sairaanhoitaja Sonja Lakaniemi, kun hän pukee ensimmäistä kertaa päälleen sairaala Novan uuden hoitajan työasun.

Lakaniemi aloittaa viikon päästä kesätyön Keski-Suomen keskussairaalan sisätautiosastolla. Työ osastolla on tuttua kahden kesän takaa. Sen sijaan puitteet hieman jännittävät: uusi sairaala Nova otettiin käyttöön tammikuussa.

Lakaniemi on henkisesti valmistautunut siihen, että kesä menee ohi huomaamatta. Kolmivuorotyö vuodeosastolla on kiireistä ja rankkaa.

– Aikaisemmilta kesiltä tiedän, että vapaapäivät kuluvat levätessä.

Sonja Lakaniemi on Keski-Suomen keskussairaala Novassa töissä elokuun puoliväliin asti. Parin viikon loman jälkeen opettajaopinnot jatkuvat. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Työn raskaus oli yksi syy, miksi hän alkoi lähes heti valmistumisensa jälkeen miettiä alanvaihtoa.

Hakeutuminen muille aloille, eläköityminen, sairaaloiden keskinäinen kilpailu ja heikko palkkaus nousivat esille, kun Yle kysyi sairaanhoitopiireiltä, miksi sairaanhoitajista on pulaa.

Myös koronan pelätään kiihdyttävän muiden vaihtoehtojen miettimistä.

Ylen kyselyyn vastasi Manner-Suomen 20:sta sairaanhoitopiiristä 18. Vastanneista vain neljä sai palkattua riittävästi hoitajia.

“Auttakaa meitä!”

Sonja Lakaniemi aloitti työ Päijät-Hämeen keskussairaalan sisätautiosastolla heti valmistuttuaan sairaanhoitajaksi jouluna 2017.

– Hyvin nopeasti sen jälkeen, kun olin aloittanut työt sairaanhoitajana, aloin miettiä, olisiko joku muu työ sellainen, jossa jaksaisin paremmin.

Jo seuraavana vuonna hän pyrki Jyväskylän yliopistoon ja aloitti luokanopettajaopinnot.

Yksi syy kuormitukseen on kolmivuorotyö, mutta myös sillä on merkitystä, että sisätautisosastolla potilaat vaativat paljon hoitoa. Kiire on jatkuvaa ja taukoja voi olla vaikea pitää.

Sonja Lakaniemi uskoo, että tuleva työ luokanopettajana sopii hänen persoonaansa. Kuva: Niko Mannonen / Yle

– Yritämme pitää toisistamme huolta ja kysellä työkaverilta, onko hän käynyt tauolla. Ellei ole, silloin yritetään ottaa työkaverin tehtävät hoidettavaksi siksi ajaksi, että hän ehtii käydä syömässä.

Aina se ei Lakaniemen mukaan ole mahdollista ja silloin työvuorosta on yritettävä selvitä haukkaamalla nopeasti jotain pientä taukohuoneessa.

Lakaniemestä hoitajien tilanne on vaikea, jopa sietämätön. Hän uskoo, että moni haluaisi kertoa, mille oikeasti tuntuu tehdä sairaanhoitajan töitä.

– Minusta tuntuu, että he jopa huutavat äänettömästi tuolla kentällä, että “auttakaa meitä".

Isoja vaikeuksia saada sijaisia

Valtaosa Ylen kyselyyn vastanneista sairaanhoitopiireistä kertoo kesäsijaisten palkkaamiseen olleen tavallista vaikeampaa. Ongelmia on joka puolella Suomea.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylihoitaja Heljä Lundgren-Laine kertoo, että erityisesti päivystykseen on ollut vaikeuksia saada väkeä.

– Kun kesä tästä etenee, päivystykseen tarvittaisiin vähintään 5–7 hoitajaa lisää ja päivystys-infektio -osastolla jopa kymmenkunta. Tilanne on vakava, hän sanoo.

Johtajaylihoitaja Heljä Lundgren-Laineen mukaan hoitajien rekrytointiongelmat ovat alkaneet tänä vuonna. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Mikäli tilanne ei korjaannu, tarvittaessa osastolta suljetaan muutamia sairaansijoja.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essoten hallinto- ja henkilöstöjohtaja Pasi Marjakangas sanoo, että suurimpia vaikeuksia on vanhus- ja vammaispuolella, kotihoidossa, terveyspalveluissa ja päivystyksessä.

– Esimerkiksi vanhus ja vammaispuolelle tarvittaisiin lisää kymmeniä hoitajia.

Marjakankaan mukaan seurauksena on että myös tänä vuonna joudutaan joissakin yksiköissä siirtämään vuosilomia.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on saatu palkattua 80 prosenttia laskennallisesta tarpeesta, Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä hoitajia puuttuu kesän ajalta 40–50.

– Vajaus ei liity vain kesään, vaan joillakin aloilla pulaa työntekijöistä on läpi vuoden, sanoo vs. hallintoylihoitaja Merja Meriläinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Kaikki tarvittavat paikat on saatu täytettyä Vaasan, Lapin, Satakunnan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä.

Vaasan sairaanhoitopiirin johtajaylihoitaja Arja Tuomaala epäilee yhdeksi syyksi hyvään sijaistilanteeseen sitä, että koronan takia Ruotsiin tai Norjaan ei ole lähdetty töihin.

Lapin sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja Maarit Palomaa korostaa, ettei väkeä ole mitenkään ylenpalttisesti.

– Yhä enemmän sijaiset ovat alan opiskelijoita, valmiita sairaanhoitajia ei ole tarjolla. Särkymävaraa ei todellakaan ole, hän sanoo.

Ammattiliitto Tehyn luottamushenkilöille tekemän tuoreen kyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) vaikeinta on saada sijaisia sairaanhoitajille ja toiseksi vaikeinta lähihoitajille.

Ylen kyselyssä käy ilmi, että myös esimerkiksi kätilöistä, bioanalyytikoista, röntgenhoitajista, sosiaalityöntekijöistä, puheterapeuteista ja psykologeista on pulaa.

Hoitajille aikaa työhön

Sonja Lakaniemelle parasta sairaanhoitajan työssä on potilaiden kohtaaminen.

– Kiireettömässä hetkessä pääsee oikeasti kuulemaan, mitä potilaalle kuuluu. Sellaiselle ei vain tahdo olla aikaa. Se on ollut yksi iso tekijä, miksi lähdin vaihtamaan alaa.

Sonja Lakaniemen mukaan hankalat tilanteet potilaitten kanssa liittyvät yleensä epäasialliseen käytökseen. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Lakaniemi uskoo, että rauhallisten hetkien puuttuminen vaikuttaa monen sairaanhoitajan haluun siirtyä muihin tehtäviin.

– Jos hoitajilla olisi aikaa tehdä työnsä hyvin, he nauttisivat työstä, eivätkä hakeutuisi muualle.

Lakaniemen kokemuksen mukaan myös monet haastavat tilanteet potilaiden kanssa liittyvät siihen, ettei hoitajalla ole aikaa heille.

Syitä pulaan useita

Valtakunnallisesti isoja syitä hoitajapulan taustalla ovat hoitajien eläköityminen, hakeutuminen muille aloille, sairaaloiden keskinäinen kilpailu sekä palvelutarpeen kasvu. Myös koronalla on vaikutusta, sillä hoitajia on kiinni näytteenotossa, jäljityksessä ja rokotuksissa.

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Kymsoten vs. johtajaylihoitaja Mari Kuusiston mukaan pitkittynyt pandemia on vaatinut tavallista enemmän työvoimaa.

– Osa sijaisistamme on saanut tehdä jo yli 14 kuukautta töitä putkeen, niin silloin on varmasti myös halua lomailla kesällä.

Heljä Lundgren-Laineen mukaan isoa ongelmaa ei ratkaista vain esimerkiksi päivystyksen hoitajamäärää kasvattamalla.

– Itse kääntäisin katseeni valtakunnalliseen päätöksentekoon sekä hoitajien palkkauskysymyksiin.

Heikko palkka nousee esille Ylen kyselyssä. Myös Sonja Lakaniemi uskoo, että reilu korjausliike voisi parantaa hoitajatilannetta.

– Sairaanhoitajan palkka on liian pieni, kun sitä vertaa koulutustasoon, työn vaativuuteen ja siihen, miten paljon työn aiheuttama väsymys haukkaa vapaa-ajasta.

Harva tarjoaa rahallisia porkkanoita

Usea sairaanhoitopiiri on kamppaillut sijaisten palkkaamiseen liittyvien ongelmien kanssa jo pitkään. Siksi monissa sairaanhoitopiireissä rekrytointikampanjat ja somekanavat ovat jo tuttuja apuvälineitä työntekijöiden löytämisessä. Joissakin sairaanhoitopiireissä on perustettu omia työntekijäpankkeja.

Vain harva sairaanhoitopiireistä houkuttelee työntekijöitä erityisillä porkkanoilla.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote tarjoaa vaikeasti rekrytoitaviin pesteihin määräaikaista 5–10 prosentin palkanlisää. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä 10 työvuoroa kuukauden tekevä saa bonuksena 300 euroa.

Sonja Lakaniemen mielestä sairaanhoitajan palkka on liian pieni, mutta hänelle se ei ollut ainoa syy vaihtaa alaa. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tarjoaa kaikille kesätöihin tuleville koronarokotteen ja pidempiä määräaikaisuuksia. Siun sote Pohjois-Karjalassa on tarjonnut kesätyöntekijöille edullisia asuntoja ja mahdollisuutta räätälöidä työvuoroja.

– Talvella meillä oli kampanja, jossa yli kolmen kuukauden sijaisuuteen tuleville luvattiin bonuksena kahden viikon ylimääräinen palkka, mutta sekään ei auttanut, sanoo rekrytointipäällikkö Heli Sivonen.

Ne, joilla ei ole houkuttimia, suunnittelevat niitä.

– Nykyiset keinot eivät näytä olevan riittäviä ja tuntuu koko ajan, että olemme myöhässä, sanoo hallintoylihoitaja Kaija-Riitta Suonsyrjä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Enemmän eläköityy kuin valmistuu

Koronapandemia hankaloitti keväällä 2020 kaikkia kädentaitoja vaativien ammattien opintoja, mutta viivästymiset valmistumisiin näyttävät alueellisilta.

Esimerkiksi Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Sosterin alueella terveysalan opiskelijoilla todettu koronarypäs ja sitä seuranneet karanteenit keskeyttivät työharjoitteluja.

– Sen lisäksi sekä XAMKissa että Samiedussa on vain vähän valmistuvia opiskelijoita. Heidän määränsä ei riitä täyttämään edes eläköitymisten aiheuttamaa tarvetta, sijaisuuksista puhumattakaan, hallintoylihoitaja Marjaterttu Tiainen sanoo.

Sen sijaan esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa viivästykset on pääosin kurottu umpeen, sanoo terveysalan päällikkö Tytti Solankallio-Vahteri.

– Turvavälien ja pienryhmien avulla on saatu opiskelijat valmistumaan. Silti pidän lähes ihmeenä, ettei viivästyksiä ole tullut. On ollut huojentavaa huomata, että myös uusia opiskelijoita tulee ja ala kiinnostaa, sanoo Solankallio-Vahteri.

Kiinnostuksesta huolimatta usealta alueelta nousee vahva huoli siitä, että hoitajia eläköityy nopeampaa tahtia kuin uusia valmistuu.

Sulkujen osalta tavanomainen kesä

Sijaispulasta huolimatta sairaanhoitopiirit aikovat selvitä kesästä tavanomaisin rajoituksin. Osalla tarkat suunnitelmat ovat vielä kesken, vaikka kesäkuu on jo ovella.

Yleisimmin vähennetään suunniteltua leikkaustoimintaa ja poliklinikoiden vastaanottoja, jonne potilaat tulevat terveyskeskusten lähetteellä.

Sen sijaan kaikki kiireellistä hoitoa tarvitsevat hoidetaan kesälläkin.

Sonja Lakaniemi aloittaa pian työt sairaala Novassa Jyväskylässä. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen sanoo, että kesäiseen jonojen kasvuun on varauduttu.

– Niitä puretaan syksyllä, tämä on ihan suunniteltua, hän sanoo.

Sonja Lakaniemellä on todennäköisesti käsillä toiseksi viimeinen kesä sairaanhoitajana, sillä luokanopettajaopinnot ovat jo kandivaiheessa.

– Tavallaan se on haikeaa, tavallaan se on myös helpotus.

Voit keskustella aiheesta tässä 27.5. kello 23 saakka.