1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sotaharjoitukset

Suomen ja Ruotsin tykit ja heittimet ampuvat yli 7000 ihmisen sotaharjoituksessa Lapissa – harjoitus tiivistää käytännön puolustusyhteistyötä

Lapissa käytävään Northern Forest 21 -sotaharjoitukseen osallistuu noin 350 Ruotsin puolustusvoimien sotilasta. Tavoitteena on harjoitella isojen joukkojen yhteistoimintaa.

Kranaatinheittimet ja tykit ampuvat Rovajärvellä Northern Forest -harjoituksessa
Kranaatinheittimet ja tykit ampuvat Rovajärvellä Northern Forest -harjoituksessa

Puolustusvoimien vuoden suurin sotaharjoitus Northern Forest 21 on meneillään Rovajärvellä, Kittilässä ja Sodankylässä. Tavoitteena on paitsi harjoittaa omia joukkoja, myös tiivistää Suomen ja Ruotsin käytännön puolustusyhteistyötä.

Tänä vuonna ruotsalaisia ammatti- ja puoliammattisotilaita on mukana harjoituksessa noin 350 henkilöä. Yhteistyötä on tiivistetty vuosi vuodelta.

– Tulevaisuus näyttää, että tahti tiivistyy. Yhteistyötä on takana useita vuosia ja kaksi on aina vahvempi kuin yksi, toteaa sotaharjoituksen johtaja eversti Kari Pietiläinen.

Ruotsin sotaharjoitukseen osallistuvaa joukkoa johtaa 3. prikaatin komentaja, eversti Mats Ludvig. Ruotsissa on toistaiseksi ammattiarmeija, johon kuuluu puolisotilaallisia joukkoja.

– Toivomme, että lähivuosina lisäämme yhteistyötä ja tämä harjoitus on tärkeä molemmille, kun kehitämme yhteisiä toimintatapoja.

Kaikkiaan maavoimien johtamaan sotaharjoitukseen osallistuu runsaat 7000 henkilöä eri joukko-osastoista ja rajavartiolaitoksesta eri puolilta Suomea.

Lue lisää: Suomen ja Ruotsin maavoimat valmistautuvat harjoittelemaan yhdessä – Suomeen tullaan testien ja karanteenin kautta

Northern Forest 21 -harjoituksen johtaja, eversti Kari Pietiläinen vasemmalla, Ruotsin joukkoja johtava Mats Ludvig keskellä. Oikeassa laidassa varajohtaja, everstiluutnantti Tomi Pekurinen. Taustalla häämöttää ruotsalaisten Archer-haupitsi, joka ampuu myös jutun pääkuvana olevalla videolla. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

Tulikomennot tulkataan, kun Ruotsi komentaa tykistöä

Rovajärven harjoituksessa käydään läpi maiden välistä komentoketjua. Tarkoitus on testata muun muassa kuinka yhteistyö toimii, kun ruotsalaiset sotilaat antavat tulikomentoja Suomen tykistölle. Ampuma- ja turvallisuustoimintaa seurataan erillisissä yksikössä Rovajärvellä.

– He toimivat omalla kansallisella kielellään ja lähettävät tulikomennon. Sen jälkeen se menee tulenkäyttökeskukseen, missä se tulkataan meidän kielelle, valaisee majuri Tero Mäenpää, joka johtaa varo- ja ampumatoimistoa yhdessä majuri Jussi Nurmisen kanssa.

Ruotsin ja Suomen yhteistoiminnassa on hiottavaa, sillä asejärjestelmät ja osaltaan myös toimintatavat poikkeavat toisistaan. Niiden on toimittava saumattomasti yhteen, jotta virheiltä vältytään.

– Se on yksi asia, jota työstämme. Pyrimme saamaan toimintatavat ja tekniikka yhdenmukaiseksi, jos taistelemme yhdessä, tunnustaa Ruotsin 3. prikaatin komentaja Mats Ludvig.

Suomen tykistö on yksi Euroopan suurimpia, Ruotsin tykistön vahvuus on huomattavasti pienempi, vaikka maasta myydään runsaasti asetarvikkeita ulkomaille. Suomessa nähdään maavoimien yhteistyölle silti erittäin hyviä edellytyksiä.

– Heillä on erilaisia asejärjestelmiä ja tämä yhteisharjoittelu sekä isompien joukkojen yhteisharjoittelu mahdollistaa sen, että voidaan olla tehokkaita yhdessä, laskee harjoituksen johtaja, eversti Kari Pietiläinen.

Koronatesti voidaan ottaa leirisairaalassa ja kentällä

Sotaharjoituksessa noudatetaan koronapandemian vuoksi tarkasti THL:n ja Lapin sairaanhoitopiirin terveysturvallisuusohjeita. Joukot pidetään omina ryhminään ja erillään toisistaan koko harjoituksen ajan.

– Vaikeuskerrointa on luonnollisesti tullut lisää. Pienemmissä ryhmissä toteutetaan käytäntöjä aivan kuten varusmieskoulutuksessakin tällä hetkellä. Osa joukoista on kasarmilla, osa vapailla ja osa maastossa, kertoo harjoituksen varajohtaja everstiluutnantti Tomi Pekurinen.

Ruotsalaisjoukoilta on vaadittu kahden viikon karanteeni tai negatiivinen ennakko- ja maahantulotesti, joka uusitaan kolmen vuorokauden jälkeen. Harjoituksen huoltopäällikkö kapteeni Matti Laitinen kehuu yhteistyötä ruotsalaisten kanssa.

– Käytännössä tämä on ollut aika kivutonta. Testien jälkeen, kun heidät on todettu negatiivisiksi, niin heidät pidetään erillään. Meillä on ollut hyvä yhteistyö heidän kanssaan.

Rovajärven leirisairaalassa on varauduttu koronapandemian uhkaan. Käytössä on koronapikatestit, joten oireita saaneet voidaan testata leirisairaalassa. Myös maastossa kenttäsairaanhoitajat voivat tehdä testejä.

Sairaalassa toimitaan samoilla säännöillä kuin muuallakin terveydenhuollossa. Potilaiden välisiä kontakteja ei tule.

Raskaan raketinheitinpatterin reserviläisjohtajana toimiva alikersantti Juha Kinnari tuli harjoitukseen mielellään, sillä vaativassa tehtävässä on hyvä pysyä ajan tasalla. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

Sotaharjoitukseen osallistuu noin 2000 reserviläistä

Varusmiesten ja kantahenkilökunnan lisäksi harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 2000 reserviläistä. Yksi heistä on raskaan raketinheitinpatterin reserviläisjohtajana toimiva alikersantti Juha Kinnari.

Hän pääsi reserviin kolme vuotta sitten, mutta vaativa tehtävä vaatii päivitystä.

– Ihan hauska tänne on pitkästä aikaa tulla kertaamaan, jotta asiat pysyy hyvin muistissa. Minulla ei ole kuin kolme vuotta varusmiespalveluksesta, mutta siinä ajassa on asioita, joita on päässyt unohtumaan, tunnustaa Kinnari.

Lääkintäaliupseeri Anfisa Borisoville Rovajärven sotaharjoitus on varusmiespalveluksen viimeinen koetinkivi. Borisov on löytänyt varusmiesajan tehtävästä myös tulevaisuuden ammatin, sillä hän aloittaa ensi syksynä sairaanhoitajan opinnot.

– Maastoharjoitukset ovat olleet erityisesti mukavia ja yleisesti ilmapiiri. Olen oppinut varusmiespalveluksessa paljon ja saanut kokemuksen, jota ei saa mistään muualta, iloitsee lääkintäaliupseeri Borisov.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella keskiviikkoon 26.5. kello 23 saakka.