1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tietoisuustaito

Auttaako rusina stressiin? Uusi tutkimus nostaa esiin mindfulness-meditaation haittoja

Tietoisen läsnäolon harjoittelu eli mindfulness ei sovi kaikille. Se voi esimerkiksi lisätä jo ennestään itsekeskeisten ihmisten itsekkyyttä. Menetelmän haittapuolia on alettu vasta nyt tutkia.

Auttaako rusina stressiin?
Auttaako rusina stressiin?

Viitisen vuotta sitten osallistuin viikonlopun kestävälle mindfulness-kurssille Helsingissä. Tarkoitukseni oli löytää työkaluja kiireisen elämäntilanteen aiheuttaman stressiin hallintaan ja parantaa omaa keskittymiskykyäni.

Ensimmäisen kurssipäivän aluksi jokaiselle osallistujalle jaettiin kämmenelle yksi rusina.

Meitä ohjeistettiin muutaman minuutin ajan keskittymään rusinan tarkasteluun. Miltä se näyttää, tuntuu, tuoksuu ja lopulta maistuu.

Harjoitus symboloi keskittymistä hetkeen ja käsillä olevaan asiaan. Taustalla on ajatus, että meistä moni elää elämäänsä automaattiohjauksella, jolloin merkityksellisiä asioita ja tapahtumia voi mennä huomaamatta ohi.

Siitä mindfulnessissa on kyse: hyväksyvästä tietoisesta läsnäolosta. Alan suomalainen uranuurtaja Leena Pennanen kutsuu sitä mielen kyvyksi, jota voidaan kehittää.

– Siinä on kaksi osaa. Ensinnä olet tietoinen siitä, mitä juuri nyt tapahtuu ja toiseksi, miten pystyt olemaan suhteessa siihen.

Tietoisuus tästä hetkestä ei vielä riitä, varsinkaan silloin kun asia on vaikea tai ärsyttävä. Hyväksyvyys ei tarkoita kaikelle hymyilemistä vaan kykyä suhtautua ymmärtäväisesti erilaisiin hetkiin.

Keskittyminen käsillä olevaan asiaan voi avata siihen uusia näkökulmia. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Mindfulness on käsitetty myös väärin

Pennanen toi hyväksyvään läsnäoloon perustuvan stressinhoitomenetelmän MBSR:n (Mindfulness Based Stress Reduction) Suomeen noin 20 vuotta sitten. Massachusettsin yliopistosairaalassa 40 vuotta sitten kehitetty menetelmä on pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettu mielen kehittämiskeino.

Sana mindfulness on kuitenkin kärsinyt inflaation, sillä sitä käytetään hyvin löyhästi kaikenlaisesta mietiskelystä ja hetkeen pysähtymisestä.

Joitakin vuosia sitten tietoisuustaidoista innostuivat meditaatioon tottuneiden joogaajien lisäksi monet yritykset ja oppilaitokset.

Kouluissa pidettiin alakoululaisille mindfulness-hetkiä, joilla haettiin luokkiin oppimisrauhaa. Toimistotyöntekijöiden stressiin tarjottiin yhteisiä mindfulness-tuokiota.

Myös Leena Pennasen yritys tarjoaa palvelujaan firmoille.

– Kysyn aina työntekijöiltä, mitä he haluavat tällä saavuttaa? Jokainen tajuaa, että jos yhden kerran teen jotain tunnin tai pari, niin eihän se vielä muuta vanhoja tapoja ja jätä mitään pysyvää. Lyhyt tuokio on kuin maistiainen, josta voi jatkaa.

Akuutti stressi ei mietiskelyllä parane

Mindfulness ei sovi kaikille eikä kaikkiin tilanteisiin. Se ei ole ratkaisu esimerkiksi opettajien vähyyteen tai työn huonoon organisointiin. Se ei sovi tiettyjen mielenterveyden haasteiden kanssa eläville eikä äkillisen trauman jälkihoitoon.

Mutta onko alan sisällä riittänyt kykyä itsekriittisyyteen? Ainakin mindfulness-tutkimus painottui aluksi lähinnä todistamaan sen hyödyllisyyttä. Varjopuolia on alettu tutkia vasta viime vuosina.

Mindfulness -harjoitukset eivät sovi kaikille eivätkä kaikkiin tilanteisiin. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Mindfulness-harjoittelu ei välttämättä ole toimiva keino vähentää stressiä silloin, kun stressi on päällä, kertoo yhdysvaltalais-brittiläinen tutkimus (siirryt toiseen palveluun). Sen sijaan se saattaa saada ihmisen jumittamaan juuri käsillä olevaan ongelmaan tai pieneen yksityiskohtaan.

Opiskelijoiden parissa Buffalon yliopistossa tehty tutkimus (siirryt toiseen palveluun) puolestaan antaa viitteitä, että mindfulness-harjoitukset voivat lisätä jo ennestään itsekeskeisten ihmisten itsekkyyttä.

Myöskään harjoitusten teettäminen teettäminen ihmisillä, jotka eivät itse ole sitä valinneet, ei ole tulokseksellista. Leena Pennanen on samaa mieltä.

– Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Sanon aina kurssillani, että jos joku on täällä pakosta, voi myös lähteä pois. Ketään ei voi pakottaa harjoituksiin.

Haitoista puhuminen tekee harjoituksista turvallisempia

Nyt ala haluaa itsekin kirkastaa mainettaan ja ymmärrystä mindfulnessin ideasta. Psychology Today -julkaisu kertoo (siirryt toiseen palveluun), että suunnitteilla on järjestelmä, jonka avulla mahdollisia haittavaikutuksia voitaisiin havaita paremmin.

Leena Pennasen mielestä myös alan haittapuolista on tärkeää keskustella.

– On hyvä, että nyt 40 vuoden jälkeen aletaan myös sanoa, ettei se tarkoita että jokainen hetki olisi positiivinen. Harjoittamisen aikana voi kokea olonsa epämiellyttäväksi ja ajatella, ettei osaa tehdä oikein. Se voi lisätä negatiivista kuvaa itsestä.

Leena Pennanen näkee mahdollisia haittoja myös siinä, että ihmiset käyttävät itsehoidon tavoin erilaisia menetelmiä paljon ja sekaisin, ilman ohjausta.

– Mielen kehittämiseen tarkoitetut menetelmät ovat vähän kuin aspiriini. Lääke hoitaa joitain asioita helpommin siedettäviksi, mutta lääkkeen övereistä tulee sivuvaikutuksia.

Hyväksyvä tietoinen läsnäolo voi auttaa stressin hallinnassa. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Ammattimaisesti toteutettu mindfulness-kurssi kestää useita viikkoja. Siihen kuuluu osallistujien ennakkohaastattelut, seuranta kurssin aikana sekä loppuhaastattelu.

Täten meditaatiota voidaan säädellä yksilöllisesti sen mukaan, mitä asioita se nostaa mieleen.

– Me pidämme huolta, että ihmiset pääsevät takaisin tasapainoon, sanoo Leena Pennanen.

Entä mitä minulle jäi lyhyeltä mindfulness-kurssilta käteen, paitsi se rusina?

Ehkä muistan nyt aiempaa paremmin, että ympäriinsä laukkaavia ajatuksia voi kesyttää. Hetkeen pysähtyminen, rauhallinen hengittäminen ja rusinan sijaan vaikka kukkaan puhkeavan tuomen katsominen rauhoittavat ja lisäävät hyvinvointiani.

Lue myös:

Mona Mannevuon kolumni: Paljon puhetta mielenterveydestä