1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. EU:n elpymispaketti

Suomi luovuttaa vihdoinkin suunnitelmansa kiisteltyjen elvytysrahojen käytöstä EU:lle –Vanhanen: Tämä on uudistusohjelma, ei niinkään elvytystä

Hallitus on päättänyt, miten Suomi käyttää EU:n elvytyspaketista saamansa tuet. Katso grafiikoista, miten rahat jakautuvat. Ensimmäiset maksut Brysselistä saadaan syksyllä.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen kommentoi elpymispakettia
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen kommentoi elpymispakettia

Hallitus esitteli keskiviikkona, miten Suomi käyttää EU:n elpymis- ja palautumisvälineestä saamansa runsaat kaksi miljardia euroa.

Suomi laati ohjelman tiiviissä yhteydessä Brysselin virkakoneiston kanssa, ja seuraavaksi komissio syynää vielä 500-sivuisen paketin läpi. Elpymispakettia koskevassa asetuksessa on määritelty tarkalleen ehdot, jotka ohjelman pitää täyttää.

Kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen elvytyspaketti vaan uudistusohjelma, valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) arvioi.

elvytyspaketti-info jossa koolla ministereitä
Katso hallituksen koko tiedotustilaisuus

– Aiempi kansallinen elvytys on ollut olemassaolevaa tukevaa, tässä tärkeät painopisteet ovat uudistukset, hän sanoi.

Suomen ohjelma jakautuu neljään pilariin eli vihreään siirtymään, digitalisaation, työllisyyteen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Alkuvuoden suunnitelmiin verrattuna nyt julkaistuun lopulliseen pakettiin on tehty lähinnä teknisiä muutoksia – sitä on tarkennettu ja joitakin otsakkeita on jaettu pienempiin osiin.

Suomi ei pane liikenteen päästöjen vähentämiseen yhtä paljon tukirahaa kuin EU-maat keskimäärin. Keski-Euroopassa ohjataan suuria summia esimerkiksi raideliikenteen kehittämiseen.

Hallitus laatii tukirahoista kolmannen lisäbudjetin. Rahat saadaan käyttöön loppukesästä tai syksyllä.

Suurin osa EU-maista on luovuttanut elvytyssuunnitelmansa (siirryt toiseen palveluun) komissioon jo aiemmin tänä keväänä. Kunkin maan ohjelman käsittelyyn kuluu Brysselissä aikaa noin kaksi kuukautta. Sen jälkeen EU-maat hyväksyvät suunnitelmat määräenemmistöllä.

Suomen suunnitelma hyväksyttäneen jäsenmaiden neuvostossa loppukesällä.

EU-komission päärakennuksen, Berlaymontin, seinään on heijastettu koronapandemian jälkeisen elvytysohjelman nimi, Next Generation EU. Kansallisten ohjelmien parissa työskentelee satoja virkamiehiä, jotka on koottu komission eri pääosastoilta. Kuva: All Over Press

Suomi saa summasta ensi alkuun 13 prosenttia eli vajaat 300 miljoonaa euroa. Hankkeet kilpailutetaan.

– Tämän verran käynnistämme investointeja tänä vuonna. Investointien pääpaino on vuosissa 2022 ja 2023, Vanhanen sanoi.

Loppuja maksatuksia Suomi hakee komissiolta kaksi kertaa vuodessa. Jos yksi tai useampi jäsenmaa ei ole tyytyväinen jonkun maan ohjelman toteutukseen, se voi nostaa asian Eurooppa-neuvoston eli huippukokouksen käsiteltäväksi.

– Moni on päätellyt, että EU lähettää Suomeen kaksi miljardia euroa ja Italiaan vielä enemmän euroja, ja kukin sitten käyttää rahoja kuten parhaaksi näkee: näin ei ole. Kannattaa tutustua mittareihin, Vanhanen sanoi.

Jäsenmaat saavat rahoitusta tulevina vuosina sen mukaan, miten ne saavuttavat välitavoitteita. Tavoitteiden saavuttamista seuraavat EU-komission ohella myös muut jäsenmaat. Yhteensä tavoitteita on 140 kappaletta.

– Kaikki maat ovat olleet samassa prässissä komission taholta, Vanhanen kertoi kansallisten suunnitelmien valmistelusta.

Hän kehotti seuraajaansa Annika Saarikkoa (kesk.) kiinnittämään huomiota ennen kaikkea rahankäytön valvontaan, kun yksittäisten maiden elvytysohjelmia kesällä hyväkstyään.

Vipuvaikutukset: Neljä miljardia euroa ilmastotyöhön

– Yhtä aikaa toteutetut elvytystoimet EU:ssa lisäävät Suomen vientikysyntää, ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Skinnarin mukaan tuki myös auttaa Suomea saavuttamaan omat päästöjen vähennystavoitteensa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mielestä on perusteltua, että EU-talous jälleenrakennetaan yhteiskuntia uudistamalla ja vahvistamalla siirtymää kohti hiilineutraaliutta.

– Vipuvaikutuksineen elpymisväline tuo Suomen ilmastotyöhön jopa neljä miljardia euroa, Mikkonen sanoi.

Opetusministeri Jussi Saramon (vas.) mielestä on hyvä, että EU on elpymispaketin kautta osoittanut ottaneensa opiksi aiemmista kriiseistä.

– On fiksumpaa ottaa lyhyen aikaa lisää velkaa työllisyyteen kuin pitkän aikaa työttömyyteen, Saramo sanoi.

Tällä hän viitannee siihen, että kun esimerkiksi Kreikan ei sallittu elvyttää eurokriisissä, sen talous ei lähtenyt kasvuun, maa velkaantui ja työttömyys pysyi korkeana.

"Vaikutukset suotuisia, mutta maltillisia"

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (rkp.) mukaan Suomesta voi tulla edelläkävijä, kun se vauhdittaa tukirahoilla vihreää siirtymää ja digitalisaatiota.

– Tämä [elpymisväline] on jokaisen suomalaisen etu, Henriksson painotti.

Ministerien puheenvuorojen lisäksi EU-sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson kertoi, että valtiovarainministeriöllä on kokoava rooli tukien käytön valvonnassa. Tukien myöntämisestä ja mahdollisesta takaisinperinnästä taas vastaavat eri alojen ministeriöt.

Ohjelman vaikutukset ovat "suotuisia mutta epäilemättä aika maltillisia", arvioi puolestaan valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.

Spolanderin mukaan Suomen talous saa vauhtia sekä omien että muiden EU-maiden elvytyspakettiin liittyvien toimien ansiosta.

Ohjelma lisää Suomen BKT:n kasvua sekä tänä että ensi vuonna molempina 0,3 prosenttia verrattuna siihen, että elvytyspakettia ei olisi.

Elvytyspaketti vaikuttaa selvimmin vuosina 2022 ja -23. Sen jälkeen vaikutus heikkenee.

Elvytyspaketti aiheutti eduskunnassa kiivasta keskustelua ja sen hyväksymistä puitiin useita päiviä. Perussuomalaisten jarrustuskeskustelu lykkäsi äänestystä lopulta lähes viikon. Hallituksen esityksen hyväksyttiin viikko sitten äänin 134–57.

Lue lisää:

Näin kiistelty EU-elpymisväline voi hyödyttää suomalaisia: Kymmenien miljardien kilpailutuksista voi lohjeta firmoille iso potti

Suomesta uusiutuvan energian mallimaa? Kokonainen vetytalous aiotaan herättää henkiin EU:n elvytysmiljardeilla

Hallitus kertoi EU:n elvytysrahojen käytöstä Suomessa – Ilmastoministeri Mikkonen: Suurin Suomessa koskaan tehty yksittäinen ilmastopanostus

Saksalta ja Ranskalta kymmeniä miljardeja euroja digiyhteyksiin, ilmastoon, rautateihin – "EU:sta tulee tämän seurauksena vahvempi yhteisö"

Koronapandemia lisää EU:n valtaa taloudessa, elpymisrahasto tekee Brysselistä tärkeämmän taloustoimijan – lue tästä olennaiset muutokset