1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Poliittinen keskustelu

Iltalehden juttu synnytti jupakan Marinin aamiaisista – nyt politiikan ja viestinnän asiantuntijat kertovat, mikä kaikki asiassa kuohuttaa

Iltalehti uutisoi tiistaina pääministeri Sanna Marinin saavan Kesärannassa etua, jolla maksetaan hänen aamiaisensa. Pienikin poliittinen aihe voi saada suuret mittasuhteet, ja se voi muuttua symboliseksi, poliittisen historian dosentti toteaa.

Iltalehti uutisoi pääministeri Sanna Marinin aamiaisedusta tiistaina 25. toukokuuta. Kuva: Iltalehti, Jyrki Lyytikkä / Yle

Iltalehti uutisoi eilen tiistaina (siirryt toiseen palveluun), että pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja hänen perheensä aamupalat maksetaan verovaroista. Lehden mukaan etu perustuu valtioneuvoston kanslian käsitykseen, että pääministerillä ja hänen kanssaan asuvilla on oikeus aamiaistarvikkeisiin ja kylmiin elintarvikkeisiin heidän yöpyessä Kesärannassa.

Etu on kuulunut myös aiemmille pääministereille. Iltalehden mukaan tässä laajuudessa etua on kuitenkin käyttänyt korkeintaan Paavo Lipponen (sd.). Elintarvikkeita hankitaan Marinin perheelle lehden mukaan noin 300 eurolla kuukaudessa.

Sosiaalisessa mediassa alkoi kiivas keskustelu. Osa keskustelijoista piti 300 euron kuukausittaista aamiaiskulua pikkujuttuna, osa suivaantui.

Tutkijan mukaan tapausta ei voi sivuuttaa olan kohautuksella vaan siihen pitää suhtauta poliittisesti vakavasti. Yksi yksittäinen kohutapaus voi muuttua symboliseksi ja saada suuret mittasuhteet, sanoo poliittisen historian dosentti, tutkija Mikko Majander.

Majander muistuttaa, että Ruotsissa poliitikko Mona Sahlin joutui jättämään paikkansa hallituksessa vuonna 1995 ostettuaan valtion (siirryt toiseen palveluun) luottokortilla elintarvikkeita yli 50 000 kruunun edestä. Tarina muistetaan edelleen, sillä elintarvikkeiden seassa oli esimerkiksi suklaapatukka.

– Kärpäsestä voi tulla härkänen. Ruotsalaisessa kontekstissa asiasta tuli symbolinen, ja silloin Suomessa sitä ehkä ihmeteltiin. Ehkä Suomi on nyt menossa samaan suuntaan.

Majanderin mukaan keskustelu yhden yksittäisen tapauksen ympärillä voi saada suuret mittasuhteet, jos kyse on eettisistä ja periaatteellisista kysymyksistä, kuten esimerkiksi pimeän työvoiman käytöstä. Tästä ei Majanderin mukaan ole kuitenkaan aamiaiskeskustelussa kyse.

Myös vaalit vaikuttavat keskustelun mittasuhteisiin: vastustaja voi käyttää pientäkin yksityiskohtaa hyväksi vaalien alla.

– Silloin tapaus saa erilaisen tulkinnan ja ehkä myös raskaamman painoarvon kuin se ansaitsisi.

Majanderin mukaan vellova keskustelu kertoo ennen kaikkea siitä, että edustuksellinen demokratia on Suomessa heikossa jamassa. Aamiaiskeskustelu ruokkii jakoa eliitin ja kansan välille.

– Vaikka asia olisi kuinka pieni taloudellisessa mielessä ja enemmänkin symbolinen, yleinen ilmapiiri tekee siitä kuohuttavamman kuin jos meillä olisi vakaa luottamus edustuksellinen demokratiaan ja puoluejärjestelmän toimivuuteen.

Salaus vastoin hallituksen strategiaa

Iltalehden mukaan Valtioneuvoston kanslia salaa pääministerin kauppakuitit yksityisyydensuojan vuoksi. Lehti kirjoittaa, että salaamisperusteeksi on kerrottu myös turvallisuus, sillä keväällä 2020 ruokaostokset päätettiin keskittää yhteen kauppaan.

Viestintäkouluttaja Katleena Kortesuo pitää ongelmallisena ja jopa kiusallisena sitä, että hallituksen viestintästrategian arvoihin kuuluvat avoimuus, selkeys ja vuorovaikutteisuus, mutta samalla kuitteja salataan, eikä asiaa kommentoida.

– Toivon, että valtion hankintaohjeita selkeytetään ja että yhä vähemmän tulisi epäselvyyksiä julkisuuslaista, että mitä lähdetään salaamaan.

Tutkija Majander sanoo, että epäilyt salauksesta voivat jopa nousta isommaksi asiaksi kuin keskustelu aamiaisesta.

– Alkuperäinen asia voi muuttua menettelytapakysymykseksi, ja voidaan kokea, että asiassa on vallan väärinkäyttöä.

Kortesuon mukaan politiikon julkikuva kärsii, jos puhuu yhtä ja toimii toisin.

– Sosiaalidemokraattien näkökulma on, että pitää auttaa pientä ihmistä. Siinä viitekehyksessä on noloa, jos varakas ihminen rahoittaa aamupalojaan julkisista varoista. Se iskee hänen kannattajakuntansa identiteettiin, Kortesuo sanoo.

Päättäjien toimet suurennuslasin alla

Aamiaisjupakka kertoo sekä Kortesuon että Majanderin mukaan siitä, että poliitikkojen toiminnan pitää olla yhä läpinäkyvämpää, koska sitä tarkastellaan erityisen tarkasti.

– Tämä alleviivaa sitä, että poliitikot ovat ja heidän tuleekin olla vahvan suurennuslasin alla, Majander sanoo, mutta perää malttia vainon lietsomiseen.

– Ennen asiat ovat olleet paperilla ja puhelimessa, dokumentaatio on aivan erilaista kuin ennen. Poliitikon pitää olla tarkempi kuin ennen, sanoo Kortesuo.

Viestinnän ammattilaisena Kortesuo odottaa Marinilta suoraselkäistä anteeksipyyntöä, kenties jopa rahojen palautusta.

Poliittisen historian dosentti Majander taas ei usko, että Marinin aamiaisesta nousee suklaapatukan kaltaista keskustelua.

Pääministeri kertoi eilen STT:lle, että aamiaisedussa on kyse käytännöstä, joka on ollut sama kuin aikaisempien pääministerien kohdalla. Marin totesi, ettei ole ollut mukana päätösprosessissa ja että sen tähden virkamiehet voivat vastata jatkokysymyksiin.

STT uutisoi tänään keskiviikkona, että maininta aamiaisedusta löytyy Valtioneuvoston kanslian ohjeista vuodelta 2019. Niiden mukaan ravitsemuspalveluihin liittyvät kohtuulliset kulut maksetaan valtion varoista ja laskutetaan pääministerille osoitetuista määrärahoista.

Ohjeessa todetaan, että tuloverolain mukaan pääministerin tehtäävän liittyvä asuntoetu siihen kuuluvine palveluineen ei ole veronalaista tuloa.

Majander näkee, että keskustelussa voisi olla myös armollisempi puoli kuin taloudellisten etujen tuijottaminen.

– On mahdollisuus muistaa, että pääministerikin elää lapsiperhearkea, jossa työn vuoksi joutuu paljosta tinkimään.

Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: onko aamiaiskohu paisunut liian suureksi ja avaako se laajemman keskustelun?

Iltalehti paljasti, että pääministereille suodut verovapaat sapuskat saattavat sittenkin olla veronalaisia – eikä kohua hillitse se, että rahasummat suurentuvat kuitteja penkoessa. Mutta onko kyseessä oikeaa vallan vahtimista vai suhteettomuuksiin paisunut nahistelu? Uutissuomalaisen politiikan toimittaja Erno Laisi kertoo, mistä asioista kannattaa huolestua ja mikä on syytä jättää omaan arvoonsa.

Mikko Majander on poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja tutkija ajatuspaja Magmassa. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa sosiaalidemokraattista puoluetta lähellä olevan ajatuspajan Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtajana vuosina 2011-2018.

Uutisesta voi keskustella 27.5. klo 23.00 saakka.