1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tiedepolitiikka, tutkimusrahoitus

Kehysriihen 35 miljoonaa euroa on vasta alkua – rehtori Keijo Hämäläinen: "Puhuisin kyllä katastrofaalisesta tilanteesta, jos tieteen rahoitusleikkaukset moninkertaistuvat"

Korkeakoulujen väki pöyristyi, kun hallituksen kevään kehysriihestä kuului viesti, että tutkimusrahoitusta leikataan pysyvästi. Suomen Akatemian myöntämä rahoitus pienenee 35 miljoonaa euroa vuonna 2023. Suurempi uhka on kuitenkin rahapelituottojen jatkuva pieneneminen, sillä tieteen rahoituksesta huomattava osa tulee sitä kautta.

Hallitus linjasi tieteen rahoitusta kevään kehysriihessään. Kuvassa ministerit kehysriihen päätösinfossa. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

"Tiedeministeri on nyt ja tulevina vuosina temppelin harjalla, jossa väärät päätökset ja päättämättömyys aiheuttavat korvaamattomia seurauksia. Siten ei ole yhdentekevää, kuka valitaan tiedeministeriksi ja minkä aseman tiedeministeri saa valtioneuvoston jäsenenä. Selvää kuitenkin on, ettei näin tärkeää asemaa voida pitää kiertopalkintona tai poliittisena astinlautana."

Näin kirjoittaa 26.5. Professoriliiton blogissaan (siirryt toiseen palveluun)Karl-Erik Michelsen. Hän on tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professori Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa sekä vuoden professori 2018. Samana päivänä kerrottiin uudesta tiede- ja kulttuuriministeristä.

Korkeakoulujen väki kaipaa pitkäjänteistä tiedepolitiikkaa ja tieteen rahoitusta. Edellisellä hallituskaudella korkeakoulujen rahoitusta leikattiin ja oppilaitokset irtisanoivat väkeä. Tutkijoiden aivovuoto ulkomaille jatkui, kun kotimaasta ei löytynyt rahoitusta tutkimushankkeille.

Nyt virta on hieman kääntynyt. Hyväksytyn rahoituspäätöksen saa usein vain kymmenkunta prosenttia hakemuksista, mutta professorien ja muiden tutkijoiden työaikaa rahoitushakemusten tekemiseen kuluu usein viikkoja, jopa kuukausia.

Tämän kevään kehysriihestä tuli päätös, joka sai korkeakouluväen taas ärsyyntymään. Suomen Akatemian myöntämää pysyvää rahoitusta leikataan 35 miljoonaa euroa vuodesta 2023 alkaen.

Poliitikkojen puheet tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden merkityksellisyydestä näyttävät olevan ristiriidassa tekojen kanssa, ja tavoite tki-rahoituksen nostamisesta neljään prosenttiin BKT:sta karkaa kauemmas.

Yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIn pj. kommentoi, miten 35 miljoonan euron leikkaus tuntuu heti tutkijoiden koulutuksessa.

Pieneltä kuulostava leikkaus ja pitkäaikaiset vaikutukset

Yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen sanoo, että Suomen Akatemian myöntämän rahoituksen leikkaamisella on suora ja välitön vaikutus yliopistojen tutkimus- ja opetustoimintaan.

Hämäläisen mukaan puhutaan helposti sadoista tutkijahenkilötyövuosista ja useimmiten se kohdistuu ennen kaikkea nuoriin tutkijoihin.

– Vaikka meillä parhaat huippututkijat saavat rahoitusta, niin yleensä he palkkaavat nuoria tutkijoita, väitöskirjatutkijoita. Tämän suhteen määräaikainenkin leikkaus aiheuttaa sen, että meillä tulee pieni aukko tutkijasukupolveen. Siinä on merkittävä arpi jatkumoon, jota ei pysty paikkaamaan, Hämäläinen arvio.

Yliopistoväen mukaan tieteen tekeminen on pitkäjänteistä työtä. Sen rahoituksen pitäisi myös olla ennustettavaa. Kuva: Markku Sandell / Yle

Yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävä tutkimus vaatii pitkäjänteisyyttä. Laitosten on investoitava laitteisiin, henkilökuntaan ja tohtorikoulutukseen vuosien tähtäimellä. Yksi nelivuotinen hallituskausi on hyvin lyhyt tulosten tekemiseen.

– Onko se ymmärrys unohtunut, että koko yliopistollinen koulutushan perustuu tutkimukseen ja tutkimus muodostaa pohjan sille. Tki-toiminnassa se tärkeä T edessä viittaa tieteeseen ja tutkimukseen, jotka muodostavat pohjan muulle. Jos me nyt poimimme samanaikaisesti kahta hedelmää tästä tieteen ja tutkimuksen puusta niin, on aika järjetöntä leikata sitä perustaa kokonaisuutena.

Julkinen yliopistorahoitus on yliopistojen rehtorien mukaan (siirryt toiseen palveluun) vähentynyt suhteessa bruttokansantuotteeseen viimeisen vuosikymmenen aikana. Yliopistojen opiskelijamäärä on puolestaan kasvanut 4,3 prosenttia vuosina 2010–2020.

Akateemisen henkilöstön määrä on tuona aikana alentunut kolme prosenttia ja muun henkilöstön määrä 11 prosenttia vuosina 2010–2019. Rahoituksen kehitys ei ole seurannut opiskelijamäärien kasvua.

Yliopistoissa akateeminen henkilöstö sekä tutkii että opettaa. Tutkimusrahoituksen leikkaukset kohdistuvat näin paitsi tutkimukseen, myös koulutukseen ja koko tki-arvoketjuun.

– Meille yliopistokentässä tämä on itsestään selvää. Herää kysymys, että onko se kaikille muille itsestään selvää ja jos on, niin haetaanko tässä liian nopeita tuloksia, eikä ymmärretä toiminnan pitkäjänteisyyttä, Keijo Hämäläinen pohtii.

Tutkimusrahoituksen tulevaisuuteen liittyy epävarmuuksia

Suomen Akatemian yhdessä Strategisen tutkimuksen neuvoston kanssa myöntämä tutkimusrahoitus vuonna 2020 oli noin puoli miljardia euroa eri rahoitusmuotoina.

Summan suuruutta selittävät isot kertaluonteiset määrärahat muun muassa rokotetutkimukseen, lippulaivaohjelman laajentamiseen, ns. kumppanuusmallin rahoitukseen sekä huoltovarmuuden ja varautumisen tutkimukseen.

Tänä vuonna rahoitusvaltuus putoaa 417 miljoonaan euroon. Rahoitus jakautuu usealle vuodelle.

Tutkimusrahoituksesta veikkausvoittovarojen osuus oli 26,5 miljoonaa euroa, eli noin 5 prosenttia tutkimusrahoituksen määrästä.

Rahapelitoiminnan tuotto on koronapandemian johdosta vähentynyt arvion mukaan vuodesta 2019 yhteensä yli 400 miljoonaa. Hallitus päätti puoliväliriihessään (siirryt toiseen palveluun) kompensoida rahapelitoiminnan edunsaajille vähentyneitä tuottojen tuloutuksia.

Rahapelituotot ovat osa tieteen rahoitusta. Kuva: Laura Kosonen / Yle

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kompensaatio on vuonna 2022 yhteensä noin 174 miljoonaa ja vuonna 2023 noin 161 miljoonaa euroa.

– Kannamme erityistä huolta myös rahapelitoiminnan tuottojen vähenemisen vaikutuksista tutkimuksen rahoitukseen. Tämä vaikutus voi olla erittäin merkittävä, pääjohtaja Heikki Mannila kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun) Suomen Akatemian sivuilla.

Keijo Hämäläinen pitää niukkenevien rahapelituottojen kompensaation poistumista vielä suurempana uhkana kuin nyt kehysriihessä päätettyä 35 miljoonan euron leikkausta. Historiallisesti hän pitää hienona, että rahapelituottoja on voitu kohdentaa tieteen, liikunnan, nuorison, urheilun ja kulttuurin tueksi.

– Kun tuotot vähenevät yli 300 miljoonaa euroa vuodessa, niin se paljastaa kestämättömän rakenteen, että kaikkien näiden tärkeiden toimintojen ydintoiminnat riippuvat rahapelituotosta. Erittäin nopealla aikajänteellä toivon, että löytyy ratkaisu, että tieteen kytkeminen rahapelituottoihin voidaan poistaa ja saada pysyvämpää rahoitusta, yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja painottaa.

Jos rahapelituottojen kompensaatio poistuu, puhutaan huomattavasti suuremmista summista kuin 35 miljoonaa eurosta. Asiaa pohtii parhaillaan työryhmä, mutta ratkaisut ovat vielä auki. Keijo Hämäläinen pitää tilannetta vakavana.

– Puhuisin kyllä katastrofaalisesta tilanteesta, jos leikkaukset moninkertaistuvat.

Euroopan unionin elvytyspaketti tuo rahaa

Aiemmin tässä kuussa Eduskunta hyväksyi monivaiheisen keskustelun jälkeen Euroopan unionin elvytyspaketin. Se on tuomassa myös tutkimustoimintaan rahaa. Suomen Akatemian rahoitusvaltuuksia lisättäisiin 45 miljoonalla eurolla.

Tätä elpymisrahoitukseen liittyvää rahoitusvaltuutta pidetään tarpeellisena ja tervetulleena. Sen ei kuitenkaan katsota vähentävän tulevan pysyvän leikkauksen haitallisia vaikutuksia. Näin toteavat Suomen Akatemian (siirryt toiseen palveluun) blogissaan pääjohtaja Heikki Mannila ja hallituksen puheenjohtaja, professori Johanna Myllyharju.

Akatemian ja Business Finlandin kautta mahdollisesti jaettava elpymisraha suunnataan vihreän ja digitaalisen siirtymän avainaloille.

Samaan aikaan halutaan nostaa korkeakoulujen opiskelijamääriä. Elvytyspaketin osana näyttäisi tähän tarkoitukseen varattavan 15 miljoonaa euroa. Nämä määräaikaiset lisäykset eivät alan arvioiden mukaan riitä nostamaan korkeakoulutetun väestön osuutta Suomen tavoitetasolle, vaan opiskelijamääriä pitää lisätä seuraavinakin vuosina.

– Tämähän on suuri ongelma. Kyllähän yliopistosektori ottaa vastaan haasteen, että Suomen osaamistasoa on nostettava. Meillä on tahto kouluttaa laadukkaasti uutta, nuorta tutkijapolvea. Näe

Koulutusmäärien kasvattaminen syö tulevaisuudessa tutkimuksen resursseja, jos rahoitusta ei lisätä. Kuva: Markku Sandell / Yle

mme myös, että voimme hallitusti nostaa koulutusmääriä, kun siihen rahoitus löytyy, rehtori Hämäläinen sanoo.

Samanaikainen koulutusmäärien lisääminen ilman pysyvää rahoitusta johtaa alan arvioiden mukaan siihen, että tutkimuksesta yliopistoissa siirtyy väistämättä voimavaroja koulutukseen.

– Jos samaan aikaan vielä leikataan tutkimuksesta ja tieteestä, niin tavallaan tutkimuksen, tieteen leikkaukset ovat kaksinkertaisia. Leikkaukset tulevat myös tämän osaamistason noston kautta ja sitten nämä suorat leikkaukset. Sen suhteen tilanne on todella huolestuttava, yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja arvioi.

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen vertaa tieteen rahoitusta maanteiden ylläpitoon. Jos tänä vuonna ei asfaltoida, niin ensi vuonna jos asfaltoidaan tuplasti, niin ollaan hyvällä tasolla. Tieteessä vain vuoden tutkimusaukkoa ei paikata vastaavasti, vaan siitä jää lopullinen arpi.

KORJAUS: 29.5. klo 15.06 Rahoitushakemusten tekoon käytettäväksi ajaksi muutettu viikkoja, jopa kuukausia. Aiemmin kohdassa luki päiviä.

Lue myös:

"Turpeelle riittää rahaa, tieteelle ei", – oppositio haastoi hallitusta tiedeleikkauksista eduskunnassa

Pysähtyikö korkeakoulutettujen aivovuoto Suomesta vihdoin? Tuoreissa luvuissa lähtijöitä on selvästi vähemmän kuin huippuvuosina

Suomen Akatemia: Tieteen taso noussut – tutkimusrahoitus kuitenkin laskenut 2010-luvulla