1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Muotisuunnittelu

Kolme suomalaista pääsi mukaan kansainväliseen muotikilpailuun – Katso kuvat lapsuuden pehmolelukokoelmien ja videopelien inspiroimista asuista

Kansainvälisesti arvostetun Hyères-kilpailun kymmenestä finaalipaikasta Suomi kahmi kolme. Aalto-yliopiston muodin opiskelijoiden mallistojen suunnittelua värittää kestävyys ja ekologisuus.

Venla Elonsalon, Sofia Ilmosen sekä Arttu Åfeldtin työt valittiin alkuvuodesta yli 200 kilpailutyön joukosta kymmenen Hyères-finalistin loppukaartiin.

Fashion in Helsinki -muotiviikko huipentuu tänään Aalto-yliopiston muodin opiskelijoiden vuotuiseen näytökseen, joka käynnistyy illalla kello 21.00. Tänä vuonna esitys kantaa nimeä Näytös21 ja se esitetään poikkeusoloista johtuen verkossa. (siirryt toiseen palveluun)

Näytöksen mallistojen joukossa on kolme asukokonaisuutta, joiden suunnittelijat jatkavat syksyllä matkaansa yhteen maailman arvostetuimmista kansainvälisistä muotikilpailuista Festival International de Mode & de Photographie Hyères (siirryt toiseen palveluun) -kilpailun finaaliin.

Ranskan Rivieralla, Hyèresin kaupungissa järjestettävä kilpailu on ensisijaisesti suunnattu nuorille ammattilaisille, jotka ovat valmistumassa tai hiljattain valmistuneet muotisuunnittelijoiksi. Kilpailu järjestetään lokakuussa 36. kerran ja tapahtuma huipentuu muotinäytökseen, jonka ohjaa yksi alansa arvostetuimmista muotinäytösten tuottajista Maida Grégory-Boina.

"Heidän tutkimuksensa taso todella räjäytti tajuntani"

Joka vuosi noin 200 työtä ympäri maailmaa päätyy vuosittain vaihtuvan huippuammattilaisraadin ruodittavaksi. Tänä vuonna Lacosten muotitalon luova johtaja Louise Trotter johtaa kahdeksan henkistä muodin huippuammattilaisista koostuvaa tuomaristoa.

Trotter on vaikuttunut finalistien tasosta ja siitä taustatutkimuksesta, jota opiskelijat ovat töitään varten tehneet.

– Heidän tutkimuksensa taso todella räjäytti tajuntani – työt ovat uskomattoman monipuolisia, ja heillä kaikilla on vahva kiinnostus, kyky ja lähestymistapa suunnitteluun, Trotter tunnelmoi huhtikuussa Vogue (siirryt toiseen palveluun)-muotilehdelle.

Vuosittain finaaliin valitaan vain kymmenen työtä eli Suomen kolmea finaalipaikkaa voi pitää hyvänä saavutuksena.

– Asetelma on mielenkiintoinen, koska ei voida ajatella, että siellä on joku tietty joukko, joka aina finalistit valitsee, vaan voimme sanoa, että vuodesta toiseen kilpailussa on hyvin laajaa kriittistä tarkastelua, Aalto-yliopiston muodin professori Pirjo Hirvonen analysoi.

Loppukilpailussa on nyt esillä töitä seitsemästä eri maasta. Suomen lisäksi loppumetreille päätyi töitä muun muassa Taiwanista, Kolumbiasta ja Sveitsistä.

Aalto-yliopiston muodin professori Pirjo Hirvosen mukaan muutaman vuoden välein hahmottuu keskeisiä teemoja, jotka nousevat esiin nuorten suunnittelijoiden töissä. Tällä hetkellä ympäristöasiat, erilaisuuden hyväksyminen ja itsensä ilmaisu ovat tärkeitä asioita suunnittelijoille. Kuva: Anni Hanen

Aalto-yliopisto on kahminut voittoja ja kantanut palkintoja kotiin jokaisena kolmesta vuodesta, jolloin se on osallistunut kilpailuun. Vuonna 2012 kun muotisuunnittelun linja ensi kerran toimitti töitä raadin arvioitavaksi, nappasi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kolmen opiskelijan yhteisponnistus kilpailun voiton. Kilpailun ensimmäinen sija irtosi Suomeen myös seuraavana vuonna 2013.

– Opiskelijalle se kilpailu on mieletön mahdollisuus, kun työt pääsevät näin ammattitaitoisen raadin eteen. Opiskelijoita haastatellaan, he saavat palautetta sekä kontakteja, Hirvonen kertoo.

Koulu on muutenkin parantanut juoksuaan. Arvostettu _CEO World Magazine (siirryt toiseen palveluun)-_lehti noteerasi maaliskuussa Aalto-yliopiston ja listasi sen vuoden 2021 maailman neljänneksi parhaimmaksi muodin opinahjoksi maailmassa.

Muodin professorin on vaikea peitellä innostustaan.

– Välillä tuntuu, että alan turtua siihen, että meille se on ihan normaalia, että pääsemme aina finaaliin, mutta ei se ole. Se kertoo siitä, että meillä on ollut hyvät ja lahjakkaat vuodet. Eikä pelkästään niin, että oppilaat ovat näkemyksellisiä ja lahjakkaita vaan myös, että opettajakunta on erinomaista, Hirvonen hehkuttaa katraitaan.

Lue lisää: Aalto-yliopiston muotinäytös muuttuu keväällä – opettaja: “Catwalkilla näkyy moninaisempi joukko malleja”

Muotialan maine ympäristön kuormittajana on vaikuttanut myös illalla nähtävien mallistojen suunnitteluun. Hirvosen mukaan alan opiskelijat kantavat syvää huolta vaateteollisuuden ympäristöhaitoista ja ovatkin panostaneet mallistojen sekä niiden valmistusprosessien kestävyyteen. Hänen mukaansa Aallon finalistien mallistoissa korostuu laatu: keskittyminen on kohdistettu itse vaatteisiin, laatuun ja istuvuuteen.

Festival International de Mode & de Photographie Hyères -kilpailun suomalaiset finalistit:

Arttu Åfeldt

Åfeltdtin miestenvaatemallisto on saanut vaikutteita videopelien maailmasta. Vettä pitävissä vaatteissa on käytetty samaa vaatteidenvalmistustegnologiaa, kuin sukelluspuvuissa ja taskut on valmistettu lämmönsiirtovinyylillä. Funktionaalisten kankaiden ulkonäkö muuttuu märkänä.

Arttu Åfeldt palkittiin jo aijemmin tänä vuonna Designers’ Nest -kilpailussa, jonka myötä hän saa harjoittelupaikan Bottega Venetan muotitalossa Milanossa.

– Pidän tätä kilpailua erittäin tärkeänä etappina ja olen kiitollinen, että työni siinä noteeraatiin, Åfeldt tunnelmoi.

'"Toivon, että saan tulevaisuudessa haastaa perinteisiä vaatteidenvalmistustekniikoita tällä alalla. Esimerkiksi urheiluvaatteiden valmistuksessa käytetään jo nyt uudenlaisia teknologioita - toivon, että voisin viedä ne mukaan myös muiden vaatteiden valmistukseen", Åfeldt visioi. Kuva: Sofia Okkonen

Sofia IImonen

’Same Same but Different’ mallisto on haute couturea, kestävällä kehityksellä ja kantavana ajatuksena siinä on modulaarisuus ja sen mukana tuoma muunneltavuus. Malliston vaatteet ovat muunneltavissa kauden ja tarpeen mukaisiksi.

Malliston nimi kuvaa sen ideaa: neliöt pysyvät samoina, mutta muoto voi muuttua.

– Usein käy niin, että vaate kestää, mutta muoti muuttuu. Mutta jos rakennuspalikat ovatkin kaikki yhteensopivia, niin yhteensopivat palikat ovat muutettavissa kauteen sopiviksi tai vain oman fiiliksen mukaan, IImonen kertoo.

IImonen kertoo kierrätysmateriaalien olevan jo valtavirtaa muodissa, mutta hän pohtii miten suunnittelijat voisivat palvelun kautta luoda lisää kestävää kehitystä alalle. "Mitä pidempään vaate on käytössä, sitä ekologisempi se on", hän summaa. Kuva: Sofia Okkonen

IImonen työkenteli viisi vuotta ompelijana ja kaavoittajana ennen Aalto-yliopiston opintoja.

Professori Pirjo Hirvosen mukaan muodin saralla ei enää erotella onko vaatteen kantaja nainen, mies tai jotain muuta sukupuolta - enemmän merkitsee vaatteen tyyppi ja kehon rakenne. Kuvassa Sofian Ilmosen mallistoa. Kuva: Sofia Okkonen

Venla Elonsalo

Lapsuuden pehmolelukokoelmat inspiroivat Elonsaloa ja hän käytti käytti asujen valmistuksessa 3D-mallinnusta. Puettavien pehmolelujen joukosta löytyy niin nalleja, lampaita kuin panttereitakin.

– Minulle oli alusta asti oli selkeää, että lelu olisi osa vaatetta, eikä vain päälle ommeltu, vaan niin, että se elää mallin kanssa, Elonsalo kertoo.

1900-luvun koulupuvut ja pehmolelut ryydittivät Venla Elonsalon suunnittelutyötä. Kuva: Sofia Okkonen

Elonsalo ja Åfeldt ovat valmistumassa kandidaateiksi, ja Ilmonen maisteriksi Allto-yliopistosta kesän aikana.