1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle

Mediayhtiö Sanoma haluaa rajoittaa Yle Areenaa  – konserni kanteli EU:n komissiolle Yleisradiosta

Muun muassa Helsingin Sanomia kustantava mediakonserni Sanoma penää julkisen palvelun tarkkaa määrittelemistä. Myös kaupallisen median edunvalvoja Medialiitto teki Ylestä aiemmin kantelun EU:n komissiolle.

Mediakonserni Sanoma on kannellut Yleisradiosta EU:n komissiolle. Sanomatalo keväällä 2021. Kuva: Yle

Kaupallinen media ajaa taas uusia rajoitteita Yleisradion toiminnalle. Mediakonserni Sanoma on tehnyt valtiontukikantelun EU:n kilpailuviranomaiselle. Sanoman viestintä- ja kulttuurijohtaja Hanna Johde vahvistaa asian Ylelle sähköpostilla.

Kantelun tarkoituksena on Johteen mukaan selvittää, noudatetaanko Ylen toiminnassa EU:n valtiontukisääntelyä.

– Sääntelyn mukaan julkisen palvelun tehtävä tulee määritellä tarkasti ja sen valvonta tulee osoittaa selkeästi asianmukaiselle taholle, Johde kirjoittaa.

Hän ei kuitenkaan tarkenna, mitä Ylen toimintoja Sanoman kantelu koskee.

Yleisradion toimitusjohtajan Merja Ylä-Anttilan mukaan Sanoman kantelun ytimessä ovat Yle Areena ja Ylen oppimisen sisällöt.

– Kantelussa halutaan kyseenalaistaa suomalaisten rakastama ja arvostettuna verkkopalveluna palkittu Yle Areena ja sen tulevaisuus sekä tapa, jolla Yle julkaisee sisältöjä Areenaan, Ylä-Anttila sanoo.

Suoratoistopalvelujen kansainvälinen kilpailu kovenee kaiken aikaa ja alan markkinat muuttuvat vauhdilla. Kansallisilla suoratoistopalveluilla on täysi työ pysyä kilpailussa mukana.

– Siinä mielessä on valitettavaa ja surullista, että kotimaisen sisällön suhteen Suomessa syntyy tällaista vastakkainasettelua, Ylä-Anttila toteaa.

Hänelle on toistaiseksi hieman epäselvä, miten Sanoma haluaisi rajoittaa Ylen oppimisen sisältöjä.

– Se ei ole täysin selvinnyt minulle, koska Yle ei tee koulujen opetussuunnitelmiin liittyviä sisältöjä. Näin on sovittu jo aiemmin, Ylä-Anttila sanoo.

Oppimisen sisällöt liittyvät Ylä-Anttilan mukaan Ylessä pääasiassa mediakasvatukseen ja elinikäiseen oppimiseen, kuten Abitreenit ja Ylen Uutisluokka.

Sanoma: “Pelisäännöt määritettävä pienillä markkinoilla”

Mediakonserni Sanoma haluaa puuttua kantelulla Ylen toimintaan.

– Erityisesti Suomen kaltaisilla pienillä markkinoilla on huolellisesti harkittava ja määritettävä pelisäännöt, joilla yksityinen ja julkinen media voivat toimia rinnakkain ja pysyä elinvoimaisina myös pitkällä tähtäimellä, Sanoman viestintä- ja kulttuurijohtaja Johde sanoo.

Hänen mukaansa on vaarana, että kilpailu julkisen median kanssa tahattomastikin kaventaa yksityisen median elintilaa.

– Olemme nyt pyytäneet EU-komissiolta tätä huolellista harkintaa kilpailuoikeuden ja valtiontukisääntelyn näkökulmasta. Komission Kilpailun pääosasto tekee asiasta aikanaan ratkaisun, Johde toteaa.

Sanoma on liikevaihdon perusteella Suomen suurin mediakonserni. Se julkaisee muun muassa Helsingin Sanomia ja pyörittää Nelonen-tv-kanavaa. Sanoma on lisäksi merkittävä oppimissisältöjen tuottaja.

Sanoma-konsernin kantelun ytimessä on Ylen suoratoistopalvelu Yle Areena. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Myös Medialiitto haluaa rajoittaa Ylen toimintaa

Sanoma on jo toinen kaupallisen median edustaja, joka on kannellut Ylestä EU:n komissiolle. Edellisen kantelun teki kaupallisen median edunvalvoja Medialiitto. Yle julkaisee Medialiiton mukaan verkossa sähköistä sanomalehteä ja syö sillä sanomalehtien digimarkkinoita. Medialiiton kantelu on johtamassa Yle-lain muutokseen. Lainmuutos etenee parhaillaan eduskunnassa.

Lue juttu täältä:

Yle-lain muutos etenee – tätä kiista Ylen tekstisisällöistä tarkoittaa

Molemmat Yleisradiosta EU:n komissiolle tehdyt kantelut ovat kanteluita Suomen valtiota kohtaan, koska eduskunta päättää Ylen tehtävistä, rahoituksesta ja valvonnasta.

Eduskunnan valitsemista jäsenistä koostuva hallintoneuvosto on Ylen ylin päättävä elin. Hallintoneuvoston puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) puolustaa Yle Areenaa ja oppimisen palveluita.

- Yle-lain mukaan Ylen tulee tuoda kattava julkisen palvelun ohjelmisto kaikkien saataville yhtäläisin ehdoin. Nykymuotoinen Yle Areena ja oppimisen palvelut verkossa ovat osa tätä Ylen lakisääteistä tehtävää, Satonen sanoo Ylen tiedotteessa.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kommentoi sähköpostilla Ylelle, ettei hän voi kommentoida uusimman kantelun sisältöä, koska kirjeenvaihto komission kanssa on lähtökohtaisesti salaista.

Tästä huolimatta Harakan luotsaama liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi torstaina tiedotteen (siirryt toiseen palveluun), jossa kantelun keskeinen sisältö on käyty läpi.

Tiedotteesta käy ilmi, että Sanoman kantelun mukaan Ylen oikeutta tarjota tilausvideopalveluja eli Areenan videosisältöjä tulisi rajoittaa merkittävästi. Kantelussa katsotaan, että Ylen pitäisi saada tarjota verkossa tv-sisältöjä vain lyhyen ajanjakson ajan alkuperäisen lähetyksen jälkeen, ja muunlaisia videosisältöjä pitäisi rajoittaa.

Ministeriö perustelee tiedottamista pyrkimyksellä läpinäkyvyyteen mahdollisuuksien mukaan, vaikka kirjeenvaihto komission kanssa on lähtökohtaisesti salassapidettävää.

Jo ennen tiedotteen julkaisua Harakka totesi sähköpostitse Ylelle, että sekä liikenne- ja viestintäministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet valmistautuvat tässä vaiheessa vastaamaan EU:n komissiolta tulleeseen kirjeeseen. Työ- ja elinkeinoministeriö on mukana prosessissa siksi, että se vastaa valtiontuista.

EU:n komissiolle tehtyjen kantelujen käsittely voi kestää vuosia.

Juttua muokattu klo 17.00: Täydennetty juttua liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteella.

Juttua muokattu klo 17.52. Täydennetty juttua Ylen tiedotteella ja hallintoneuvoston puheenjohtaja Satosen sitaatilla.