1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. etätyö

Enemmistö haluaa jatkaa tehden etätyötä – joukkoon kuuluu opiskelijoitakin kuten Anniina Lehmus, joka oppi etäaikana kaksi arvokasta taitoa

Noin 60 prosenttia suomalaisista tahtoisi tehdä etätöitä ainakin muutaman päivän viikossa, kertoo eurooppalaistutkimus. Myös korkeakouluopiskelijoiden opiskeluinto on noussut pahimmasta kuopasta. Tässä jutussa opiskelija ja tiimiesimies kertovat, miksi he eivät haluaisi luopua etätöistä pandemian jälkeenkäään.

Eläinlääketieteen opiskelija Anniina Lehmus siirtyi reilu vuosi sitten opiskelemaan kotipaikkakunnalleen Kaarinaan. Helsinkiin muutto oli ollut Lehmukselle suuri muutos, ja hän nautti päästessään takaisin maalaismaisemiin. Lehmus kuvattiin toukokuussa 2021 Piikkiössä kotipihallaan. Kuva: Johanna Manu / Yle

Anniina Lehmus pakkasi tavaransa jo yli vuosi sitten ja lähti takaisin maalle.

Koronaepidemia vei eläinlääketieteen opiskelijan kalenterista tapahtumat, eikä yliopistolle päässyt enää opiskelemaan tai kavereita tapaamaan. Lehmus otti harmillisesta tilanteesta ilon irti: kotikonnuille Varsinais-Suomeen olivat jääneet perhe ja poikaystävä, joiden luokse Lehmus lähti etäopiskelemaan.

Lehmus näkee etäopinnoissa monta hyvää puolta. Reissaaminen kotikaupunkien välillä on vähentynyt, ja se on säästänyt Lehmukselta sekä aikaa että rahaa. Hän pystyi myös aloittamaan venäjän kielen opiskelun, mikä ei ole ollut mahdollista ilman etäopintoihin siirtymistä.

– Kurssit olivat joko päällekkäin tai sitten ei vain ehtinyt keskustan kampukselle. Kun ollaan etänä, olen saanut suoritettua niitäkin kursseja.

Samalla Lehmus on voinut vaihtaa viralliseksi kotikunnakseen Kaarinan, ja hän pystyy nyt osallistumaan kuntavaaleihin kotikunnassaan. Muuten se ei olisi ollut mahdollista, koska opiskelijahintaisen bussikortin saadakseen Lehmuksen piti olla virallisesti kirjoilla opiskelukaupungissaan Helsingissä.

– Sitä paitsi, on suuri etu, että äiti tekee ruuan, Lehmus naurahtaa. Kuva: Johanna Manu / Yle

Opiskelijoiden opiskeluinto on noussut sitten syksyn. Korkeakouluopiskelijoiden jaksamista tutkinut kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro sanoo, että opiskeluinto oli alimmillaan viime vuoden lopulla, mutta keväällä innostus on noussut viime kevään tasolle.

Salmela-Aro sanoo, että vuoden aikana esimerkiksi digitaidot ja -välineet ovat kehittyneet, samoin opiskelijoiden itseohjautuvuuden keinot. Apua ja tukea osataan pyytää ja hakea paremmin. Etäopinnoista on epidemia-aikana kertonut nauttivansa noin viidennes opiskelijoista.

Lehmus sanoo olevansa siinä mielessä etuoikeutettu, että eläinlääketieteen opiskelijat tuntevat toisensa.

– Chattailemme etäluontojen aikana samalla tavalla kuin luentosalissa. On etu, että tunnetaan toisemme. Uskaltaa puhua ja tietää, keitä ruutujen toisessa päässä on. Säälin kovasti ekan vuosikurssin opiskelijoita kyllä.

Anniina Lehmus sanoo, että etäily on mahdollistanut monelle oman alan töiden teon opintojen ohella. Myös Lehmus on päässyt tekemään alansa töitä. Kuva: Johanna Manu / Yle

Kotona opiskelu on opettanut Lehmukselle kuria ja itseohjautuvuutta. Hän toivoo, että jos ja kun opiskelijat pääsevät palaamaan luentosaleihin ja yliopistoille, jonkinlainen mahdollisuus etäopiskeluun kuitenkin säilyisi.

– Olisihan se kiva mahdollisuus. Mutta vain osittain, mahdollisuus lähiopintoihin on kuitenkin oltava. Itsekin opin paremmin luennolla.

Oheisella videolla Eeva Kosonen kertoo, miksi pitää etätöistä niin paljon, että tahtoisi "etäillä" myös epidemian jälkeen.

Myös tiimiesimies Eeva Kosonen näkee etätyössä paljon mahdollisuuksia. Vaikka Kososella olisi matkaa työpaikalle vain kilometrin verran, hän laskee, että aamuisin aikaa säästyy noin kolme varttia.

– Todella rakastan etätöitä!

Etätyöt tarjoavat Kososen mukaan mahdollisuuksia aikatauluttamiseen, keskittymiseen, jumppaamiseen ja pyykinpesuun.

– Se tekee hyviä taukoja päivään.

Kosonen toimii Yleinen Työttömyyskassa YTK:n esimiehenä reilun parinkymmenen hengen tiimissä.

Hänenkin tiimissään on jouduttu kiinnittämään huomiota etätyön ongelmiin: sen tuomaan apatiaan ja yksinäisyyteen. Kosonen muistuttelee tiimiään jatkuvasti tauoista ja yhteisistä kahvihetkistä.

– Meidän tiimissä näitä kehitetään koko ajan. On tehty etätoimisto, eli kalenteroitu, milloin tehdään etäyhteydellä töitä yhdessä. Testataan, miten saadaan yksinäisyyttä taklattua.

Joka viides jäisi etätöihin päivittäin

Etätöiden tuomasta vapaudesta puhuttiin paljon viime keväänä, kun iso osa suomalaisista siirsi konttorinsa kotiin. Alkuinnostuksen jälkeen ryhdyttiin puhumaan etätöiden tuomasta tylsistymisestä ja kaipuusta työpaikoille.

Etätyöstä nauttii kuitenkin edelleen moni. Eurofoundin etätyötä koskeneen kyselytutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan lähes 20 prosenttia suomalaisista haluaisi tehdä etätöitä joka päivä, jos saisi itse valita. Yli 40 prosenttia vastanneista haluaisi tehdä töitä kotoa käsin useasti viikossa.

– Näyttää siltä, että valtaosa on kuitenkin tyytyväisiä ja haluaisi jatkaa etätöitä, ainakin tällaisessa hybridimallissa, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki.

Reilut viisi prosenttia vastasi, ettei haluaisi tehdä etätöitä lainkaan.

Ruohomäen mukaan työtavat ovat muuttuneet ja kehittyneet vuoden aikana paljon. Vaikka tilanne on ollut kuormittava erityisesti nuorille, moni kokee, että etätyö on tuonut itsenäisyyttä, tasapainottanut työtä ja muuta elämää ja säästänyt aikaa työmatkoissa.

Rekrytointi laajeni, kun toimistolle ei tarvikaan päästä

Viimeisen vuoden aikana Kososen tiimi on myös kasvanut ympäri Suomen: kun toimistolle ei ole pakko mennä, työntekijöitä on voitu palkata mistä päin tahansa. Sen Kosonen näkee etätyön hyvänä puolena.

– Työn tekeminen ei vaadi paikkaa, riittää että on yhteydet ja koneet. Meillä tiimi on laajentunut koko suomen alueelle.

Kosonen on tehnyt etätöitä jo ennen epidemiaa, ja toivoo, että voisi jatkaa töitä kotoa käsin myös etätyösuosituksen jälkeen. Hän tietää apatian ja yksinäisyyden olevan todellinen ongelma, mutta näkee etätyössä mahdollisuuksia.

– Kun etsii siitä ne hyvät puolet, vaakakuppi on enemmänkin etätyön kannalla. Se mahdollistaa monia asioita ja antaa firmoille mahdollisuuden laajentaa rekrytointia.

Iltapäivisin Kosonen nakkaa läppärin luukun kiinni, ja on heti vapaalla.

Voit keskustella aiheesta alla. keskiviikkoon 3. kesäkuuta kello 22 asti.

Lue myös: Vuosi etätöissä mullisti elämän: pomoja katosi, mutta sitten osa oppi, että työntekijöitä ei tarvitse aina vahtia kello kädessä

Pääsisipä jo konttorin kahvikoneelle – Ylen kysely: Suurin osa haluaa palata etätöistä työpaikoille, mutta etätyöt ovat tulleet jäädäkseen