1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. taide

Miina Äkkijyrkkä istui kampaajalla ja sai idean tuhatvuotisesta valtakunnasta – nyt se toteutuu 3 taiteilijan voimin: "Ei tarvitse enää muuta nähdä"

Taiteilija Miina Äkkijyrkkä sai valita itse, ketkä hän tahtoo kutsua näyttelyyn kanssaan. Näin syntyi Vuohijärven luonto- ja kulttuurikeskuksen uusi näyttely, jossa kolme 1960-radikaalia esittelee uutta taidetta ja vanhoja klassikoita.

Miina Äkkijyrkän uusia nautateoksia nähdään Vuohijärven luonto- ja kulttuurikeskuksessa tänä kesänä. Kuva: Kirsi-Marja Lönnblad / Yle

Kolme 1960-luvun radikaalia, uljasta tekijää samassa paikassa yhtä aikaa. Näin kuvailee taidekeskus Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala tulevaa näyttelyä Vuohijärven luonto- ja kulttuurikeskuksessa Kouvolassa.

Miina Äkkijyrkän, Ilkka Juhani Takalo-Eskolan ja Leonardo da Vilhun teokset yhdistyvät näyttelyssä kokonaisuudeksi, joka tarkastelee eri näkökulmista näyttelyn teemaa, 1000-vuotista valtakuntaa.

Teema tuli Hoikkalan mukaan aivan spontaanisti Miina Äkkijyrkän kanssa keskustellessa. Myös taiteilijakattaus on Äkkijyrkän käsialaa.

– Annoin jo siinä vaiheessa vallan Äkkijyrkälle ja kysyin, kenet hän tahtoisi kutsua mukaan. Nämä olivat oikeastaan hänen toiveitaan, ja se sopi minulle oikein hyvin, Hoikkala kertoo.

Kolme 1960-luvun tekijää: Risto Vilhunen eli Leonardo da Vilhu (vasemmalla), Miina Äkkijyrkkä ja Ilkka Juhani Takalo-Eskola. Kuva: Kirsi Lönnblad/Yle

Miina Äkkijyrkkä kertoo alkuperäisen ajatuksen tulleen hänelle syvässä onnellisuuden tilassa.

– Olin kampaajalla ja päätäni hierottiin. Ajattelin, ettei tarvitse enää muuta nähdä tässä elämässä kuin tuhatvuotinen valtakunta, Äkkijyrkkä kertaa.

4,5 metriä korkea monumentti

Äkkijyrkkä tuo Vuohijärvelle 4,5 metriä korkean monumentin ja näyttelyä varten valmistetun maalauskokoelman. Usein nautoja ja hevosia teostensa aiheina käyttävän Äkkijyrkän teoksia on nähty esimerkiksi Kotkassa ja Haminassa.

Haminan Tervasaareen Äkkijyrkän vuonna 2006 rakentama Woima-sonni ei ole todennäköisesti vieläkään paikallisilta unohtunut, vaikka se asustaakin tänä päivänä Aira Samulinin luona Lohjalla. Äkkijyrkkä on tunnettu alkukarjojen suojelija, ja lehmät ovat hänelle edelleen rakas aihe.

– Ne ovat minulle kuin vanha avioliitto. Kuvillani kerron kaiken, mitä koen. Se on vain sellainen formaatti, jonka kautta elän. kautta koen kaikista suurimmat yksinäisyyden hetket ja huiput. Elävät lehmät ovat minulle tapa pysyä ehyenä, Äkkijyrkkä kertoo.

Kolmen konkarin yhteinen näyttely

Kaksi muuta taiteilijaa ovat Äkkijyrkän lailla oman aikakautensa radikaaleja. Ilkka Juhani Takalo-Eskolan usein omaelämäkerralliset teokset kuvaavat ihmisen avuttomuutta ja vieraantumista luonnosta alastomine kehoineen ja myyttisine elementteineen.

Ilkka Juhani Takalo-Eskola: Kalansilmä, akryyli ja sekatekniikka pahville, 1974. Kuva: Vuohijärven luonto- ja kulttuurikeskus

Taiteilijanimellä Leonardo da Vilhu esiintyvä Risto Vilhunen tunnettiin 1960-luvulla pop-taiteen tekijänä, mutta sittemmin hän innostui maisemamaalauksesta ja renesanssiajan estetiikasta ja ajatusmaailmasta. Näin syntyi taiteilija Leonardo da Vilhu.

Näyttelyssä pohditaan tuhatvuotisen valtakunnan teemaa. Miina Äkkijyrkälle se on onnen, rakkauden ja rauhan tyyssija. Mikä muu kuin taide ja naudat tekee Äkkijyrkän onnelliseksi?

– Lapsenlapset ovat tärkeimpiä. Minua ovat alkaneet kiinnostaa ihan kaikkien lapset ja nuoriso ja heidän pärjäämisensä näissä uusissa kiihkeissä olosuhteissa.

Leonardo da Vilhu: Pudotus, öljy, 2021. Kuva: Vuohijärven luonto- ja kulttuurikeskus

Älypuhelinten ja teknologian maailma karkoittaa Äkkijyrkän mielestä ihmisen normaalista elämästä.

– Pyrin siihen, etten korvaa omaa elämääni teknologialla. Tahdon halata ja pussata ihmisiä, nauraa, puhua rivoja, olla hiljaa ongella ja vaikka huussissa tyttöjen kanssa rivissä!

Vaikka koronaviruspandemia onkin vaikuttanut kulttuurialaan musertavasti, Miina Äkkijyrkkä kertoo, että hänen henkilökohtaiseen elämäänsä virus ei ole vaikuttanut juuri lainkaan – paitsi siihen, että juuri opitut ranskalaiset suudelmat piti lopettaa.

Koronavirus toi uusia vieraita

Kouvolan keskustasta 30 kilometriä pohjoiseen sijoittuva Vuohijärven keskus on kuin Mäntyharjulla sijaitsevan taidekeskus Salmelan pikkuveli.

Salmela ja Vuohijärven keskus sijoittuvat molemmat Mikkelin ja Kouvolan väliin, ja Hoikkalan mukaan usein Salmelasta Helsinkiin päin ajavat käyvät paluumatkalla myös Vuohijärven keskuksessa.

– Viime kesänä Vuohijärvellä kävi paljon uusia vieraita, kiitos kotimaan matkailun, Hoikkala sanoo.

1000-vuotinen valtakunta -näyttely on avoinna Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalolla 12.6.–15.8.2021. Ovet avataan myös lauantaina 29.5. ja 5.6.