1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. meripelastus

Vanha pelastusalus oli auttamassa turvaan höyrylaiva Park Victoryn merimiehiä jouluna 1947 – sitä entisöivälle Marko Säilynojalle laivan tarina on tärkeä: "Ihan hiljaiseksi vetää"

Kokkolalainen Säilynoja kunnostaa vanhaa Merikokko-alustaan. Museovirasto muistuttaa, että laivojenkin restaurointiin on saatavissa avustuksia. Avustuksia jaettaessa yksi tärkeä tekijä ovat tarinat, joita kunnostettaviin kohteisiin liittyy.

Merikokko toimi meripelastusaluksena 1938-2015, sitten taksiveneenä ja 2019 Marko Säilynoja osti aluksen itselleen. Laivan väritys on muuttunut vuosien varrella. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Kokkolan pienvenesatamassa Marko Säilynoja maalaa pelastusalus Merikokon peräsintä punaiseksi.

Merikokko palveli vuosien 1938-2015 välisen ajan meripelastusaluksena ja vuodet 2016-2018 taksiveneenä Kokkolassa.

Vuonna 2019 Säilynoja osti laivan ja se rekisteröitiin historialliseksi alukseksi eläkepäivilleen.

– Kun näin aluksen ensi kerran ajattelin, että tuossa on mun laiva, Säilynoja kertoo.

Aluksen mukana liikkuu pieni palanen suomalaisen meripelastuksen historiaa. Merikokko oli nimittäin vuonna 1947 mukana Utön edustalla karille ajaneen SS Park Victoryn miehistön pelastamisessa.

– On tällä laivalla huikea historia. Ihan hiljaiseksi vetää, kun ajattelee olosuhteita, jotka silloin myrskyisenä jouluyönä olivat.

Lue lisää: Yle Elävä arkisto: Höyrylaiva Park Victoryn turma oli jouluyön tragedia 1947

Marko Säilynoja kertoo, että Merikokolla uskaltaa lähteä merelle säällä kuin säällä. Kuva: Kaje Komulainen / Yle

Avustus tunnetaan huonosti

Säilynoja tekee vielä Merikokon kunnostusta omasta pussistaan, mutta tämän ikäisiin aluksiin on mahdollista saada restaurointiin avustusta Museovirastolta.

Erikoistutkija Hannu Matikka kertoo, että Museovirasto jakaa vuosittain noin 400 000 euroa avustuksia erilaisten kulkuneuvojen restaurointiin.

Ehtona on se, että kulkupeli on rakennettu Suomessa ja on vähintään 50 vuotta vanha. Myös suomessa rekisterissä oleva ulkomailla rakennettu vähintään viisikymmenvuotias kulkupeli voi saada avustusta.

– Avustuksia jaettaessa tarina ratkaisee, Matikka sanoo.

Tarina on se, jolla mitataan kohteen historiallinen arvo. Jos restaurointiin haetaan avustusta haetaan ilman tarinaa, avustusta on vaikea saada.

– Tarinan avulla on mahdollista määritellä sille kulkuneuvolle jokin arvo.

Aina tarinaan ei tarvitse liittyä jotain valtakunnallisesti merkittävää, sen historia voi olla paikallisesti merkittävä.

Restaurointi ei myöskään tarkoita, että kulkuvälineestä pitäsi tehdä uutta vastaava.

– Kun avustusta hakee, pitää muistaa, että historian kerrostumat ovat arvokkaita. Ajan patina saa näkyä, Hannu Matikka sanoo.

Kunnostus on iso urakka

Marko Säilynojan mukaan Merikokon peruskunto on hyvä.

– Se on ollut ammattikäytössä niin siitä on pidetty huolta, Säilynoja kertoo.

Laivassa on hieno tutka ja plotteri. Sen runko on suunniteltu kovaa merenkäyntiä varten.

– Kutterin muotoinen runko on ristiin viilutettua tammea. Se on niin vahva, että aluksella voi ajaa jäissä, Marko Säilynoja sanoo.

Merikokko lasketaan vesille heti kun ilmat lämpiävät. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Moottorit on vaihdettu vuosituhannen vaihteessa ja niillä on vähän käyttötunteja. Nyt konehuoneessa jyskyttää kaksi Valmetin 411:sta maamoottoria.

Tänä kesänä alus maalaillaan ja pestään.

Kannen kunnostus on koko kesän vaativa työ ja se tehdään kun alus on koko kesän "telakalla". Silloin alus hiotaan perusteellisesti ja kaikki rungon osat käsitellään.

"Ansaitsee arvoisensa kohtelun"

Merikokko-laivaan ladattu kulttuuriperintö on säilyttämisen arvoinen.

– Tässä on joutunut vähän stressaamaan sitä, että osaako kaiken kunnostaa kohteen vaatimalla tavalla. Laiva ansaitsee kuitenkin arvoisensa kohtelun, sanoo Marko Säilynoja.

Laivassa on kaksi voimansiirtolinjaa ja kaksi rupelia työntää alusta. Tästä syystä peräsin on leveä. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Laivan arvon ja tarinan tietävät muutkin veneilijät.

– On hienoa, että usein rantautuessa laiva johtaa sosiaalisiin kohtaamisiin ihmisten kanssa. Monella on erilaista tietoa tämän menneisyydestä, Säilynoja sanoo.

Merikokon on tarkoitus jäädä Säilynojan sukuun.

– Olen vitsaillut lapsille, että siitä pidetään huolta ja se lasketaan joka kesä vesille. Laivaa ei saa myydä sillä se on ikään kuin viestikapula sukupolvien välillä.

Meripelastusalus Merikokko.
Marko Säilynoja kunnostaa vanhaa Merikokko-pelastusalusta. Hän tekee sen vielä ilman avustuksia, mutta niitäkin on saatavissa Museovirastolta, jos vaan myöntämisen perusteet täyttyvät.

Aiheesta voi keskustella maanantaihin 31. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Utön saarella muistellaan yhä järkyttävää haaksirikkoa

Ylen Elävä Arkisto: Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä