Hyppää sisältöön

Hyvä veli -verkostojen kimppuun käydään jämerällä ohjelmalla – Henriksson: Korruptiota esiintyy yhteiskunnan kaikilla tasoilla

Hallitus hyväksyi Suomen ensimmäisen korruption vastaisen strategian. Korruption riskialuiena pidetään Suomessa poliittisen päätöksenteon ja julkisten hankintojen lisäksi muun muassa rakennusalaa, ulkomaankauppaa ja urheilua.

Keskeisiä keinoja ohjelmassa ovat muun muassa päätöksenteon ja julkisten hankintojen avoimuuden ja asiakirjajulkisuuden lisääminen. Kuva: Silja Viitala / Yle

Hallitus hyväksyi Suomen ensimmäisen korruption vastaisen strategian, jonka avulla vaikeasti havaittava rikollisuuden muoto pyritään tunnistamaan paremmin.

Hyvä veli -verkostot ja muut korruption muodot pyritään Suomessa jatkossa tunnistamaan ja tukahduttamaan tehokkaammin. Hallitus hyväksyi torstaina Suomen ensimmäisen korruption vastaisen strategian ja siihen liittyvän 77-kohtaisen toimenpideohjelman valtioneuvoston yleisistunnossa.

Ohjelmaa esitellyt oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kehui Suomessa korruptiota ilmenevän kansainvälisesti tarkasteltuna vähän, mutta korosti tästä huolimatta asian vakavuutta.

– Tutkimukset osoittavat, että korruptiota esiintyy suomalaisen yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja monilla aloilla. Se ilmenee oikeudettomien etuuksien antamisena ja ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena. Se ilmenee myös epäeettisenä päätösten valmisteluna muodollisen päätöksenteon ulkopuolella, ministeri luetteli.

Keskeisiä keinoja ohjelmassa ovat muun muassa päätöksenteon ja julkisten hankintojen avoimuuden ja asiakirjajulkisuuden lisääminen. Viranomaisia koulutetaan tunnistamaan korruptiota, lainsäädännön toimivuutta tarkastellaan ja tutkimusta korruptiosta lisätään.

Myös kuntapäättäjillä oltava riittävästi tietoa

Suomessa korruption erityispiirre on sen rakenteellisuus ja vaikea havaittavuus. Strategiamateriaalin mukaan näitä hyvä veli -verkostoja ilmenee "elinkeinoelämän ja viranomaisten toiminnan rajapinnassa".

– Rakenteelliseen korruptioon liittyvät usein epäterveet verkostot, jossa ei toimita läpinäkyvästi ja mahdollisesti ajetaan omia etuja, sanoi oikeusministeriön erityisasiantuntija Juuso Oilinki, joka korosti tietoisuuden lisäämisen roolia.

– Että opitaan tunnistamaan vääristyneitä rakenteita päätöksenteko- ja valmisteluprosesseissa.

Myös Henriksson korosti tiedon lisäämistä kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

– Kuntapäättäjät, jotka tekevät lautakunnissa päätöksiä hankinnoista, myös heillä pitää olla riittävästi tietoa, oikeusministeri korosti.

Poliittisen päätöksenteon ja julkisten hankintojen lisäksi korruption riskialueina Suomessa pidetään puolue- ja vaalirahoitusta, rakennusalaa, ulkomaankauppaa ja urheilua.