1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. siirtolaisuus

Rahalähetykset Suomesta ulkomaille ovat lähes kymmenkertaistuneet 2000-luvulla – Russel Bercasio, 28, lähettää yli puolet palkastaan Filippiineille

Siirtolaisten rahalähetykset muodostavat merkittävän rahavirran kehittyville maille. Ne muodostavat jopa kolme kertaa virallista kehitysapua suuremman summan. Koronaviruspandemian ennakoitiin laskevan rahalähetyksiä ennätyksellisellä tavalla, mutta niin ei tapahtunut.

Russel Bercasio lähettää Filippiineillä asuvalle perheelleen rahaa useita kertoja kuukaudessa. Rahalähetyksen hän tekee netin välityksellä. Kuva: Antti Haanpää / Yle

– Olen iloinen siitä, että käyn töissä ja pystyn auttamaan perhettäni. Olen todella iloinen siitä, sanoo Russel Bercasio.

Vantaalla asuva Bercasio muutti Suomeen miehen perässä neljä vuotta sitten. Hän työskentelee henkilökohtaisena avustajana ja lähettää yli puolet palkastaan perheelleen Filippiinien Batangasiin. Bercasiolla on kahdeksan sisarusta ja hän kertoo olevansa ainoa, joka pystyy tukemaan vanhempiaan taloudellisesti.

– Meidän [Bercasion ja hänen suomalaisen miehensä] rahalähetykset ovat perheelleni todella tärkeitä. Niiden avulla he pystyvät ostamaan ruokaa, kodintarvikkeita, maksamaan vuokraa ja muita kuluja kuten sisaruksieni opintomaksuja.

Bercasio lähettää rahaa perheelleen muutamia kertoja kuukaudessa. Samoin toimivat monet muutkin ulkomaille töihin, puolison perässä tai pakon sanelemana muuttaneet. Näin syntyy merkittävä rahavirta, jonka koko voi yllättää.

Rahalähetykset ovat merkittävä rahoituslähde

Viime vuonna erilaisista syistä kotimaastaan muuttaneet siirtolaiset lähettivät Maailmanpankin mukaan matalan tulotason ja keskitulotason maihin yhteensä noin 540 miljardia dollaria eli noin 445 miljardia euroa. Summa on yli kolme kertaa suurempi kuin virallinen kehitysapu. Rahalähetykset ylittävät myös ulkomaiset suorat investoinnit.

Jos Kiinaa ei oteta laskuissa huomioon, rahalähetykset ovat tälle maaryhmälle nykyisin suurempi rahoituslähde kuin kehitysapu ja suorat investoinnit yhteensä.

Siirtolaisten rahalähetykset Suomesta ulkomaille ovat myös kasvaneet, lähes kymmenkertaistuneet 2000-luvulla, sanoo Suomen Pankin kansainvälisen talouspolitiikan neuvonantaja Kristiina Karjanlahti. Vuonna 2019 siirtolaisten rahalähetykset Suomesta ulkomaille olivat Maailmanpankin tilastojen mukaan noin 960 miljoonaa dollaria eli noin 790 miljoonaa euroa. Vuonna 2000 vastaava summa oli noin satamiljoonaa dollaria.

Rahalähetyksien todellinen määrä on todennäköisesti suurempi kuin Maailmanpankin tilastot antavat ymmärtää, sillä rahaa lähetetään myös epävirallisia väyliä pitkin.

Siirtolaiset lähettivät viime vuonna rahaa eniten Yhdysvalloista, Arabiemiraateista, Saudi Arabiasta ja Venäjältä.

Pandemia vaikutti rahalähetyksiin pelättyä vähemmän

Viime vuoden huhtikuussa Maailmanpankki varoitti (siirryt toiseen palveluun), että pandemian aiheuttaman talouskriisin takia rahalähetykset tulevat laskemaan vuoden aikana ennätyksellisellä tavalla, jopa kaksikymmentä prosenttia.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Rahalähetykset kyllä vähenivät pandemian alkuvaiheessa, mutta ne palautuivat nopeasti vuoden loppupuoliskolla. Lopulta rahalähetykset kutistuivat koko vuoden aikana noin 1,6 prosenttia verrattuna edellisvuoteen.

Maailmanpankin maahanmuuttoon ja rahalähetyksiin keskittyvän osaston johtavan ekonomistin Dilip Rathan mukaan pelättyä pienempää pudotusta selittää ennen muuta rahalähetyksien luonne. Edes taloudellisesti vaikeina aikoina rahan lähettämisestä ei haluta tinkiä.

Ennemmin nipistetään omasta syömisestä ja kuluttamisesta tai otetaan jopa lainaa, jotta perheelle voidaan lähettää apua tukea, Ratha arvioi Ylen haastattelussa. Siksi rahalähetykset pitävät pintansa silloinkin, kun muut rahoituskanavat saattavat tyrehtyä.

Myös vauraissa maissa tehdyt elvytysohjelmat heijastuivat siirtolaisten tekemiin rahalähetyksiin ja estivät niiden suuren pudotuksen. Erilaisten tukiohjelmien ansiosta tulotaso palautui, mikä mahdollisti siirtolaisille rahan lähettämisen, Ratha sanoo.

Hänen mukaansa rahalähetyksillä on merkittävä rooli köyhyyden torjunnassa ja globaalin eriarvoisuuden kaventamisessa.

– Maahanmuutto on merkittävä keino paeta köyhyyttä ja vetää myös kotimaihin jääneitä ihmisiä pois köyhyydestä.

Rahalähetyksien positiiviset vaikutukset eivät kuitenkaan usein kohdistu kaikkein köyhimpiin, sillä lähteminen vaatii pääomaa. Siirtotyöläisyyteen liittyy myös huolia aivovuodosta eli siitä, että osaavat ihmiset lähtevät pois köyhästä kotimaastaan, jolloin siellä voi syntyä pula esimerkiksi terveydenhoitohenkilökunnasta.

Rahalähetysten määrän uskotavaan yhä kasvavan

Tänä ja ensi vuonna matalan ja keskitulotason maihin tehtävien rahalähetyksien ennakoidaan kasvavan muutamilla prosenteilla.

– Pandemian odotetaan jättävän syvät arvet etenkin köyhimpiin maihin. Siten on oletettavasti että monen siirtolaisen perheen avuntarve tulee jatkumaan ja jopa kasvamaan tulevina vuosina, sanoo Karjanlahti Suomen Pankista.

– Samalla odotetaan, että monien maiden, joissa on paljon siirtolaisia – kuten Yhdysvallat ja Saksa – talouskehitys tulee voimistumaan, mikä osaltaan parantaa siirtolaisten mahdollisuuksia lähettää rahaa kotimaahan.

Pidemmällä aikavälillä rahalähetyksien määrään vaikuttaa se, kuinka moni ihminen muuttaa köyhemmästä maasta vauraampaan. Muuttoliikkeisiin taas vaikuttavat monet tekijät.

Dilip Ratha uskoo muuttoliikkeiden palautuvan kasvu-uralleen pandemian jälkeen ja hän arvioi, että rahalähetysten nousu tulee jatkumaan myös pidemmällä aikavälillä.

Hän on kuitenkin huolissaan siitä, että asenteet maahanmuuttajia kohtaan kääntyvät pandemian takia negatiivisemmaksi.

– Tämä muodostaa uhan paitsi lähtömaille ja siirtolaisille, myös maailmantaloudelle ja maille, kuten Suomelle. Jos siirtolaisia tarvitaan ja heitä aletaan kaihtaa, se ei ole hyvä asia, Ratha sanoo.

Rahan lähettäminen on edelleen kallista

Russel Bercasio on suomalaisen miehensä kanssa lähettänyt rahaa Filippiineille pandemian aikana tavallista enemmän. Hänen perheellään on ollut vähemmän töitä tarjolla ja he ovat joutuneet muuttamaan uuteen vuokra-asuntoon.

– Tässä kuussa olen lähettänyt jo neljä kertaa.

Bercasio käyttää monien muiden tavoin sähköistä sovellusta rahan lähettämiseen. Digitalisaation myötä rahan lähettämisestä on tullut helpompaa. Bercasion mukaan hänen käyttämänsä palvelu kustantaa vain joitakin euroja.

Bercasio kertoo viihtyvänsä Suomessa. Sisaruksiinsa hän pitää päivittäin yhteyttä. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Maailmanlaajuisesti rahalähetyksen tekeminen on kuitenkin edelleen hyvin kallista. Keskimäärin se maksaa noin 6,5 prosenttia lähetetystä rahasummasta. YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu maksun painaminen alle kolmen prosentin. Erityisen kallista rahan lähettäminen maasta toiseen on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Bercasiolle rahan lähettäminen Filippiineille on itsestään selvää. Se ei tuo paineita, hän sanoo.

Bercasio on valmistunut merkonomiksi ja haluaisi työskennellä tulevaisuudessa kirjanpitäjänä. Silloin hänellä olisi nykyistä korkeampi palkka, ja rahaa voisi lähettää Filippiineille enemmän.

– Tärkeintä, että saan palkkaa ja voin auttaa perhettäni.

Lue lisää:

Näillä neljällä keinolla hallitus lähtee edistämään työperäistä maahanmuuttoa – Haatainen: "Suomalaisen yhteiskunnan asenteet vaikeuttavat"

Ratkaisu filippiiniläishoitajien eettisempään rekrytointiin: kielitaito kuntoon ja koko perhe Suomeen isovanhempia myöten