Raportti moittii Suomen huoltovarmuuden hoitoa sekavaksi – HVK:n johdon mukaan kehittämistyö on hyvässä vauhdissa – ministeri lupaa vahvistaa johtamista

Raportin tekijät näkevät epäselvyyksiä siinä, miten Suomen huoltovarmuudesta vastaaville tahoille, kuten ministeriöille ja Huoltovarmuuskeskukselle laissa määritellyt roolit ja vastuut toteutuvat käytännössä. Huoltovarmuuskeskuksen johto sanoo yhteistyön sujuvan hyvin.

Huoltovarmuuskeskuksen välittämä kuva Etelä-Suomessa sijaitsevasta varmuusvarastosta. Kuva: Huoltovarmuuskeskus

Työ- ja elinkeinoministeriön tuore raportti (siirryt toiseen palveluun) peräänkuuluttaa pikaista remonttia Suomen huoltovarmuuteen.

Koronakriisi yllätti Suomen huoltovarmuuden housut kintuissa. Suojavarusteita jouduttiin haalimaan maailmalta epämääräisillä sopimuksilla ja Huoltovarmuuskeskuksen johto meni vaihtoon.

Nyt valmistunut laaja, ulkopuolinen arviointi osoittaa, että huoltovarmuusjärjestelmä kaipaa päivittämistä.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) lupaa uudistuksia.

– Ensimmäinen asia, johon itse haluaisin kiinnittää huomiota ja jossa lähdemme liikkeelle on se, että meidän pitää tätä koordinaatiota valtioneuvostossa vahvistaa eli syksyllä me nyt sitten käynnistämme tämän valmistelutyön ja minun ajatus on se, että perustetaan yhteistyöelin, joka kokoaa paremmin ministeriöt yhteen, jotta jokainen ministeriö myös oman roolinsa hahmottaa ja tämä on yksissä käsissä, Haatainen linjaa.

Raportissa esitetään, että huoltovarmuusrahaston varainkäytön valvontaa tulisi tehostaa.

Työministeri Haatainen lupaa, että kaikkiin ehdotuksiin perehdytään huolella.

Ylen jo ennakkoon haltuunsa saama arviointiraportti kehottaa kiirehtimään huoltovarmuuden kehittämisessä, sillä kyse on merkittävästä työkalusta muun muassa Suomen kyberturvallisuuden varmistamisessa.

Raportti toteaa muun muassa, että Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyö eri ministeriöiden kanssa ei vaikuta kovin selkeältä eikä johdonmukaiselta. Epäselvyyksiä on etenkin siinä, miten Suomen huoltovarmuudesta vastaaville tahoille, kuten ministeriöille ja Huoltovarmuuskeskukselle laissa määritellyt roolit ja vastuut toteutuvat käytännössä.

Raportin tekijöiden mukaan kaikilla ministeriöissä haastatelluilla "yhteistyöhenkilöillä ei ollut mitenkään selkeää kuvaa sen paremmin HVK:n yleisestä mandaatista kuin huoltovarmuuden merkityksestä oman ministeriön varautumisen kokonaisuudessa".

"Toimitusjohtajan toimivaltaa selkeytettävä"

Niin ikään Huoltovarmuusorganisaation ohjaus- ja johtamisjärjestelmä saa osakseen kritiikkiä. Raportin mukaan Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan toimivaltaa ja vastuita tulisi selkeyttää.

Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen rooli on muodollisesti vahva, mutta raportin tekijöiden mukaan se on tosiasiassa jäänyt heikoksi. Samalla toimitusjohtajalla on merkittävä taloudellinen toimivalta, joka on puolestaan kuvattu "varsin yleisluonteisesti" laissa ja asetuksissa.

– HVK:ssa on ollut vahvoja toimitusjohtajia, jotka ovat käyttäneet itsenäistä päätös- ja harkintavaltaa kohtuullisen reippaasti lain sallimissa puitteissa, todetaan raportissa.

"Raportti ei ole koronaselvitys"

Erityistä huomiota raportissa kiinnitetään huoltovarmuusrahaston varainkäytön avoimuuden puutteeseen.

– Ohjelmatoiminnan monivuotinen rahoittaminen rahaston kautta HVK:n hallituksen päätöksillä ei noudata valtion talousarviolain henkeä ja budjetin täydellisyysperiaatetta.

Raportti on TEM:in mukaan riippumattoman ulkopuolisen asiantuntijaryhmän arvio Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta osana kansallista varautumista. Raportin johdannossa painotetaan, että kyseessä ei ole Huoltovarmuuskeskusta koskeva koronaselvitys, vaan arviointi on osa kokonaisuutta, jossa TEM arvioi laajemmin oman hallinnonalansa virastoja ja laitoksia.

Huoltovarmuuskeskuksen vuoden 2020 koronakeväänä tekemistä hengityssuojainhankinnoista nousi kohu, kun Huoltovarmuuskeskus ei tarkastanut kauppakumppanien taustoja. Kohun seurauksena keskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema erosi tehtävistään.

Kuukausi sitten keskusrikospoliisi ilmoitti, että maskihankinta johtaa syyteharkintaan, ja että esitutkinnassa epäillään kolmea Huoltovarmuuskeskuksen työntekijää luottamusaseman väärinkäytöstä.

HVK:n johto vastaa kehitystyön jatkuvan

Huoltovarmuuskeskuksen johto pitää luontevana uudistaa suomalaista huoltovarmuustoimintaa nykyisten, laajaan yhteistyöhön nojaavien vahvuuksien pohjalta. Oma kehitystyö on HVK:ssa jo käynnissä.

– On tärkeää, että huoltovarmuutta ja sen kehittämistä tarkastellaan kokonaisuutena, ennakoiden tulevaa. HVK antaa kaiken tukensa työ- ja elinkeinoministeriön kaavailemalle huoltovarmuuden yhteistyöryhmälle, joka on tarkoitus perustaa, toteaa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Huoltovarmuuskeskus käynnisti Känkäsen mukaan viime syksynä laajan kehittämisohjelman, jossa moniin arviointiryhmän esiin nostamiin asioihin on jo tartuttu. Useat kehittämisprosessit on laitettu lisäksi alulle jo ennen koronakriisiä.

– Olemme jo oleellisin osin tarttuneet niihin arvioinnissa esiin nostettuihin asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa. Hienoa, että riippumaton arviointiryhmä on päätynyt pitkälti samankaltaisiin näkemyksiin varautumiseen liittyvistä kehittämistarpeista. Raportti on kehittämissuosituksineen tervetullut puheenvuoro, sanoo Känkänen.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota huoltovarmuusrahaston rooliin. Nykyinen huoltovarmuusrahasto on HVK:n mielestä toimiva järjestely kahdesta syystä. Sen kautta huoltovarmuustoimia voidaan rahoittaa pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Toisaalta rahasto mahdollistaa nopean reagoinnin akuutteihin rahoitustarpeisiin kriisi- ja häiriötilanteissa.

– Muun muassa tämä meidän merenkulun tuki silloin viime vuoden keväällä, kolmen kuukauden ajalta, niin siinä nopeasti mobilisoitiin autolauttavarustamoille tukea, jota kautta he pystyivät ylläpitämään näitä kriittisen tärkeitä merireittejä ja sitä kautta varmistettiin, että toimitusketjut ja logistiikkaketjut toimivat käytännössä normaalisti, Känkänen sanoi Yle Radio Suomen haastattelussa.

Juttua on täydennetty 28.5.2021 kello 12.35 Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Janne Känkäsen näkemyksillä.

Juttua on täydennetty 28.5.2021 kello 15.15 työministeri Tuula Haataisen (sd.) arviolla.

Lue myös: