1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. liiketilat

Sami Sykkö: "Tämä on ollut kauhujen vuosi muotikaupoille" – kaupunkikeskustojen elinvoima hiipuu, mutta ravintolat selviytyneet odotettua paremmin

Suomalaiset kaupunkikeskustat ovat hiljentyneet, ja eniten tästä kärsii vaatekauppa. Grafiikat kertovat, miten korona on vaikuttanut 32 suomalaiskaupungin elinvoimaan.

Muun muassa ruotsalainen vaatejätti H&M on kertonut sulkevansa "lippulaivaliikkeensä" Helsingin Aleksanterinkadulta. Kuva: Silja Viitala / Yle

Keskustojen elinvoima hiipuu edelleen, kertoo uusi kaupunkeja koskeva elinvoimamittaus. Koronakriisi kiihdytti osaltaan kivijalkakauppojen määrän laskua, kun asioinnin väheneminen hiljensi keskustoja.

Toimialoista eniten asemiaan ovat menettäneet muotia ja asusteita myyvät liikkeet.

Elinvoimalaskennassa oli mukana 32 kaupunkia. Tutkimuksen on teettänyt Elävät Kaupunkikeskustat ry yhdessä kaupunkien kanssa.

– Korona on näyttäytynyt hetkellisenä shokkina. Esimerkiksi Helsingin keskustassa elinvoima oli laskussa jo ennen sitä, sanoo elinvoimalaskennasta vastaava asiantuntija Martti Wilhelms.

Keskustojen elinvoimaa on nakertanut jo useiden vuosien ajan kaupan rakennemuutos, kuten lisääntynyt verkkokauppa ja ostoskeskusten perustaminen kaupunkikeskustojen ulkopuolelle.

Allaolevaan kuvaajaan on koottu tiedot kaikista tutkimuksen osallistuneista kunnista. Kaupungit on jaoteltu maantieteellisen sijainnin mukaan.

Keskustojen elinvoimaluvuissa on ollut laskua vuosien 2017–2021 seurannassa keskimäärin 3,7 prosenttia. Suurimpia pudotuksia on koettu muun muassa Salossa, Jyväskylässä, Tornio-Haaparannassa, Kouvolassa ja Seinäjoella. Plussalle yltävät puolestaan Pietarsaari, Vantaan Tikkurila, Kotka ja Uusikaupunki.

Mittauksessa keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä enemmän siellä on lauantaina auki olevia kauppoja sekä ravintoloita ja mitä vähemmän on tyhjiä liiketiloja. Tuloksia suhteutetaan kaupungin asukaslukuun.

Muoti- ja vaateala isoin kärsijä

Helsingin keskustassa on lopetettu viime vuoden kevään jälkeen 30 muoti- ja asusteliikettä.

Suomalaisten muotikauppiaiden yhdistyksen ja muotiuutiskanavan Fashion Finlandin liiketoiminnanjohtaja Sami Sykkö kertoo, että korona-aika on toden teolla höykyyttänyt suomalaista vaatealaa.

– Kun pandemia alkoi reilu vuosi sitten, Suomi pysähtyi ja muotikaupoilla tuli 80–90 -prosentin lasku myynneissä. Ihmiset eivät uskaltaneet liikkua. Kokonaisuudessaan muotialat menettivät lähes 30 prosenttia myynnissään.

Luvut ovat rumia. Sykön mukaan kivijalkakauppojen myynnistä katosi 700 miljoonaa euroa, työpaikkoja katosi 6 000 ja myymälöitä suljettiin parisensataa.

– Tämä on ollut kauhujen vuosi muotikaupoille, Sykkö toteaa.

Yle kertoi huhtikuussa, että Helsingin luksusliikkeet Espalla kamppailevat asiakaskadon kanssa.

Verkkokauppa ja marketit syövät kivijalkaliikkeet

Korona-aikana ihmisillä ei ole ollut entisenlaista tarvetta vaatteille, kun laittautuminen on ollut pääosin turhaa. Kivijalkashoppailun katoaminen nopeutti vaatealan digitalisaatiota entisestään, ja suomalaiset suunnittelijat ja vaatekaupat ovat hakeneet lisää markkina-alaa tuotteilleen liittymällä kansainvälisiin vaatteiden verkkokauppoihin, kuten Farfetchiin tai Zalandoon.

Sykön mukaan koronan lisäksi toinen, pitkäaikaisempi keskustojen vaatekivijalkakauppoja uhkaava ilmiö on muotikaupan ja asiakkaiden pakeneminen ostoskeskuksiin ja isoihin marketteihin kaupunkien laitamille.

– Tutkimustenkin mukaan suomalaiset ostavat paljon vaatteita marketeista. Tämä vaikuttaa myös keskustojen kivijalkojen menestymiseen.

Myös uusia liikkeitä avataan Helsingin keskustaan

Vaikka takana on synkkä vuosi, Sykkö näkee tilanteeseen joitakin ratkaisuja.

– Esimerkiksi Helsingin keskustan kivijalkakaupat ovat kokeilleet liikevaihtosidonnaisia vuokrasopimuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että vuokra nousee kaupan käydessä ja laskee kaupan hidastuessa. Tämä kuulostaa hyvältä kaupankäynnin heilahdellessa isosti, Sykkö kertoo.

Helsingin Aleksanterikadun tyhjeneminen vaatekaupoista on Sykön mukaan myös herättänyt tarvittua keskustelua. Vaikka Aleksanterinkadulta on lähtenyt isoja toimijoita kuten H&M ja Monki, sinne on avautunut myös uusia liikkeitä.

– Vanhaan Aleksi 13 -tilaan avautui juuri uusi liike Glasshouse Helsinki ja Stockmannin tiloihin tuli second hand -liike Relove. Tällaista tarvitaan, ja päättäjienkin pitää auttaa keskustojen eläväisyyden säättämisessä, Sykkö sanoo.

Tyhjiä liiketiloja aiempaa enemmän

Muutamista uusista avaukista huolimatta tyhjien liiketilojen määrä on kuitenkin lisääntynyt Suomessa viimeisten viiden vuoden aikana. Viime kuussa tehdyn laskennan mukaan keskustojen liiketiloista oli tyhjänä keskimäärin 11,5 prosenttia, kun luku oli viime vuonna 11,3 ja viisi vuotta sitten 10,2 prosenttia.

Tyhjiä liiketiloja oli huhtikuussa eniten Salossa, Loimaalla, Jyväskylässä, Tornio-Haaparannassa ja Kouvolassa.

Koronan ennustettiin kurittavan pahiten isoja kaupunkeja muun muassa lisääntyneen etätyön takia. Selkeä kahtiajako ei kuitenkaan näy ainakaan liiketilojen tyhjenemisessä viimeisen vuoden aikana.

Esimerkiksi Helsingissä, Lahdessa, Joensuussa, Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Savonlinnassa ja Kemissä tyhjien liiketilojen osuus lisääntyi vain muutaman prosenttiyksikön tai jopa väheni.

Sen sijaan muun muassa Porissa, Seinäjoella, Rovaniemellä, Oulussa ja Loimaalla liiketiloja tyhjeni enemmän.

Ravintolat sinnittelevät

Ravintolat ja kahvilat ovat vahvistaneet otettaan keskustoissa. Koronarajoitukset ovat olleet alalle shokki, mutta korona ei näytä romauttaneen kahviloiden ja ravintoloiden määrää mittaukseen osallistuneissa kaupungeissa.

Esimerkiksi Helsingin keskustassa ravintoloita ja kahviloita oli huhtikuussa 665, kun mukaan lasketaan myös tilapäisesti suljetut paikat. Luku on tippunut kolmessa vuodessa 33:lla, mistä viimeisen vuoden osuus on 15.

– Laskenta perustuu nettolukuihin, joten liikehdintää on tapahtunut suuntaan ja toiseen. Vanhoja ravintoloita on suljettu ja uusia avattu. On kuitenkin muistettava, että korona-aikaa ei ole eletty vielä loppuun asti, sanoo Wilhelms.

Pöhinä ravintola- ja huvielämän ympärillä kuitenkin voimistuu pandemian hellittäessä otettaan. Niiden liiketoimintaa ei uhkaa verkko-ostaminenkaan, toisin kuin kivijalkakauppoja.

Myös kauneuden ja hyvinvoinnin palveluille on tullut lisää kysyntää. Esimerkiksi Lappeenrannassa näiden alojen toimipaikkoja tuli 17 lisää vuosina 2019–2021, kun muodin ja asusteiden liikkeet vähenivät 11:llä.

Investoinnit lisäävät elinvoimaa Tampereella ja Turussa

Keskustan elinvoimaan vaikuttaa Wilhelmsin mukaan se, kuinka paljon kaupunki investoi infrastruktuuriin ja liikenteen kehittämiseen. Esimerkiksi Tampere ja Turku ovat panostaneet voimakkaasti keskustoihinsa.

– Turun keskustan elinvoimaluku on kääntynyt nousuun samalla, kun keskeiset kiinteistöhankkeet ja toriparkkityömaa ovat edenneet kohti valmistumista.

Tampereella uusi raitiotie aloittaa elokuussa virallisen liikennöinnin.

Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtajan Pokko Lemminkäisen mukaan kaupunkisuunnittelijat ympäri Eurooppaa seuraavat tarkasti, miten raitiotie vaikuttaa Tampereen dynamiikkaan. Kiinnostusta herättää esimerkiksi se, missä määrin ratikka keskittää asumista ja palveluita reittinsä varrelle.

– Raitiovaunulla on myös symbolinen merkitys. Sitä ajatellaan kaupunkimaisena liikkumismuotona, joka lisää imagollista hyötyä. Salkkumiehillä voi olla kynnys astua bussiin, mutta raitiovaunu saatetaan kokea trendikkäämmäksi tavaksi matkustaa, Lemminkäinen sanoo.

Vaikka investoinnit lisäävät keskustan elinvoimaa, kaupan vieminen muualle kuihduttaa sitä. Wilhelms esittää tästä esimerkkeinä Kouvolan sekä Jyväskylän, jossa tyhjien liiketilojen osuus on liki 17 prosenttia. Myös Seinäjoen keskustassa liiketiloja on tyhjentynyt sen jälkeen, kun Joupin kaupunginosaan avattiin Ideapark marraskuussa 2019.

Lue myös:

Helsingin keskusta ei ole kuolemassa, vaikka kaupunkilaiset niin pelkäävät – Maailmaa nähnyt huippujohtaja: "Ihana ihmisen kokoinen kaupunki"

Helsingin luksusliikkeet Espalla kamppailevat asiakaskadon kanssa – apua toivotaan rokotepassista, jotta myös turistit palaisivat kauppoihin

Vuosi koronaa lähes autioitti Helsingin keskustan – data paljastaa: vain kolmasosa entisestä ihmismäärästä viettää aikaansa kaupungilla